Imatra-mitali

Imatran kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1997 teettää Imatra-mitalin Imatran 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Mitalin suunnitteli kuvanveistäjä Veikko Nuutinen. Imatra-mitali luovutetaan vuosittain yleisesti arvostetulle henkilölle, joka on saavuttanut menestystä toiminnallaan Imatran ja imatralaisuuden hyväksi esimerkiksi kulttuurin, tieteen, urheilun, sosiaalitoimen, talouselämän tai yhdyskuntatyön alueella. Mitalin myöntämisestä päättää kaupunginhallitus, jolle voi tehdä ehdotuksia mitalin saajista.

Ensimmäinen Imatra-mitalin saaja

Ensimmäinen Imatra-mitali luovutettiin Imatran kaupunginvaltuuston juhlakokouksessa 22.12.1997 kaupunkineuvos Paavo Tiilikaiselle. Kaupunkineuvos Tiilikainen on merkittävästi vaikuttanut Imatran kauppalan ja kaupungin hyvinvointiin ja kehitykseen toimiessaan Imatran kunnalliselämässä ja valtakunnan politiikassa. Paavo Tiilikainen oli myös ensimmäisen kauppalanvaltuuston jäsen. Tästä johtuen kaupunkineuvos Paavo Tiilikainen oli itseoikeutettu ensimmäisen Imatra-mitalin vastaanottaja.

Mitalistit:

• 2022 Kari Ahonen, joka on yksi keskeinen henkilö, jonka ansiosta Imatran näkyvyys muun muassa hiihtourheilupaikkakuntana maailmalla on poikkeuksellinen. Valmentajana, hiihtokisojen järjestäjänä, nuorten innostajana Ahonen on tehnyt ja tekee edelleen upeaa työtä. Hän ei nosta itseään jalustalle, vaan toimii. Tämä tapa toimia on tuottanut koko seutukunnalle iloa.
• 2021 Taisto Kainulainen, Taisto Kainulainen on merkittävällä tavalla ollut vaikuttamassa Imatran ja koko seutukunnan matkailuelinkeinon kehittymiseen 30 vuoden ajan. Yritystoimintansa ohella hän on toiminut esimerkiksi Imatran kotiseutuyhdistyksen ja Suomen matkailijayhdistyksen puheenjohtajana. Taisto Kainulainen perusti vuonna 1992 Vuoksen lautturin. Yritystoiminta laajeni vuonna 1997 Vuoksen kalastuspuistoon.  Varpasaaresta on tullut matkailijoiden ja paikallisten aito virkistyskeidas, jonka palveluvalikoima on koko ajan kehittynyt. Yritys on kasvanut ja sen pitäminen jatkuu nyt jo kolmannessa polvessa.
• 2020 Jani Valkeapää, IPV:n urheilutoimenjohtaja, joka on viime vuosien aikana tullut tunnetuksi mitä mielikuvituksellisimmasta ideoista. Kesällä on pesäpallon ohella hiihdetty, menty pelaamaan pesäpalloa Espanjaan ja mäkihyppyäkin piti kokeilla mutta tänä kesänä korona sotki suunnitelma. Jani Valkeapää on omalla toiminnallaan vienyt IPV:tä ja Imatraa maailmalle ja ollut luomassa kuvaa ketterästä ja ennakkoluulottomasta kaupungista.
• 2019  Jouko Helenius, hyväntekijä. Helenius aloitti vuosituhannen vaihteessa jouluaterioiden tarjoamisen köyhille ja yksinäisille ihmisille. Paikkana on alusta alkaen ollut Imatrankosken kirkon alasali. Ensimmäisinä vuosinaan hän kokosi itse myös ateriaan tarvittavat ruokatarvikkeet mutta nykyään seurakunta kustantaa tarvikkeet ja Helenius apulaisineen vastaa juhlan järjestämisestä.
• 2018 Mika Albertsson, Mirja Borgström, Juha Kallio. Juhlavuonna palkittiin kolme ansioitunutta imatralaista. Mika Albertsson saa mitalin toiminnastaan maanpuolustuksen hyväksi. Hän on myös ollut  aloittamassa veteraanien avustustoimintaa ja vaalinut sotaveteraanien perintöä. Albertsson on ollut mukana tuomassa lähes 300 sankarivainajaa Suomeen haudattavaksi ja hänen esityksestään on aloitettu sankarivainajien hautakivien kunnostamista Imatran kolmella hautausmaalla. Mirja Borgström, pitkän linjan kulttuuritoimija  on tehnyt Imatraa tunnetuksi muun muassa kaupungin teatterisihteerinä, markkinointipäällikkönä, kulttuuritoimenjohtajana ja nykyisin yrittäjänä. Mirja Borgström on Imatra Ballet:n perustaja ja tuonut Imatralle kansainvälisiä tanssiryhmiä. Ratamoottoripyöräilijä Juha Kallio vaikutti omalla toiminnallaan merkittävästi Imatranajon uudelleen tulemiseen. Hänen aloitteesta Imatralla elvytettiin Imatranajot katurata-ajoina, kun Kallio Mansaarella ajaessaan tajusi, kuinka hienoa hommaa katukilpailut ovat. Ajojen uudelleen tuleminen on merkittävästi elävöittänyt Imatran kesää.
• 2017 Riitta Uosukainen, valtioneuvos. Ansioitunut yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka on aina pitänyt omaa kaupunkia esillä ja osallitunut aktiivisesti sen toimintaan huolimatta valtiotason tehtävistään.
• 2016  Martti Hietanen, puunveistäjä. Hietanen on veistänyt puuteoksiaan vuosikymmenien ajan.
• 2015 Veikko Puska, paikallishistoroitsija. Historian harrastaja-titteliä itsestään mieluiten käyttävä Puska, on vuosikymmenien ajan kerännyt ja taltioinut paikallishistoriaa, sekä kirjoittanut Imatran historiasta useita kirjoja.
• 2014 Kyösti Kallinen, uintivalmentaja. Imatra-mitalin Kallinen saa arvokkaasta nuorisotyöstä ja ansiokkaasta valmennuksesta. Kallisen tallin tytöt Lotta Nevalainen, Moona Koski ja Carita Luukkanen ovat menestyneet arvokisoissa. Kallinen pitää itseään tuloshakuisena valmentajana. Harrastuksen hän aloitti aikuisiällä. Uintivalmennuksen lisäksi Kallinen harrastaa postimerkkien keräilyä, lavatansseja ja liikuntaa monipuolisesti.
• 2013 Annikka Taitto, vapaaehtoistyöaktiivi. Taitto on ollut pitkään vaikuttamassa lasten hyvään oloon vapaaehtoistyön kautta. Annikka Taiton tapa on motivoida ihmisiä tekemään asioita hyvän asian eteen, ja tehdä itse ihmisten kanssa yhdessä hyvää. Hän on ollut Imatran Seudun Pelastakaa Lapset ry:n pitkäaikainen hallituksen jäsen ja puheenjohtaja, tietokirjailija, lastentarhanopettaja, valtiotieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä ja monessa mukana oleva vapaaehtoistyöntekijä.
• 2012 Pentti Hytönen, musiikinharrastaja, urheilumies. Hän on Imatra Big Bandin perustajajäseniä, soittanut erilaisissa kokoonpanoissa teini-ikäisestä asti ja ollut vaikuttamassa mm. Imatra Big Band Festivalin syntyyn. Lisäksi hän on kaikkien tuntema innokas urheilumies ja armoitettu vitsinkertoja soiton ohella.
• 2011 Birgitta ja Lars Buttenhoff, ravintoloitsijat. Buttenhoff on vuosikymmenet ollut Imatran ruokakulttuurin helmi, joka tunnetaan myös ympäri Suomea paikkana, jossa saa erittäin hyvää ruokaa ja palvelua. Ravintola on Birgitta ja Lars Buttenhoffin elämäntyö, joka on kuulunut ja kuuluu osaksi imatralaisten elämään. He loivat ravintolastaan paikan, jonne kaikki ovat tervetulleita syömään hyvää ruokaa.
• 2010 Urpo Ikävalko, moottoriurheiluaktiivi ja kotiseutuhistoriaharrastaja. Ikävalko on tehnyt pitkän uran menestyvänä imatralaisena yrittäjänä. Hän on ollut pitkään mukana moottoriurheilussa, oli kyse sitten moottoripyöräilystä, veneilystä tai autoilusta. Hän on myös kotiseutuhistorian harrastaja, joka on kerännyt kokonaisen museon maataloudessa käytettyjä esineitä ja koneita, lisäksi hänellä on oma museo on myös vanhoille autoille ja moottoripyörille.
• 2009 Jorma Piispanen, teatteriohjaaja, harrastajateatterin kantava voima. Hänet tunnetaan lasten ja nuorten parissa tehdystä tehdystä pitkäjänteisestä, haasteita pelkäämättömästä, yhdessä tekemiseen opettavasta ohjaus- ja kasvatustyöstä. Hänen vuonna 1993 perustamassaan nuorten Teatteri Irtissä ja vuonna 1995 perustetussa lasten Teatteri Pippurissa on vuosien varrella näytellyt jo toista tuhatta imatralaista lasta ja nuorta.
• 2008 Tapio Suni, Pentti Niinimäki sekä Leena ja Hannu Aarnio.  Imatra-mitaleja jaettiin Imatran 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kolme kappaletta. Sosiaalineuvos Tapio Suni on kehitysvammatyön uranuurtaja Imatralla ja koko Suomessa. Hänen aloitteestaan on maahamme syntynyt palvelukotien verkosto ja hän on myös ollut mukana lähialueillamme ja paljolti hänen ajatustensa pohjalta myös Svetogorskiin rakennettiin vammaisten lasten toimintakeskus Radost. Suni perusti vuonna 1968 Imatralle kehitysvammaisten tukiyhdistyksen. Sittemmin hänet valittiin Tukiliiton kunniapuheenjohtajaksi.  Vuonna 1988 Tukiliitto päätti ruveta toteuttamaan  palvelukoti- ja kotipalveluohjelmaa, jonka tarkoituksena oli rakentaa palvelukoteja kotona asuville kehitysvammaisille ja tuottaa tilapäishoitopalveluita kotona kehitysvammaista hoitaville perheenjäsenille.  Tätä varten perustettiin Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, jonka puheenjohtajaksi Tapio Suni valittiin. Kotiseutututkija Pentti Niinimäki teki uraa uurtavaa työtä sukututkimuksen parissa. Hän on ollut perustamassa Imatran Seudun Sukututkijat ry:tä vuonna 1989 ja toiminut seuran varapuheenjohtajana alusta alkaen vuoteen 2007, jolloin hänet valittiin seuran kunniapuheenjohtajaksi. Imatralaiset tuntevat Hannu ja Leena Aarnion suurina luonnon ystävinä, jotka tutkivat luontoa ja ovat kirjoittaneet siitä lukuisia kirjoja. He ovat myös innostaneet useita sukupolvia toimiessaan maantiedon- ja biologian opettajina tutustumaan luontoon ja kaikkeen mitä se pitää sisällään. He ovat myös kartoittaneet imatralaista luontoa ja tehneet sitä tutuksi imatralaisille.
• 2007 Hannu Sopanen, Director Musices. Hannu Sopanen on teki pitkän uran musiikin parissa Imatralla. Hänet tunnettiin kapellimestarina, trumpetistina ja kanteleensoittajana. Hannu Sopanen aloitti uransa Imatralla seurakunnan kapellimestarina ja siirtyi siitä kaupungin musiikinjohtajaksi. Vuosia hän toimi Imatra Big Bandin kapellimestarina ja vaikutti Imatra Big Band festivaalin syntymiseen ja oli vuosikaudet festivaalin ohjelmajohtaja.
• 2006 Kauko Evälahti, rakennusneuvos. Kauko Evälahti on konkreettisesti jättänyt oman käden jälkensä Imatran miljööseen, sillä hänen toimestaan on Imatralle noussut muun muassa 3000 uutta asuntoa.
• 2005 Anna Lahtinen, tanssinopettaja, rehtori, yrittäjä. Anna Lahtinen on imatralaisen Tanssistudio Jamin perustaja ja rehtori. Hän on vuodesta 1981 luotsannut imatralaisia tanssin maailmaan. Anna Lahtinen aloitti vuonna 1981 Imatran työväenopistossa tuntiopettajana opettamalla muun muassa modernia tanssia ja jazz-tanssia.  Vuonna 1995 hän perusti Tanssistudio Jamin.  Lahtinen on saanut vuoden kulttuuriteko tunnustuksen vuonna 1990 Imatran kulttuuritoimelta, vuonna 1991 hänet valittiin Imatran Inkeriksi ja vuonna 1997 hän sai kaupungin taidepalkinnon.
• 2004 Sakari Tossavainen, kotiseututuntija ja kirjoittaja.  Sakari Tossavainen on vuosien ajan kerännyt Imatraa koskevaa aineistoa ja hänellä on mm. yli 10 000 Imatra-aiheisen postikortin ja valokuvan kokoelma. Sakari Tossavainen ei tyydy pelkästään keräämään kuvia ja etikettejä vaan myös selvittää niiden taustat ja kirjoittaa niistä sitten mielenkiintoisia tarinoita.
• 2003 Reino Arponen, urheilumies, vaikuttaja. Reino Arponen on tehnyt merkittävän elämäntyön urheilun ja ennen kaikkea painin parissa. Hän on vaikuttanut myös kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa sekä ollut muun muassa liikuntalautakunnan pitkäaikainen puheenjohtaja. Reino Arponen on toiminut aktiivisesti Imatran Rintamaveteraaneissa ollen tähän vuoteen asti yhdistyksen puheenjohtajana.
• 2002 Ritva Väänänen, runoilija, näytelmäkirjailija ja lausuntataiteilija sai mitalin vuonna 2002. Ritva Väänänen on lähes viisikymmentä vuotta tehnyt Imatraa ja karjalaisuutta tunnetuksi eri puolilla maailmaa ja elävöittänyt Imatran kulttuurielämää miehensä Yrjö Väänäsen kanssa.
• 2001 Reino Ikävalko , ideanikkari. Reino "Retu" Ikävalko on tullut tunnetuksi hulluistakin ideoistaan Imatran hyväksi, hänen viimeisin urotekonsa on ollut Veteraanin kotimuseon perustaminen ja sen ylläpitäminen.
• 2000 Alvi Koskelle, talkooaktiivi. Hän on ratkaisevasti vaikuttanut urheilun raja-aitojen kaatumiseen Imatralla edistämällä seurojen välistä yhteistyötä. Lisäksi Alvi Koski on aina ollut paikalla kun on tarvittu vapaaehtoista talkootyötä, eikä vain urheilun parissa.
• 1999 Jaakko Hulkkonen, Director Musices. Hän on ollut uudistamassa ja kehittämässä imatralaisia kuoroja ja musiikkielämää. Kuorotoiminnan lisäksi hänet tunnetaan valtakunnallisestikin sävellys- ja sovitustyöstään, joka omalta osaltaan on tehnyt tunnetuksi myös Imatraa.
• 1998 Katja Attila, Pentti Halle, Lempi Holmberg, Tauno Iso-Aho ja Paul Jyllinvuori. Juhlavuoden kunniaksi kaupunginhallitus päätti jakaa kerralla viisi mitalia ansioituneille imatralaisille. Katja Attila on ollut merkittävästi edistämässä Imatran matkailua ja ystävyyskaupunkisuhteita Salzgitteriin. Hän on myös Paul Jyllinvuoren kanssa ensimmäisiä Imatran matkailuoppaita. Pentti Hallella on ollut merkittävä osa Imatran seudun paperi- ja kartonkiteollisuuden edistämisessä. Lempi Holmberg on kunnostautunut liikunnan parissa ja ollut vuosikymmenet mukana naisvoimistelun parissa ja tehnyt sitä tunnetuksi Imatralla. Tauno Iso-Aho on ollut Imatran taideyhdistyksen kantavia voimia ja ollut vaikuttamassa Imatran taide-elämän muotoutumiseen ja lisäksi hän on ikuistanut monissa teoksissaan imatralaisia maisemia ja rakennuksia. Paul Jyllinvuori oli 50-luvulla käynnistämässä imatralaista opastoimintaan ja hän on ollut mukana imatralaisessa kotiseututyössä. Paul Jyllinvuoren mittavat valokuvakokoelmat Imatrasta ja imatralaisista ovat säästäneet tulevaisuuden sukupolville imatralaista elämänmenoa.
• 1997 Paavo Tiilikainen, kaupunkineuvos