Matkailua 250 vuotta Imatralla

Juhlavuoden kolmas tapahtuma Valoja Vuoksella on lauantaina 10.9.2022

Tapahtuman yleisenä teeman on matkailun historiaa 250-vuotta ja tarkemmin Vuoksi, kalastus ja ruoka. Ohjelmassa erilaista nähtävää ja koettavaa liittyen Vuokseen, kalastuksen historiaan ja ruokakulttuuriin. Vuoksen lautturi kuljettaa ilmaiseksi ihmisiä päivän tapahtumapaikkoihin pitkin päivää.

Tapahtumapaikat ovat Hiljan Piha, Vuoksen Kalastuspuisto, Neitsytniemen Kartano ja Ravintola Sula.

Katso koko päivän ohjelma ja aikataulu tapahtumakalenterista:

Matkailun juhlaa 250 vuotta: Valoja Vuoksella la 10.9.2022

Imatra on perinteikäs matkailukohde

Tiesitkö, että Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys?

 Imatran ja samalla koko Suomen matkailuhistorian voidaan sanoa alkaneen vuonna 1772, jolloin Venäjän keisarinna Katariina Suuri vieraili Imatralla koskea ihailemassa. 

Matkailu Imatralle oli vilkasta 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa, jolloin varsinkin rikkaat pietarilaiset matkustivat ahkerasti Imatralle. Pietarista oli matkaa Suomen rajalle vain nelisenkymmentä kilometriä eivätkä rajamuodollisuudet rajoittaneet matkustamista, koska Suomen suuriruhtinaskunta oli tuolloin autonominen osa Venäjää.

Jo tuolloin pietarilaiset harrastivat myös ostosmatkailua Suomen puolelle. Täällä tiet ja muutkin palvelut olivat paremmassa kunnossa kuin Venäjällä ja Suomi oli huomattavasti lähempänä kuin Keski- ja Etelä-Eurooppa.

Keisarinnan vierailu synnytti Imatralla perinteen esitellä villiä koskea keisarillisille erityisin näytöksin, joissa kuohuvaan koskeen heiteltiin veneitä, tynnyreitä ja soihtuja. Aleksanteri I seurasi isoäitinsä Katariina II:n jalanjälkiä ja halusi nähdä Imatrankosken vuonna 1803 . Aleksanteri III kävi puolestaan Imatrankoskella kahdesti, kruununperijänä 1858 ja Lappeenrannan vierailun yhteydessä vuonna 1891.

Rautatien tulo Imatralle vuonna 1892 lyhensi matka-aikaa Pietarista puoleen. Vuonna 1903 valmistui uusi Valtionhotelli kosken rannalle ja matkailijoiden määrä olikin suurimmillaan ennen ensimmäistä maailmansotaa. Sota sulki rajan Venäjälle mutta suomalaiset löysivät Imatrankosken jälleen 1920-luvulla, jolloin matkailijoiden määrät taas kasvoivat. 

Yhä vieläkin Imatra ja Imatrankoski vetävät matkailijoita niin kotimaasta kuin ulkomailta. Vierailijoita tulee Venäjän ohella erityisesti Euroopasta. Imatran tulevaisuuden merkittäviä painopisteitä on urheilumatkailu ja valtakunnallinen luonto- ja eräkulttuurimuseo. 

Imatran ja Suomen matkailun 250-vuotista taivalta juhlitaan kaupungissa erilaisten tapahtumien myötä ensi kesästä alkaen. Niistä tiedotetaan muun muassa tällä sivulla.

Tervetuloa kylään Kansallisihmeeseen!

Katso ajankohtaiset lomavinkit Imatralla