Vuoksi ja Imatrankoski

Vuoksi ja Imatrankoski ovat tärkeä osa Imatraa

Vuoksi

"Kolme on koskea kovoa, kolme järveä jaloa, kolme vuorta korkeata tämän ilman kannen alla: Hämehess' on Hälläpyörä, Kaatrakoski Karjalassa; ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran." Kalevala

Vuoksi on Saimaan vesistön laskujoki Laatokkaan, joka syntyi valtavalla voimalla noin 5700 vuotta sitten jättäen jälkeensä jonon koskia matkallaan Laatokkaan. Suurin koskista on Imatrankoski. Saimaan ja Laatokan korkeusero on noin 70 metriä. Vuoksessa on Suomen puolella Tainionkoski ja Imatrankoski, jotka molemmat on padottu. Imatrankosken vuonna 1929 valmistunut voimalaitos on yhä Suomen suurin vesivoimalaitos.

Vuoksen kalastus on satoja vuosia vanhaa, ensimmäiset maininnatkin Imatrasta kertovat Vuoksen lohisaaliista. 1800-luvulla pietarilaiset ja englantilaiset aristokraatit löysivät Vuoksen runsaat kalavedet ja perustivat tänne omia kalastustukikohtiaan. Englantilaisilla oli Wuoksi Fishing Club ja venäläiset harjoittivat kalastusta omista Vuoksen varrella olevista hoveistaan.

Suurin osa Vuoksesta virtaa Venäjän puolella. Vuoksi-projekti tarkastelee Vuoksen jokilaaksoa joen omista näkökulmista käsin: Minkälainen itse joki on ja kuinka se on aikojen saatossa muuttunut? Miltä Vuoksen jokimaisema näyttää? Kokonaiskuva Vuoksesta rakentuu valokuva- ja videomateriaalin kautta, jonka Vuoksi-projektin tutkijat ovat koonneet kulkemalla veneellä joen yläjuoksulta aina Laatokalle saakka. Samalla he ovat tutustuneet jokilaakson kyliin sekä kaupunkeihin.

Virtuaali Vuoksi - Virtuaalimatka Saimaalta Laatokalle

Vuoksen varrella

Vuoksen varrelta löytyvät tänä päivänä kaikki kaupungin museot, pääkirjasto sekä vuonna 2004 peruskorjattu uimahalli ja urheilutalo. Myös Imatran kaupungintalo sijaitsee Vuoksen rannalla. Sen ovat suunnitelleet Arto Sipinen ja Mane Hetzer ja se valmistui vuonna 1970. Vieressä kohoaa myös Arto Sipisen suunnittelema kulttuurikeskus vuodelta 1986.

Vuoksen rantaan valmistui Omenapuupuisto vuonna 2001. Puistossa on jokaiselle vuonna 2000 syntyneelle imatralaiselle henkilökohtaisesti nimetty omenapuu – yli 200 puuta.

Mattojen pesu Vuoksessa kuuluu monen imatralaisen kesään. Mattolaitureita löytyy useita kummaltakin puolelta Vuoksea.

Vuoksen vartta myötäilee niin sanottu Vallitie, joka pitää voimalaitoksen nostaman veden pois asutusalueelta. Kaunista kevyenliikenteenväylää kehystävät 90-vuotiaat männyt. Tietä pitkin pääsee kätevästi pyöräilemään Imatrankosken ja Mansikkalan väliä.

Vuoksi on myös erinomainen läpi vuoden aukioleva soutustadion. Vuoksella voi talvellakin nähdä soutajia harjoittelemassa.

Vuoksi on suosittu kalavesi, jonka kalakantoja hoidetaan aktiivisesti. Rannoille on myös tehty kalastusta varten laitureita ja perkuu- sekä grillipaikkoja.

Imatrankoski

Imatrankoski on Imatran tunnetuin nähtävyys, jota on käyty ihailemassa jo vuosisatojen ajan. Vuosisadan vaihteessa Imatrankoski oli Suomen suosituin matkailunähtävyys ja kosken rannalle kohosi tuolloin myös Imatran Valtionhotelli. Imatrankoski on valaistu pysyvästi, joten sitä voi ihailla ympäri vuoden.

Vuonna 2019 koski kuohuu kesäiltaisin 26.6. – 25.8. keskiviikosta sunnuntaihin klo 18 sekä lauantaina la 7.9. klo 18.

Koskilelämyksen syventämiseksi on kehitetty virtuaalinen koskielämys, jossa Taimi, pieni Vuoksen taimen johdattelee kävijän kosken ympäristön historiaan. Virtuaalinen koskielämys sisältää lisättyä todellisuutta, joka toimii matkapuhelimen avulla ja vain kosken ympäristössä.

Imatrankoski on kiinnostanut geologeja jo monen vuosisadan ajan. Imatrankoski on tärkeä geologinen-ja kulttuurikohde, kun Saimaan alue tavoittelee Unescon Geopark-statusta.

Kaupunkipuro

Padotun Imatrankosken vuotovesissä on säilynyt vanha taimenkanta, jonka vahvistamiseksi ja yleiseksi virkistykseksi tehtiin vuonna 2015 “Kaupunkipuro", johon ohjattiin osa voimalaitoksen vedestä. Kaupunkipuro kulkee vanhan koskiuoman ja voimalaitoksen uoman välisellä saarella.

Related topics