4.8.–29.9.2023
RISTEYMIÄ
Mayumi Niiranen-Hisatomi ja Annu Vertanen

Kuva: Annu Vertanen, Valkoisen ja sinisen tarkasteleminen, 2016-2020, puupiirros kankaalle ja gozo-paperille
Risteymiä-näyttelyssä kahden eri kulttuureja ja sukupolvia edustavan ja eri tekniikoin työskentelevän taiteilijan teokset luovat yhdessä kokonaisuuden, jossa menneisyys ja nykyisyys, muistot ja kokemukset risteävät ja punoutuvat uudeksi yhteiseksi tarinaksi.
Japanilaissyntyinen, Kajaanissa vuodesta 2010 lähtien asunut kuvataiteilija Mayumi Niiranen-Hisatomi haluaa teostensa kautta nostaa olemassa olevien esineiden arvoa sekä tuoda kulttuurin moninaisuutta koettavaksi ja nähtäväksi yleisölle. Hän käyttää teostensa materiaaleina olemassa olevia esineitä sekä kierrätys- ja luonnonmateriaaleja pyrkien luomaan työnsä mahdollisimman ekologisella tavalla. Teoksen tekniikka valikoituu valmistettavan työn ehdoilla, ja usein Niiranen-Hisatomi joutuu opettelemaan uuden tekniikan pystyäkseen luomaan haluamansa lopputuloksen. Teoksissa risteävät niin japanilaiset ja suomalaiset ikiaikaiset käyttö- ja taide-esineiden valmistusmenetelmät kuin kummankin maan luonnosta löytyvät materiaalit kuten urushi-puun mahlasta valmistettu lakka ja Kainuun kaoliini, taidekeramiikassa käytetty villisavi.
Imatralaisen taidegraafikko, professori Annu Vertasen teoksissa on nähty piirteitä suomalaisesta maisemasta ja japanilaisesta muotoilusta ja estetiikasta, jota luonnehtii pelkistetty graafinen ilme, vahva värinkäyttö ja selvärajaisuus. Risteymiä-näyttelyssä nähdään teoksia Vertasen Lippu-sarjasta, jossa taiteilija pohtii suomalaisuutta ja suomalaisuuden suhdetta muihin kansallisuuksiin. Kuka on suomalainen ja kuka ei ole suomalainen? Kysymys on monisyinen, eikä siihen ole olemassa yksinkertaista vastausta.
Vertanen on työskennellyt lipputeeman parissa vuodesta 2016 lähtien. Sarjan uusimmat teokset ovat tältä vuodelta. Vuosien myötä teosten sisältö on muuttunut yleisestä yksityiseen. Taiteilija on myös karsinut ilmaisunsa minimiin; sarjan ensimmäisissä osissa havaittavissa oleva tilallisuus ja syvyysvaikutelma on häivytetty olemattomiin. Jäljelle jää pelkistetty, abstrakti pinta, joka kätkee itseensä lippumotiivin.

Kuva: Mayumi Niiranen-Hisatomi, Välietappi, 2017-2023, ryijy, yksityiskohta

Näyttelyä on tukenut:
NÄYTTELYOHJELMA 2023
Tulevat näyttelyt
6.10.–3.11.
Harri ja Reijo Turunen
Joensuulaisveljesten näyttely käsittelee ajankohtaisia teemoja, kuten ihmiskunnan ja luonnon tilaa veistosten ja installaatioiden kautta.
10.11.–8.12.
LUOMAKUNTA JA SEN VARTIJAT
Ulla-Maija Kallisen maalauksia
Paimiossa asuvan kuvataiteilija Ulla-Maija Kallisen värikylläiset maalaukset heijastavat sisäisesti koettuja luontoelämyksiä, luonnon jättämiä mielikuvia.
Kuva: Ulla-Maija Kallinen, Kukkiva puutarha, 2022, guassi, tussi, lyijykynä

15.12.2023.–5.1.2024
William Dennisuk
Imatralla asuva kuvataiteilija, kuvanveistäjä ja kuvataiteen opettaja William Dennisuk alkoi vuonna 2015 tehdä piirrossarjaa, jonka tekeminen jatkuu edelleen. Eri taiteenlajeille ja työskentelytavoille avoin taiteilija esittelee näyttelyssään sarjan uusimpia töitä.
Menneet näyttelyt
ZOOM19
Kevättalvella näyttelytilan valtaavat LAB-ammattikorkeakoulun kuvataiteen opiskelijat opinnäytetyönäyttelyillään. Opinnäytteet ovat esillä jo totuttuun tapaan kahdessa erässä. Ensimmäinen ryhmä esittäytyy 24.2.–10.3. ja toinen 17.3.–31.3.2023.
24.2.–10.3.
Antti Ahtee, Kristiina (Tättä) Kajaste, Kaisa Kallioniemi, Ninni Kola, Mariella Korhonen, Mari Koskela, Teemu Kykyri, Emma Okkola, Saara Ripatti, Vilhelmiina Tikka-Rissanen, Heli Toikka, Santtu Tuomola
17.–31.3.
Niina Alakopsa, Robin Clark, Veera Costa, Nikita Furin, Vera Haanpää, Minna Heikkilä, Olga Hyvönen, Henna Kainulainen, Heidi Karanta, Jasmin Lier, Taijatuuli Louhivuori, Anni Maajärvi, Veera Mankki, Melina Modinos, Terhi Skippari

11.4.–2.6.
SYMBIOOSI
Jussi Valtakari ja Antti Ylönen
Pääsiäisen jälkeen päästään nauttimaan perinteisestä puunveistotaiteesta modernilla tvistillä. Jo usean vuoden ajan yhteisten teosprojektien parissa työskennelleet kuvanveistäjät Jussi Valtakari ja Antti Ylönen luovat teoksia, joissa Valtakarin minikokoiset ihmishahmot yhdistyvät Ylösen jyhkeisiin, puun materiaalisuutta korostaviin muotoihin. Valtakarin yhteiskuntaa ja ajankohtaisia asioita lempeän huumorin kautta kritisoivat teokset kertovat tarinan Ylösen luomalla näyttämöllä.

FLORA JA FAUNA
16.6.–21.7.2023
Etelä-Karjalan taideyhdistykset
Marja Estola, Sinikka Hänninen, Tarja Häsä, Heikki Ikävalko, Helena Jaatinen, Kirsi Kiviaho, Kaarina Leminen, Mirka Lempiäinen, Merja Leppänen, Hannu Leskinen-Estola, Pirjo Lindberg, Svetlana Lunina, Markku Nurmi, Natalia Perepelkina, Pirjo Pirinen, Outi Pollock, Helena Roiha, Ritva Räsänen, Raili Salojärvi, Juri Tamminen, Sirpa Tuomaala, Riku Tuuha, Marjaana Tykkyläinen
Etelä-Karjalan taideyhdistysten näyttely esittelee jäsentensä tuotantoa laajalla spektrillä klassisesta piirustuksesta rouheaan ITE-taiteeseen. Tekijöitä ovat inspiroineet ympäröivän luonnon ja rakennetun ympäristön kauneusaistia kutkuttavat kohteet ja niissä asustelevat eläimet. Aiheita lähestytään niin realismin, fantasian kuin huumorinkin kautta. Polttavan ajankohtaiset ekologiset teemat puhuttavat myös monia näyttelyn taiteilijoita. Näyttelyssä on mukana jäseniä alueen kaikista taideyhdistyksistä.
Historiaa

Juho Mäkelä, Niskakosken lohipato, 1938, vesiväri, Sihtolan Imatra-kokoelma
Imatran seutua kuvattiin jo 1800-luvulla maalauksin ja piirroksin, joita tekivät mm. Severin Falkman, Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela.
1900-luvulla Imatraa maalasivat useat eturivin taiteilijat, jotka tulivat diplomi-insinööri Jalo Sihtolan (1882-1969) vieraiksi Tainionkosken Harakanhoviin. Tähän joukkoon kuuluivat mm. Mikko Oinonen, Väinö Kamppuri, Uuno Alanko, Otto Mäkilä, Juho Mäkelä, Aimo Kanerva ja Tuomas von Boehm.
Jalo Sihtolan panos Imatran taide-elämälle oli ratkaiseva. Häntä voi pitää sekä Imatran taideyhdistyksen että Imatran taidemuseon perustajana. Taidemuseo avattiin 1951 Vuoksenniskalla kansakoulun ylimpään kerrokseen rakennetussa näyttelytilassa.
Nykyisin taidemuseo sijaitsee Mansikkalassa Kulttuuritalo Virrassa arkkitehti Arto Sipisen suunnittelemassa Imatran kulttuurikeskuksessa, joka valmistui 1986.
Taidemuseon kokoelma koostuu Imatran kaupungin ja Imatran taideyhdistyksen omistamista teoksista, joita on yhteensä yli 1400 teosta. Kokoelman painopiste on kotimaisessa 1900-luvun taiteessa.
Sihtolan Imatra-kokoelma on valtakunnallisesti merkittävä. Se sisältää 1900-luvun modernistista taidetta Suomesta, Ruotsista, Ranskasta ja Italiasta, yhteensä vajaat 400 taideteosta. Sihtolan Imatra-kokoelmaan kuuluu teoksia, jotka aikoinaan ovat kuuluneet Jalo Sihtolalle.
Teokset on saatu Jalo Sihtolan lahjoittamina ja myyminä sekä Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiön ja yksityisten henkilöiden lahjoituksina.
Taidemuseon kokoelmassa on teoksia mm. Akseli Gallen-Kallelalta ja Hugo Simbergiltä sekä seuraavilta 1900-luvun alkupuolen tekijöiltä: Magnus Enckell, Verner Thomé, A. W. Finch, Yrjö Ollila, Mikko Oinonen, Tyko Sallinen, Juho Mäkelä, Eero Nelimarkka, Väinö Kamppuri, Uuno Alanko ja Wäinö Aaltonen.
Modernismin vuosikymmenenä tunnettu 1950-luku on edustettuna hyvin kattavalla Tuomas von Boehmin teosten ryhmällä. Mukana ovat myös mm. Otto Mäkilä, Ole Kandelin, Tapani Raittila, Helge Dahlman, Anitra Lucander, Ina Colliander, Aimo Kanerva, Per Stenius, Olli Miettinen, Unto Pusa, Unto Koistinen ja Sam Vanni.

Veikko Nuutinen, Valssi, 1980, 2020, alumiini
Kaakkuri
Kaakkuri on kaakkoissuomalaiseen kuvataiteeseen keskittynyt blogi. Sitä julkaisevat Lappeenrannan taidemuseo, Imatran taidemuseo, Kymenlaakson museo ja Kouvolan taidemuseo Poikilo.
Kaakkuri-blogin osoite: http://kaakkurin.blogspot.com/
Virastokatu 1
55120 Imatra
Suomi
- ma-pe 9-18
- suljettu viikonloppuisin ja arkipyhinä