Imatra-mitali

Imatran kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1997 teettää Imatra-mitalin Imatran 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Mitalin suunnitteli kuvanveistäjä Veikko Nuutinen. Imatra-mitali luovutetaan vuosittain yleisesti arvostetulle imatralaiselle henkilölle, joka on saavuttanut menestystä toiminnallaan Imatran ja imatralaisuuden hyväksi esimerkiksi kulttuurin, tieteen, urheilun, sosiaalitoimen, talouselämän tai yhdyskuntatyön alueella. Mitalin myöntämisestä päättää kaupunginhallitus, jolle voi tehdä ehdotuksia mitalin saajista.

Ensimmäinen Imatra-mitalin saaja

Ensimmäinen Imatra-mitali luovutettiin Imatran kaupunginvaltuuston juhlakokouksessa 22.12.1997 kaupunkineuvos Paavo Tiilikaiselle. Kaupunkineuvos Tiilikainen on merkittävästi vaikuttanut Imatran kauppalan ja kaupungin hyvinvointiin ja kehitykseen toimiessaan Imatran kunnalliselämässä ja valtakunnan politiikassa. Paavo Tiilikainen oli myös ensimmäisen kauppalanvaltuuston jäsen. Tästä johtuen kaupunkineuvos Paavo Tiilikainen oli itseoikeutettu ensimmäisen Imatra-mitalin vastaanottaja.

Juhlavuoden 1998 mitalistit

Juhlavuoden 1998 kunniaksi kaupunginhallitus päätti jakaa kerralla viisi mitalia ansioituneille imatralaisille, jotka kukin tahollaan olivat merkittävästi vaikuttaneet Imatraan ja sen elämään useiden kymmenien vuosien aikana. Mitalin saivat Imatran 50-vuotisjuhlassa Katja Attila, Pentti Halle, Lempi Holmberg, Tauno Iso-Aho ja Paul Jyllinvuori.

Katja Attila on ollut merkittävästi edistämässä Imatran matkailua ja ystävyyskaupunkisuhteita Salzgitteriin. Hän on myös Paul Jyllinvuoren kanssa ensimmäisiä Imatran matkailuoppaita.

Pentti Hallella on ollut merkittävä osa Imatran seudun paperi- ja kartonkiteollisuuden edistämisessä.

Lempi Holmberg on kunnostautunut liikunnan parissa ja ollut vuosikymmenet mukana naisvoimistelun parissa ja tehnyt sitä tunnetuksi Imatralla.

Tauno Iso-Aho on ollut Imatran taideyhdistyksen kantavia voimia ja ollut vaikuttamassa Imatran taide-elämän muotoutumiseen ja lisäksi hän on ikuistanut monissa teoksissaan imatralaisia maisemia ja rakennuksia.

Paul Jyllinvuori oli 50-luvulla käynnistämässä imatralaista opastoimintaan ja hän on ollut mukana imatralaisessa kotiseututyössä. Paul Jyllinvuoren mittavat valokuvakokoelmat Imatrasta ja imatralaisista ovat säästäneet tulevaisuuden sukupolville imatralaista elämänmenoa.

Seuraavien vuosien mitalinsaajat

Vuonna 1999 Imatra-mitalin sai Director Musices Jaakko Hulkkonen. Myöntäessään mitalin Jaakko Hulkkoselle Imatran kaupunginhallitus halusi korostaa hänen erittäin ansiokasta työtään Imatran musiikkielämän hyväksi. Jaakko Hulkkonen on ollut uudistamassa ja kehittämässä imatralaisia kuoroja ja musiikkielämää. Kuorotoiminnan lisäksi hänet tunnetaan valtakunnallisestikin sävellys- ja sovitustyöstään, joka omalta osaltaan on tehnyt tunnetuksi myös Imatraa.

Vuonna 2000 mitali luovutettiin Alvi Koskelle, joka on ratkaisevasti vaikuttanut urheilun raja-aitojen kaatumiseen Imatralla edistämällä seurojen välistä yhteistyötä. Lisäksi Alvi Koski on aina ollut paikalla kun on tarvittu vapaaehtoista talkootyötä, eikä vain urheilun parissa.

Reino Ikävalko sai mitalin vuonna 2001. Reino "Retu" Ikävalko on tullut tunnetuksi hulluistakin ideoistaan Imatran hyväksi, hänen viimeisin urotekonsa on ollut Veteraanin kotimuseon perustaminen ja sen ylläpitäminen.

Runoilija, näytelmäkirjailija ja lausuntataiteilija Ritva Väänänen sai mitalin vuonna 2002. Ritva Väänänen on lähes viisikymmentä vuotta tehnyt Imatraa ja karjalaisuutta tunnetuksi eri puolilla maailmaa ja elävöittänyt Imatran kulttuurielämää miehensä Yrjö Väänäsen kanssa.

Vuonna 2003 Imatra-mitali myönnettiin Reino Arposelle. Reino Arponen on tehnyt merkittävän elämäntyön urheilun ja ennen kaikkea painin parissa. Hän on vaikuttanut myös kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa sekä ollut muun muassa liikuntalautakunnan pitkäaikainen puheenjohtaja. Reino Arponen on toiminut aktiivisesti Imatran Rintamaveteraaneissa ollen tähän vuoteen asti yhdistyksen puheenjohtajana.

Vuoden 2004 Imatra-mitali myönnettiin Sakari Tossavaiselle tekemästään arvokkaasta kotiseututyöstä. Sakari Tossavainen on vuosien ajan kerännyt Imatraa koskevaa aineistoa ja hänellä on mm. yli 10 000 Imatra-aiheisen postikortin ja valokuvan kokoelma. Sakari Tossavainen ei tyydy pelkästään keräämään kuvia ja etikettejä vaan myös selvittää niiden taustat ja kirjoittaa niistä sitten mielenkiintoisia tarinoita.

Vuoden 2005 mitali Imatra-mitali luovutettiin Imatra-päivänä Anna Lahtiselle. Tanssinopettaja, rehtori Anna Lahtinen on imatralaisen Tanssistudio Jamin perustaja ja rehtori. Hän on vuodesta 1981 luotsannut imatralaisia tanssin maailmaan. Anna Lahtinen aloitti vuonna 1981 Imatran työväenopistossa tuntiopettajana opettamalla muun muassa modernia tanssia ja jazz-tanssia. Päätoiminen liikunnan ja terveyskasvatuksen opettaja työväenopistoon hänestä tuli vuonna 1989. Vuonna 1995 hän perusti Tanssistudio Jamin, jota hän on johtanut siitä lähtien. Anna Lahtinen on tehnyt koreografioita paitsi omille ryhmilleen myös mm. Imatran teatterille ja hänen tanssiryhmä Jaminsa tunnetaan ympäri Suomea. Tänä vuonna ryhmä sai kutsun show-tanssin MM-kisoihin. Anna Lahtinen on saanut vuoden kulttuuriteko tunnustuksen vuonna 1990 Imatran kulttuuritoimelta, vuonna 1991 hänet valittiin Imatran Inkeriksi ja vuonna 1997 hän sai kaupungin taidepalkinnon.

Vuoden 2006 Imatra-mitali myönnettiin rakennusneuvos Kauko Evälahdelle. Perusteluissaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pentti Komi totesi muun muassa, että Kauko Evälahti on konkreettisesti jättänyt oman käden jälkensä Imatran miljööseen, sillä hänen toimestaan on Imatralle noussut muun muassa 3000 uutta asuntoa.

Imatra-päivänä myönnettävän Imatra-mitalin sai vuonna 2007 Director Musices Hannu Sopanen. Hannu Sopanen on tehnyt pitkän uran musiikin parissa Imatralla. Hänet tunnetaan kapellimestarina, trumpetistina ja kanteleensoittajana. Hannu Sopanen aloitti uransa Imatralla seurakunnan kapellimestarina ja siirtyi siitä kaupungin musiikinjohtajaksi. Vuosia hän toimi Imatra Big Bandin kapellimestarina ja vaikutti Imatra Big Band festivaalin syntymiseen ja oli vuosikaudet festivaalin ohjelmajohtaja. Imatran musiikkielämän monipuolisuudesta ja vilkkaudesta saamme kiittää Hannu Sopasta.

Juhlavuoden 2008 Imatra-mitalistit

Imatra-mitaleja jaettiin Imatran 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kolme kappaletta. Mitalit saivat Pentti Niinimäki, Leena ja Hannu Aarnio sekä Tapio Suni.

Imatralaiset tuntevat Hannu ja Leena Aarnion suurina luonnon ystävinä, jotka tutkivat luontoa ja ovat kirjoittaneet siitä lukuisia kirjoja. He ovat myös innostaneet useita sukupolvia toimiessaan maantiedon- ja biologian opettajina tutustumaan luontoon ja kaikkeen mitä se pitää sisällään. He ovat myös kartoittaneet imatralaista luontoa ja tehneet sitä tutuksi imatralaisille. Luonto on heille läheinen ja tärkeä retkeily- ja virkistyskohde ja luonnon- ja ympäristönsuojelu erittäin tärkeää. Viime vuosina Aarniot ovat tuoneet esille Kanarian saarten luontoa ja sen ihmeitä ja saaneet matkailijat huomaamaan että saaret eivät ole pelkästään massaturistikohde, vaan myös mielenkiintoinen luontomatkakohde, lähes Galapagos-saarten veroinen. Leena Aarnion kiinnostuksen kohteita ovat erityisesti maaperän tuliperäisyys, kivet ja mineraalit. Hannu Aarnio on yleisbiologi, jonka suosikkiaiheita ovat päiväperhoset, kasvit ja linnut. He ovat kirjoittaneet lukuisia luontoaiheisia artikkeleita. Lisäksi he ovat tuottaneet yhdessä tai työryhmissä useita luontoaiheisia kirjoja.

Kotiseutututkija Pentti Niinimäki on tehnyt uraa uurtavaa työtä sukututkimuksen parissa. Hän on ollut perustamassa Imatran Seudun Sukututkijat ry:tä vuonna 1989 ja toiminut seuran varapuheenjohtajana alusta alkaen vuoteen 2007, jolloin hänet valittiin seuran kunniapuheenjohtajaksi. Pentti Niinimäki on valtakunnallisesti tunnettu ja arvostettu sukututkija, jota yhä vieläkin pyydetään kouluttajaksi lukuisiin tilaisuuksiin ympäri maata. Hän on myös useiden sukututkimusyhdistysten kunniajäsen. Pentti Niinimäki on ollut uranuurtaja tietokoneiden ja internetin hyödyntämisessä sukututkimuksen parissa. Imatran sukutukijat ovat omalta osaltaan olleet edesauttamassa vanhojen kirkonkirjojen tietojen tallentamista internetiin Suomen Sukututkimusseuran HISKI-projektin parissa. Projektin tarkoituksena on tallentaa internetiin kaikkien käytettäväksi Suomen vanhojen seurakuntien ns. historiakirjoja eli kastettujen, vihittyjen ja kuolleitten luetteloita, jotka ovat sukututkimuksen perusaineistoa. Pentti Niinimäki on ollut organisoimassa tietojen tallentamista ja myös itse kumppaneineen vienyt internetiin kymmenien tuhansien vanhojen suomalaisten tietoja muiden hyödynnettäviksi.

Sosiaalineuvos Tapio Suni on kehitysvammatyön uranuurtaja Imatralla ja koko Suomessa. Hän on omalla toiminnallaan ollut vaikuttamassa kehitysvammaisten aseman parantamiseen koko maassa, hänen aloitteestaan on maahamme syntynyt palvelukotien verkosto ja hän on myös ollut mukana lähialueillamme ja paljolti hänen ajatustensa pohjalta myös Svetogorskiin rakennettiin vammaisten lasten toimintakeskus Radost. Tapio Sunin työssä on aina näkynyt perhearvot ja toisista välittäminen. Tapio Suni perusti vuonna 1968 Imatralle kehitysvammaisten tukiyhdistyksen, josta kehittyi nopeasti Kehitysvammaisten Tukiliiton yksi voimakkaimmista paikallisyhdistyksistä. Hän toimi Tukiliiton puheenjohtajana vuosina 1986–92, ja sittemmin hänet valittiin Tukiliiton kunniapuheenjohtajaksi.  Vuonna 1988 Tukiliitto päätti ruveta toteuttamaan mittavaa palvelukoti- ja kotipalveluohjelmaa, jonka tarkoituksena oli rakentaa palvelukoteja kotona asuville kehitysvammaisille ja tuottaa tilapäishoitopalveluita kotona kehitysvammaista hoitaville perheenjäsenille.  Tätä varten perustettiin Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, jonka puheenjohtajaksi Tapio Suni valittiin. Palvelusäätiöstä on kasvanut merkittävä valtakunnallinen kehitysvammaisten palvelutuottaja. Säätiöllä on myös Imatralla palvelukoti.

Mitalistit vuodesta 2009 eteenpäin

Imatra-mitalin sai vuonna 2009 harrastajateatteriohjaaja Jorma Piispanen. Hänet tunnetaan lasten ja nuorten parissa tehdystä tehdystä pitkäjänteisestä, haasteita pelkäämättömästä, yhdessä tekemiseen opettavasta ohjaus- ja kasvatustyöstä. Hänen vuonna 1993 perustamassaan nuorten Teatteri Irtissä ja vuonna 1995 perustetussa lasten Teatteri Pippurissa on vuosien varrella näytellyt jo toista tuhatta imatralaista lasta ja nuorta.

Urpo Ikävalko sai Imatran kaupungin myöntämän Imatra-mitalin vuonna 2010. Urpo Ikävalko on tehnyt pitkän uran menestyvänä imatralaisena yrittäjänä. Hän on ollut pitkään mukana moottoriurheilussa, oli kyse sitten moottoripyöräilystä, veneilystä tai autoilusta. Hän on myös kotiseutuhistorian harrastaja, joka on kerännyt kokonaisen museon maataloudessa käytettyjä esineitä ja koneita, lisäksi hänellä on oma museo on myös vanhoille autoille ja moottoripyörille. Urpo Ikävalko on henkilö, joka ei tuo itseään esille vaan vaikuttaa mielellään taustalla ja niin huomaamattomasti että on vaikea sanoa, missä kaikessa hän on mukana.

Vuoden 2011 Imatra-mitalistit olivat Birgitta ja Lars Buttenhoff. Ravintola Buttenhoff on vuosikymmenet ollut Imatran ruokakulttuurin helmi, joka tunnetaan myös ympäri Suomea paikkana, jossa saa erittäin hyvää ruokaa ja palvelua. Ravintola on Birgitta ja Lars Buttenhoffin elämäntyö, joka on kuulunut ja kuuluu osaksi imatralaisten elämään. He loivat ravintolastaan paikan, jonne kaikki ovat tervetulleita syömään hyvää ruokaa.

Vuoden 2012 Imatra-mitali myönnettiin Pentti Hytöselle. Hän on Imatra Big Bandin perustajajäseniä, soittanut erilaisissa kokoonpanoissa teini-ikäisestä asti ja ollut vaikuttamassa mm. Imatra Big Band Festivalin syntyyn. Lisäksi hän on kaikkien tuntema innokas urheilumies ja armoitettu vitsinkertoja soiton ohella.

Vuoden 2013 Imatra-mitali myönnettiin Annikka Taitolle, omien sanojensa mukaan "vapaaehtoistyö-hullulle ja ryhmäihmiselle". Taitto on ollut pitkään vaikuttamassa lasten hyvään oloon vapaaehtoistyön kautta. Annikka Taiton tapa on motivoida ihmisiä tekemään asioita hyvän asian eteen, ja tehdä itse ihmisten kanssa yhdessä hyvää. Hän on Imatran Seudun Pelastakaa Lapset ry:n pitkäaikainen hallituksen jäsen ja puheenjohtaja, tietokirjailija, lastentarhanopettaja, valtiotieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä ja monessa mukana oleva vapaaehtoistyöntekijä.

Vuoden 2014 Imatra-mitali myönnettiin Imatralaisia uimareita menestyksekkäästi valmentanut Kyösti Kalliselle. Imatra-mitalin Kallinen saa arvokkaasta nuorisotyöstä ja ansiokkaasta valmennuksesta. Kallisen tallin tytöt Lotta Nevalainen, Moona Koski ja Carita Luukkanen ovat menestyneet arvokisoissa. Kallinen pitää itseään tuloshakuisena valmentajana. Harrastuksen hän aloitti aikuisiällä. Uintivalmennuksen lisäksi Kallinen harrastaa postimerkkien keräilyä, lavatansseja ja liikuntaa monipuolisesti.

Vuoden 2015 Imatra-mitali myönnettiin paikallishistorioitsija Veikko Puskalle. Historian harrastaja-titteliä itsestään mieluiten käyttävä Puska, on vuosikymmenien ajan kerännyt ja taltioinut paikallishistoriaa, sekä kirjoittanut Imatran historiasta useita kirjoja.

2016 Imatra-mitali myönnettiin puuveistäjä Martti Hietaselle ja seuraavana vuonna eli 2017 mitali myönnettiin valtioneuvos Riitta Uosukaiselle.

Imatra 70 -juhlavuonna myönnetyt mitalit

Mika Albertsson

Mika Albertsson saa mitalin toiminnastaan maanpuolustuksen hyväksi. Hän on myös ollut  aloittamassa veteraanien avustustoimintaa ja vaalinut sotaveteraanien perintöä. Albertsson on ollut mukana tuomassa lähes 300 sankarivainajaa Suomeen haudattavaksi ja hänen esityksestään on aloitettu sankarivainajien hautakivien kunnostamista Imatran kolmella hautausmaalla.

Sotahistoria on Albertssonille tärkeää ja hän on ylläpitänyt ja kehittänyt rajamuseota ja kiertää esitelmöimässä sotahistorialliasta koululaisille sekä reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöille.  

Hänet on myös valittu vuoden reserviläiseksi 2 vuotta sitten.

Mirja Borgström, pitkän linjan kulttuuritoimija  

Hän on tehnyt Imatraa tunnetuksi muun muassa kaupungin teatterisihteerinä, markkinointipäällikkönä, kulttuuritoimenjohtajana ja nykyisin yrittäjänä.

Mirja Borgström on Imatra Ballet:n perustaja ja tuonut Imatralle kansainvälisiä tanssiryhmiä. Hän on sitkeä ja sinnikäs, joka ei vähästä hätkähdä. kehuu imatralaisia rohkeiksi ja innostuviksi ihmisiksi, jotka pistävät tuulemaan eivätkä vain suunnittele - on itse tällainen mitä suurimmassa määrin

Juha Kallio ratamoottoripyöräilijä

Juha Kallio vaikutti omalla toiminnallaan merkittävästi Imatranajon uudelleen tulemiseen. Hänen aloitteesta Imatralla elvytettiin Imatranajot katurata-ajoina kolme vuotta sitten kun Kallio Mansaarella ajaessaan tajusi, kuinka hienoa hommaa katukilpailut ovat. Ajojen uudelleen tuleminen on merkittävästi elävöittänyt Imatran kesää.