SYMBIOOSI
Jussi Valtakari ja Antti Ylönen
11.4.–2.6.2023

Lappeenrantalaislähtöinen, Imatran taidekoulussakin vuosina 1987–1988 opettanut Jussi Valtakari ja Juvalta kotoisin oleva Antti Ylönen luovat yhdessä teoksia, joissa Valtakarin minikokoiset ihmishahmot yhdistyvät Ylösen jyhkeisiin, puun materiaalisuutta korostaviin muotoihin. Valtakarin yhteiskuntaa ja ajankohtaisia asioita lempeän huumorin kautta kritisoivat teokset kertovat tarinan Ylösen luomalla näyttämöllä. Puuveistosten lisäksi näyttelyssä on esillä Ylösen valokuvia ja Valtakarin piirustuksia.
Nykyään Taivalkoskella asuva Jussi Valtakari käsittelee erilaisia median välittämiä maailmantapahtumia pienhahmojen ja pienen Taivalkosken asukkaan perspektiivistä. Työttömyys, virastojen palvelut, vanhusten hoito, syrjintä, heikompien kohtelu ja ikärasismi ovat taiteilijan usein käsittelemiä teemoja. Omien sanojensa mukaan hänen veistostensa perusta on kansanperinteen puhdetöissä; ne ovat veistämällä päivitettyä folk-poppia, joihin on lisätty todellisuutta maalaamalla ja kirjoittamalla.
Iissä vaikuttava Antti Ylönen on kuvataiteilija ja valokuvaaja, joka parhaiten tunnetaan puuveistoksistaan. Viime vuosien aikana veistosten rinnalle on noussut myös valokuva.
”Valokuvani ovat eräänlaisia valokuvamaalauksia tai urbaaneja luontokuvia. Tarkkailen ympärilläni olevia, pääasiassa rakennetusta ympäristöstä löytyviä yksityiskohtia, jotka liittyvät usein lahoamiseen ja hajoamiseen. Hetkeen, jolloin luonto alkaa vaikuttaa ihmisen rakentamaan ympäristöön.”
Kuva: Jussi Valtakari ja Antti Ylönen, yksityiskohta teoksesta Siirtokunta, 2019, puu, väri
Kintsugi-projekti
Onko sinulla rikkoutunut keramiikkaesine, jonka haluaisit tuoda korjattavaksi ja mukaan tulevaan näyttelyyn Imatran taidemuseossa?

Japanilaissyntyinen, Kajaanissa asuva kuvataiteilija Mayumi Niiranen-Hisatomi etsii Imatralta 4–5 osallistujaa mukaan taideprojektiinsa.
Projektin ideana on antaa Mayumille rikkoutunut keramiikkaesine korjattavaksi ikivanhalla japanilaisella kintsugi-menetelmällä, jonka jälkeen korjattu esine asetetaan esille Imatran taidemuseoon Risteymiä-näyttelyyn ajalle 4.8.–29.9.2023. Näyttelyn jälkeen osallistuja saa esineensä entistä ehompana takaisin.
Esineen lisäksi Mayumi haluaa kuulla myös sen tarinan, kuten mistä se on peräisin, miten esine rikkoutui ja miksi sen korjaaminen on merkityksellistä. Myös tämä tarina tulee mukaan näyttelyyn esineen kanssa.
Kintsugi on luontoystävällinen keramiikan korjausmenetelmä ja taidemuoto, jossa ei käytetä synteettisiä aineita, vaan urushi-puun mahlasta tehtyä lakkaa ja siihen sekoitettuja väripigmenttejä. Lakan päälle voidaan perinteisesti lisätä myös kultajauhetta.
Kiinnostuitko?
Lähetä siis 28.4.2023 mennessä kuva esineestä, jonka haluat Mayumin korjaavan, sekä esineeseen liittyvä tarina sähköpostitse osoitteeseen: niirasenmayumigmail.com
Muista lähettää kumpikin, sekä kuva että tarina! Mayumi vastaa ainoastaan niille, jotka ovat toimittaneet kummankin vaaditun elementin.
Projektin aikataulu:
- Lähetä kuva ja tarina Mayumille 28.4. mennessä
- Toukokuussa Mayumi tulee käymään Imatralla tapaamassa projektiin valittuja henkilöitä ja noutamassa esineet Kajaaniin korjattaviksi
- Korjaus tapahtuu touko–heinäkuun aikana
- Esineet ja tarinat ovat esillä Risteymiä-näyttelyssä 4.8.–29.9.2023
- Lokakuussa voit noutaa korjatun esineesi takaisin kotiin
Tässä projektissa ei ole ikärajaa, tervetuloa siis kaikenikäiset osallistujat!

Juho Mäkelä, Niskakosken lohipato, 1938, vesiväri, Sihtolan Imatra-kokoelma
Historiaa
Imatran seutua kuvattiin jo 1800-luvulla maalauksin ja piirroksin, joita tekivät mm. Severin Falkman, Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela.
1900-luvulla Imatraa maalasivat useat eturivin taiteilijat, jotka tulivat diplomi-insinööri Jalo Sihtolan (1882-1969) vieraiksi Tainionkosken Harakanhoviin. Tähän joukkoon kuuluivat mm. Mikko Oinonen, Väinö Kamppuri, Uuno Alanko, Otto Mäkilä, Juho Mäkelä, Aimo Kanerva ja Tuomas von Boehm.
Jalo Sihtolan panos Imatran taide-elämälle oli ratkaiseva. Häntä voi pitää sekä Imatran taideyhdistyksen että Imatran taidemuseon perustajana. Taidemuseo avattiin 1951 Vuoksenniskalla kansakoulun ylimpään kerrokseen rakennetussa näyttelytilassa.
Nykyisin taidemuseo sijaitsee Mansikkalassa Kulttuuritalo Virrassa arkkitehti Arto Sipisen suunnittelemassa Imatran kulttuurikeskuksessa, joka valmistui 1986.
Taidemuseon kokoelma koostuu Imatran kaupungin ja Imatran taideyhdistyksen omistamista teoksista, joita on yhteensä yli 1400 teosta. Kokoelman painopiste on kotimaisessa 1900-luvun taiteessa.
Sihtolan Imatra-kokoelma on valtakunnallisesti merkittävä. Se sisältää 1900-luvun modernistista taidetta Suomesta, Ruotsista, Ranskasta ja Italiasta, yhteensä vajaat 400 taideteosta. Sihtolan Imatra-kokoelmaan kuuluu teoksia, jotka aikoinaan ovat kuuluneet Jalo Sihtolalle.
Teokset on saatu Jalo Sihtolan lahjoittamina ja myyminä sekä Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiön ja yksityisten henkilöiden lahjoituksina.
Taidemuseon kokoelmassa on teoksia mm. Akseli Gallen-Kallelalta ja Hugo Simbergiltä sekä seuraavilta 1900-luvun alkupuolen tekijöiltä: Magnus Enckell, Verner Thomé, A. W. Finch, Yrjö Ollila, Mikko Oinonen, Tyko Sallinen, Juho Mäkelä, Eero Nelimarkka, Väinö Kamppuri, Uuno Alanko ja Wäinö Aaltonen.
Modernismin vuosikymmenenä tunnettu 1950-luku on edustettuna hyvin kattavalla Tuomas von Boehmin teosten ryhmällä. Mukana ovat myös mm. Otto Mäkilä, Ole Kandelin, Tapani Raittila, Helge Dahlman, Anitra Lucander, Ina Colliander, Aimo Kanerva, Per Stenius, Olli Miettinen, Unto Pusa, Unto Koistinen ja Sam Vanni.

Veikko Nuutinen, Valssi, 1980, 2020, alumiini
NÄYTTELYOHJELMA 2023
ZOOM19
Kevättalvella näyttelytilan valtaavat LAB-ammattikorkeakoulun kuvataiteen opiskelijat opinnäytetyönäyttelyillään. Opinnäytteet ovat esillä jo totuttuun tapaan kahdessa erässä. Ensimmäinen ryhmä esittäytyy 24.2.–10.3. ja toinen 17.3.–31.3.2023.
24.2.–10.3.
Antti Ahtee, Kristiina (Tättä) Kajaste, Kaisa Kallioniemi, Ninni Kola, Mariella Korhonen, Mari Koskela, Teemu Kykyri, Emma Okkola, Saara Ripatti, Vilhelmiina Tikka-Rissanen, Heli Toikka, Santtu Tuomola
17.–31.3.
Niina Alakopsa, Robin Clark, Veera Costa, Nikita Furin, Vera Haanpää, Minna Heikkilä, Olga Hyvönen, Henna Kainulainen, Heidi Karanta, Jasmin Lier, Taijatuuli Louhivuori, Anni Maajärvi, Veera Mankki, Melina Modinos, Terhi Skippari

11.4.–2.6.
Symbioosi – Jussi Valtakari ja Antti Ylönen
Pääsiäisen jälkeen päästään nauttimaan perinteisestä puunveistotaiteesta modernilla tvistillä. Jo usean vuoden ajan yhteisten teosprojektien parissa työskennelleet kuvanveistäjät Jussi Valtakari ja Antti Ylönen luovat teoksia, joissa Valtakarin minikokoiset ihmishahmot yhdistyvät Ylösen jyhkeisiin, puun materiaalisuutta korostaviin muotoihin. Valtakarin yhteiskuntaa ja ajankohtaisia asioita lempeän huumorin kautta kritisoivat teokset kertovat tarinan Ylösen luomalla näyttämöllä.

9.6.–21.7.
Etelä-Karjalan taideyhdistykset
Etelä-Karjalan taideyhdistysten kesänäyttelyssä samoillaan suvisessa luonnossa ja nautitaan eläinystävien seurasta.
Kuva: Raili Salojärvi, Niityllä perhoset leikkiä lyö, 2023, akryyli kankaalle

4.8.–29.9.
Risteymiä – Mayumi Niiranen-Hisatomi ja Annu Vertanen
Risteymiä-näyttelyssä kahden eri kulttuureja ja sukupolvia edustavan ja eri tekniikoin työskentelevän taiteilijan teokset luovat yhdessä kokonaisuuden, jossa menneisyys ja nykyisyys, muistot ja kokemukset risteävät ja punoutuvat uudeksi yhteiseksi tarinaksi.
Kuva: Mayumi Niiranen-Hisatomi, kintsugi-tekniikalla korjattu kulho, 2020, urushi, vihreä, valkoinen ja sininen pigmentti ja Annu Vertanen My House - Minun taloni, 1998, puupiirros

6.10.–3.11.
Harri ja Reijo Turunen
Joensuulaisveljesten näyttely käsittelee ajankohtaisia teemoja, kuten ihmiskunnan ja luonnon tilaa veistosten ja installaatioiden kautta.
10.11.–8.12.
Ulla-Maija Kallinen
Paimiossa asuvan kuvataiteilija Ulla-Maija Kallisen värikylläiset maalaukset heijastavat sisäisesti koettuja luontoelämyksiä, luonnon jättämiä mielikuvia.
Kuva: Ulla-Maija Kallinen, Kukkiva puutarha, 2022, guassi, tussi, lyijykynä

15.12.2023.–5.1.2024
William Dennisuk
Imatralla asuva kuvataiteilija, kuvanveistäjä ja kuvataiteen opettaja William Dennisuk alkoi vuonna 2015 tehdä piirrossarjaa, jonka tekeminen jatkuu edelleen. Eri taiteenlajeille ja työskentelytavoille avoin taiteilija esittelee näyttelyssään sarjan uusimpia töitä.
Kaakkuri
Kaakkuri on kaakkoissuomalaiseen kuvataiteeseen keskittynyt blogi. Sitä julkaisevat Lappeenrannan taidemuseo, Imatran taidemuseo sekä Poikilo eli Kouvolan taidemuseo ja Kotkan kulttuuripalveluihin kuuluva Galleria Uusikuva sekä Merikeskus Vellamo.
Kaakkuri-blogin osoite: http://kaakkurin.blogspot.com/
Virastokatu 1
55120 Imatra
Suomi
- ma-pe 9-18
- suljettu viikonloppuisin ja arkipyhinä