Nimikkokasvi ja -eläin

Imatran nimikkokasvi on ulpukka

Ulpukka (Nuphar lutea) on myrkyllinen, keltakukkainen vesikasvi. Suomessa se kasvaa alkuperäisenä ja varsin yleisenä napapiirille asti pohjoiseen. Se on vaatimaton kasvupaikkansa valinnassa ja kelpuuttaa kaikenlaiset vedet pikku lammista ja puroista merenlahtiin saakka. Se kasvaa tavallisesti rantamatalasta runsaan kahden metrin syvyyteen asti kelluslehtisenä, syvemmällä vain uposlehtisenä. Muita nimiä ulpukalle ovat pulpukka, keltaulpukka, keltalumme, kilpilehti, kilpikukka, jokisika, siankärsä, sianmullonen ja sianpumpula.

Idän hepokatti kuuluu Imatran loppukesään

Idän hepokatti on noin 5 senttimetrin mittainen ja sen voi kuulla loppukesästä Kaakkois-Suomessa pensaikoista. Idän hepokatin voimakas siritys kantautuu parhaimmillaan jopa satojen metrien päähän. Useiden hepokattien ääntely yhdistyy kuoroksi, mikä saa ensikertalaisen kuulijan epäilemään äänen aiheittajaksi lintua. Hepokattien äänekäs siritys kuuluu oleellisena osana loppukesään Imatralla ja varsinkin öisin se saa tuntemaan että olisi ulkomailla kuuntelemassa kaskaiden ääntelyä. Hepokatit saavat äänen aikaan toisin kuin heinäsirkat, nimittäin hankaamalla siipiään toisiaan vastaan. Hepokattien soittoniekat ovat yksinomaan koiraspuolisia, kun taas naaraiden avuihin kuuluu sapelimainen munanasetin, jonka avulla naaras munii maahan. Hepokatit syövät lihaa, mm. heinäsirkkoja ja niiden tuntosarvet ovat ruumista pidemmät. Ennen kaikkea hepokatit ovat suuria.

Harjus löytyy Vuoksesta

Harjus eli harri (Thymallus thymallus) on pitkulainen lohikala jolla on erityisen korkea, purjemainen selkäevä. Harjus esiintyy viileissä, sorahiekkapohjaisissa joissa ja puroissa Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomessa, myös jokisuissa Perämerellä. Harjus syö lentäviä ja pinnalla räpiköiviä hyönteisiä, minkä takia sitä pyydetään mielellään perholla ja uistimella. Harjuksen ruokavalioon kuuluvat niin ikään myös pienet kalat, kuten esimerkiksi mutu. Harjus kutee huhti-toukokuussa. Silloin sukukypsät yksilöt vaeltavat talvehtimisalueiltaan kudulle jokien matalille sorapohjaisille virtaaville paikoille.

Related topics