Vuoksen saalis

Vuoksen alkuperäiseen kalalajistoon on kuulunut sekä vaellus- että paikalliskalalajeja. Vuoksen tärkeimmät pyydettävät virkistyskalastukseen sopivat kalalajit ovat taimen, harjus, siika, muikku, lohi, ahven, kuha, hauki ja kirjolohi.

Perhokalastajien pääsaaliskala on taimen ja harjus, jolla on vahva oma kanta Vuoksessa. Harjus kasvaa täällä nopeasti pyyntikokoon, suurimmat kalat ovat yli kilon painoisia.

Yleinen saaliskala on myös siika, jota joessa esiintyy ilmeisesti useita eri rotuja (plankton-, vaellus-, pohja - ja peledsiika). Saaliskalojen joukossa saattaa olla jokunen yli kilon painoinenkin vonkale.

Suurin osa istutuksista on järvitaimenta ja istutukset suoritetaan Tainionkosken ja Imatrankosken voimalaitosten väliin. Osa istutuksista on kirjolohia, joita istutetaan pyyntikokoisina Mellonlahteen. Taimenta esiintyy runsaasti myös Imatran voimalaitoksen ja Svetogorskin välisellä jokialueella. Taimenet ovat peräisin Imatrankosken voimalaitoksen yläpuoliselle alueelle suoritetuista istutuksista ja taimen lisääntyy myös luontaisesti.  

Vuokseen laskeutuu runsaiden muikkuparvien houkuttamina myöskin saimaanlohia. Näistä suurin osa tulee Kyläniemen vesille tehdyistä istutuksista, mutta osa on peräisin kaukaa Pielisjoelta, jossa merkittyjä istukkaita on saatu Vuokselta alle kahden viikon kuluttua istutuksista.

Rantakalastusta helpottamaan on Vuoksen rannoille useaan paikkaan rakennettu kalastuslaitureita, joista Ritikanrannan, Varpasaaren ja Neitsytniemen soveltuvat myös liikuntarajoitteisille esimerkiksi pyörätuolilla liikkuville.

Mellonlahti

Penkereellä Vuoksesta eristetty Mellonlahti muodostaa nykyään aivan oman eliöyhteisönsä. Vuoksi ei enää virtaa lahden kautta, vaan kaikki lahteen tuleva vesi on peräisin rantojen pikkupuroista ja lähteistä. Tämä vesimäärä on aika pieni ja se aiheuttaa ongelmia. Varsinkin lämpiminä kesinä lahdessa esiintyy runsaasti viher- ja sinileviä, jotka tekevät veden ajoittain varsin sameaksi. Mellonlahti on mielenkiintoinen ja muusta Vuoksen alueesta monella tavalla erottuva vesialue. Rannat ovat suurimmalta osaltaan rakentamattomia ja rehevän puuston suojaamia. Lahden pohjukassa kasvaa joitakin Imatran alueen komeimpia kuusia ja koivuja. Myös rantavyöhykkeen kasvillisuus on paikoin mielenkiintoinen.

Kalastusalueena lahti on monipuolinen ja eroaa Vuoksesta selvästi. Lohikaloista lahdessa tavataan vain kirjolohia, joita lahteen istutetaan jatkuvasti. Kirjolohet ovat varsinkin talviaikaan pilkkijöiden tärkeä houkutin.

Luontaisesti lahdessa esiintyy kuhaa, haukea, ahventa ja lahnoja. Varsinkin lahnakanta on vahva. Kutuaikana lahdella saattaa nähdä varsin erikoisen näytelmän, kun satapäinen suurten lahnojen parvi kutee aivan rantavedessä valtavan polskinnan säestämänä.

Mellonlahdella on kaupungin ylläpitämä kalastuslaituri ja laavu nuotiopaikkoineen.

Saaliskalojen alamitat

Harjus 35 cm (rauhoitettu 1.4.–31.5.)
Järvitaimen 50 cm, kun rasvaevä leikattu, rasvaevällinen on kokonaan rauhoitettu
Järvilohi 60 cm, kun rasvaevä leikattu, rasvaevällinen on kokonaan rauhoitettu
Kuha 42 cm (kalastusalueen suositus 45cm)

Taimen

Taimen viihtyy puhtaissa vesissä. Vuoksessa taimenten istutukset ovat omalta osaltaan vaikuttaneet myönteisesti taimenten saalismääriin. Vuosittain Vuoksesta nostetaan tuhansia yksilöitä. Parhaat taimenpaikat ovat Tainionkosken voimalaitokselta Vuoksen ylittävälle VT 6 sillalle. Myös Mellonlahden matalikko on hyvä paikka taimenten kalastukseen.

Harjus

Harjus on yksi perhokalastajien pääsaaliskaloista, jonka pyynnillä on pitkät perinteet Vuoksella. Niillä on suhteellisen hyvät kasvuolosuhteet, sillä yli kilonpainoiset harjukset eivät ole harvinaisia saaliita. Parhaimmat harjusten kalastuspaikat ovat Sienimäen ja Teollisuustyöväen asuntomuseon väliset matalikot, siltojen ympäristöt ja Mellonlahden matalikko.

Siika

Siika on yleinen saaliskala Vuoksella. Vuoksella esiintyy todennäköisesti useita eri siikakantoja. Parhaita siikapaikkoja ovat Tainionkosken voimalaitoksen alapuoli, kaupungintalon kohdalla ja McDonald’sin ranta. Siika on myös yleinen tuulastuskala.

Muikku

Muikku on Vuoksen erikoisuus, jota pyydetään runsaasti liippimällä Tainionkosken voimalaitoksen alapuolelta. Parasta liippimisaikaa on toukokuusta syyskuuhun, ja päiväsaaliit voivat olla jopa useita satoja kiloja. Muikut kulkevat vastavirtaan suurina parvina. Parvet ajautuvat ns. Mutterin rannassa lähelle rantaa, josta ne voidaan pyytää tarkoitukseen soveltuvalla liippihaavilla.

Lohi

Lohi on huomattavasti harvinaisempi kalasaalis Vuoksella. Vuosittain saadaan joitakin Saimaan lohia, jotka ovat kulkeutuneet Vuokseen Tainionkosken voimalaitoksen läpi.

Kirjolohi

Kirjolohta istutetaan Mellonlahteen talvella ja kesäaikaan Vuoksen puolelle. Kirjolohi on saavuttanut suosion kirjolohipilkkijöiden keskuudessa Mellonlahdella. Vuoksella kirjolohet kasvavat muikkuravinnolla nopeasti suuriksi, ja ovat vakiinnuttaneet paikkansa saaliskalojen joukossa.

Muut kalalajit

Muita yleisiä Vuoksessa viihtyviä saaliskaloja ovat hauki, lahna ja ahven. Ahvenet ja hauet viihtyvät Vuoksessa erinomaisesti ja kasvavat suuriksi. Yli kilon painavat ahvenet eivät ole harvinaisia, ja hauissakin rikotaan kymmenen kilon raja vuosittain. Parhaita ahvenpaikkoja ovat Neitsytniemen, Linnankosken ja Varpasaaren lahdet. Hauki käy parhaiten pyydykseen Vuoksen matalikoilla ja suvantopaikoissa. Hauki on myös suosittu tuulastuskala

Ravustus

Mellonlahden arvoa kohottaa lahden voimakas rapukanta. Lahdessa elää istutettua täplärapua. Niiden pyynti on sallittua ravustuskaudella 21.7 - 31.10. Pyyntiin tarvitaan ravustuslupa.