Taidemuseo

 

NÄYTTELYOHJELMA 2024

ANNI KINNUNEN

The Great Escape

9.8.–27.9.

"Kaikki, mikä kiiltää, ei ole kultaa." Vahva kehollinen läsnäolo ja subjektiivinen värikokemus liukuvat välillä täyteen surrealismiin, ja ladatut väririnnastukset haastavat katsojan dialogiin siitä, mikä on totta ja mikä ei.

Oululaisen kuvataiteilija Anni Kinnusen näyttely The Great Escape on kertomus siitä, miten ihminen on vähitellen etääntynyt luonnosta, maisema muuttunut näyttämöksi ja ihmisyys roolileikiksi. Kinnunen on itse kameransa kohteena, mutta teokset eivät ole omakuvia. Kuvissa esiintyy erilaisia hahmoja, jotka ovat esteettisesti enemmin fantasiaa kuin sukua valokuvataiteen maneeriksi muodostuneelle muka-dokumentaariselle omakuvalle. Toisaalta hahmoilla on suhde sekä tekijän mielentiloihin että vallitsevan aikakauden tunnelmiin.

Luonnottomuus on teoksissa läsnä piinaavalla tavalla – se ui tarkasti kauniin ja kammottavan rajalla ja tuntuu siksi rehelliseltä tavalta kuvata aikaamme. Ylenpalttinen keinotekoisuus on toisinaan hauskaa mutta pitää sisällään myös suoria kysymyksiä luontosuhteesta ja vieraantumisesta: mihin olemme matkalla ja miksi, pakenemmeko jotain?

Imatran taidemuseon näyttelykokonaisuuteen kuuluu suurikokoisia The Great Escape -sarjan valokuvia, pienoisveistos Fool’s Gold (2018) sekä videoteos Hollow (2018). Näyttelyn uusimmat kuvat ovat kesältä 2023. Kuvissa meren tummasta pinnasta pistää esiin olkapää, muovinen peruukki tai hopeahansikkain verhoiltu käsipari. Kinnusen väriviritettyjen teosten epätodellinen tunnelma syntyy huolella rakennetuissa, aidoissa kuvaustilanteissa.

Kuva: Anni Kinnunen, Wish (2023), Diasec

Imatran taidemuseo ei tällä hetkellä ota vastaan uusia näyttelyhakemuksia.

Tulevat näyttelyt

TIMO KOKKO

Momentary Appearance

11.10.–5.12.

Kuopiolainen kuvataiteilija Timo Kokko tutkii taiteessaan installaation ja veistoksen olemusta materiaalien, materiaalittomuuden, tilan, valon ja havainnoinnin kautta. Teokset käsittelevät ekologisia arvoja ja ihmisyyteen liittyviä kysymyksiä. Ihminen, luonto, aika, hetki ja hetkellisyys ovat hänen teostensa toistuvia teemoja.

Imatran taidemuseoon Kokko rakentaa kolme suurikokoista installaatiota, joista kahdessa virtaa Vuoksen vesi. Teosten taustalla on ajatus ihmisen suhteesta ja toiminnan vaikutuksista luontoon. Kokko valmistaa teoksensa kierrätysmateriaaleista.

 

PAULA TELLA

Yhtä tyhjän kanssa – Aukkoja olemassaolon rakenteissa

16.12. 2024–31.1.2025

Kuvataiteilija Paula Tellan teosten lähtökohtana on itäaasialainen maalauksen traditio, johon kuuluu maiseman meditointi ja yritys tavoittaa sen perimmäinen luonne. Tella työskentelee fyysisesti pyrkien tallentamaan maiseman ruumiillisen kokemuksen antaen tilaa myös sattumanvaraisuudelle.

 

Menneet näyttelyt 

ZOOM19

Kevättalvella näyttelytilan valtaavat LAB-ammattikorkeakoulun kuvataiteen opiskelijat opinnäytetyönäyttelyillään. Opinnäytteet ovat esillä jo totuttuun tapaan kahdessa erässä. Ensimmäinen ryhmä esittäytyy 24.2.–10.3. ja toinen 17.3.–31.3.2023.

24.2.–10.3.

Antti Ahtee, Kristiina (Tättä) Kajaste, Kaisa Kallioniemi, Ninni Kola, Mariella Korhonen, Mari Koskela, Teemu Kykyri, Emma Okkola, Saara Ripatti, Vilhelmiina Tikka-Rissanen, Heli Toikka, Santtu Tuomola

17.–31.3.

Niina Alakopsa, Robin Clark, Veera Costa, Nikita Furin, Vera Haanpää, Minna Heikkilä, Olga Hyvönen, Henna Kainulainen, Heidi Karanta, Jasmin Lier, Taijatuuli Louhivuori, Anni Maajärvi, Veera Mankki, Melina Modinos, Terhi Skippari

11.4.–2.6.

SYMBIOOSI 

Jussi Valtakari ja Antti Ylönen

Pääsiäisen jälkeen päästään nauttimaan perinteisestä puunveistotaiteesta modernilla tvistillä. Jo usean vuoden ajan yhteisten teosprojektien parissa työskennelleet kuvanveistäjät Jussi Valtakari ja Antti Ylönen luovat teoksia, joissa Valtakarin minikokoiset ihmishahmot yhdistyvät Ylösen jyhkeisiin, puun materiaalisuutta korostaviin muotoihin. Valtakarin yhteiskuntaa ja ajankohtaisia asioita lempeän huumorin kautta kritisoivat teokset kertovat tarinan Ylösen luomalla näyttämöllä.

 

FLORA JA FAUNA 

16.6.–21.7.2023

Etelä-Karjalan taideyhdistykset 

Marja Estola, Sinikka Hänninen, Tarja Häsä, Heikki Ikävalko, Helena Jaatinen, Kirsi Kiviaho, Kaarina Leminen, Mirka Lempiäinen, Merja Leppänen, Hannu Leskinen-Estola, Pirjo Lindberg, Svetlana Lunina, Markku Nurmi, Natalia Perepelkina, Pirjo Pirinen, Outi Pollock, Helena Roiha, Ritva Räsänen, Raili Salojärvi, Juri Tamminen, Sirpa Tuomaala, Riku Tuuha, Marjaana Tykkyläinen

Etelä-Karjalan taideyhdistysten näyttely esittelee jäsentensä tuotantoa laajalla spektrillä klassisesta piirustuksesta rouheaan ITE-taiteeseen. Tekijöitä ovat inspiroineet ympäröivän luonnon ja rakennetun ympäristön kauneusaistia kutkuttavat kohteet ja niissä asustelevat eläimet. Aiheita lähestytään niin realismin, fantasian kuin huumorinkin kautta. Polttavan ajankohtaiset ekologiset teemat puhuttavat myös monia näyttelyn taiteilijoita. Näyttelyssä on mukana jäseniä alueen kaikista taideyhdistyksistä.

 

RISTEYMIÄ

4.8.–29.9.2023

Mayumi Niiranen-Hisatomi ja Annu Vertanen

Risteymiä-näyttelyssä kahden eri kulttuureja ja sukupolvia edustavan ja eri tekniikoin työskentelevän taiteilijan teokset luovat yhdessä kokonaisuuden, jossa menneisyys ja nykyisyys, muistot ja kokemukset risteävät ja punoutuvat uudeksi yhteiseksi tarinaksi.

Japanilaissyntyinen, Kajaanissa vuodesta 2010 lähtien asunut kuvataiteilija Mayumi Niiranen-Hisatomi haluaa teostensa kautta nostaa olemassa olevien esineiden arvoa sekä tuoda kulttuurin moninaisuutta koettavaksi ja nähtäväksi yleisölle. Hän käyttää teostensa materiaaleina olemassa olevia esineitä sekä kierrätys- ja luonnonmateriaaleja pyrkien luomaan työnsä mahdollisimman ekologisella tavalla. Teoksen tekniikka valikoituu valmistettavan työn ehdoilla, ja usein Niiranen-Hisatomi joutuu opettelemaan uuden tekniikan pystyäkseen luomaan haluamansa lopputuloksen. Teoksissa risteävät niin japanilaiset ja suomalaiset ikiaikaiset käyttö- ja taide-esineiden valmistusmenetelmät kuin kummankin maan luonnosta löytyvät materiaalit kuten urushi-puun mahlasta valmistettu lakka ja Kainuun kaoliini, taidekeramiikassa käytetty villisavi.

Imatralaisen taidegraafikko, professori Annu Vertasen teoksissa on nähty piirteitä suomalaisesta maisemasta ja japanilaisesta muotoilusta ja estetiikasta, jota luonnehtii pelkistetty graafinen ilme, vahva värinkäyttö ja selvärajaisuus. Risteymiä-näyttelyssä nähdään teoksia Vertasen Lippu-sarjasta, jossa taiteilija pohtii suomalaisuutta ja suomalaisuuden suhdetta muihin kansallisuuksiin. Kuka on suomalainen ja kuka ei ole suomalainen? Kysymys on monisyinen, eikä siihen ole olemassa yksinkertaista vastausta.

Vertanen on työskennellyt lipputeeman parissa vuodesta 2016 lähtien. Sarjan uusimmat teokset ovat tältä vuodelta. Vuosien myötä teosten sisältö on muuttunut yleisestä yksityiseen. Taiteilija on myös karsinut ilmaisunsa minimiin; sarjan ensimmäisissä osissa havaittavissa oleva tilallisuus ja syvyysvaikutelma on häivytetty olemattomiin. Jäljelle jää pelkistetty, abstrakti pinta, joka kätkee itseensä lippumotiivin.

 

MUISTOJA JA MUISTIJÄLKIÄ

Harri Turunen ja Reijo Turunen

6.10.–3.11.2023

Muistoja ja Muistijälkiä esittelee monipuolisen valikoiman teoksia, jotka käsittelevät muistojen ja muistijälkien teemaa eri näkökulmista. Abstraktit teokset, realistiset maalaukset, veistokset ja valokuvat tarjoavat katsojilleen erilaisia tapoja lähestyä muistojen monimutkaista maailmaa. Näyttely kannustaa kävijöitä pysähtymään hetkeen ja pohtimaan, miten muistot muovaavat meitä ja miten niitä voidaan tulkita taiteen keinoin.

Näyttelyn keskiössä on kysymys siitä, mitä muistamme ja mitä haluamme muistaa. Muistot ovat tärkeä osa identiteettiämme ja kokemuksiamme, mutta samalla ne voivat vääristyä ajan saatossa tai saada erilaisia tulkintoja eri ihmisiltä. Kysymykset siitä, voimmeko luottaa muistoihin ja millä tavoin ne vaikuttavat käsitykseemme itsestämme ja ympäröivästä maailmasta, ovat ajankohtaisia teemoja näyttelyssä.

Onko taiteilijan tehtävä tehdä muistijäljet näkyviksi? Voiko taide todentaa mielikuvia ja vangita ne pysyvästi kankaalle, kiveen tai valokuvaan? Näyttely haastaa kävijät pohtimaan taiteen roolia muistojen välittäjänä ja niiden tulkitsijana.

Näyttelyssä esillä olevat teokset tarjoavat monipuolisen kattauksen erilaisia tyylejä ja ilmaisutapoja, aina abstraktista ekspressionismista tarkkaan realismiin. Taideteokset herättävät eloon tunteiden kirjon ilosta suruun ja toivosta melankoliaan.

 

10.11.–8.12.

LUOMAKUNTA JA SEN VARTIJAT 

Ulla-Maija Kallisen maalauksia 

2023 Imatran taidemuseossa

Paimiossa asuvan kuvataiteilija Ulla-Maija Kallisen värikylläiset maalaukset heijastavat sisäisesti koettuja luontoelämyksiä, luonnon jättämiä mielikuvia.

Kuva: Ulla-Maija Kallinen, Kukkiva puutarha, 2022, guassi, tussi, lyijykynä

 

15.12.2023–12.1.2024

WILLIAM DENNISUK

Now and Then

Dennisukin työskentelyn lähtökohtana on kysymys siitä, onko asetelmalajilla elämää vielä nykypäivänä. Miten asetelma, jonka perusta on aineellisessa maailmassa, voi tutkia asioita, jotka ylittävät puhtaasti materiaalisen elämänkatsomuksen? Voiko asetelman kautta tutkia suhdettamme arkielämäämme, luontoon, sosiaaliseen elämäämme, ympäristöön, henkiseen tilaamme? Dennisuk tarjoaa katsottavaksemme katkelmia ja joitakin vastauksia vuonna 2015 alkaneelta matkaltaan, joka jatkuu yhä.

William Dennisuk tunnetaan ympäristötaiteilijana ja kuvanveistäjänä. Imatran näyttelyssä on toista kertaa esillä kookkaita piirustuksia. Tekniikkana on hiilipiirustus.

Yhdysvaltalaistaustainen kuvataiteilija, joka on opettanut useissa taidekouluissa Suomessa ja ulkomailla. Asuu ja työskentelee Imatralla.

Kuva: William Dennisuk, Welcom to Oblivion, 2023, hiili paperille

 

MARJO HALLILA

Rikkomus

19.1.–23.2.

Rikkomus käsittelee kuvataiteilija Marjo Hallilan maalausten, valokuvien ja videoteosten kautta sitä, kuinka kuka tahansa meistä voi syyllistyä lainvastaiseen toimintaan puhtaasti ajattelemattomuuttaan. Hallila asettaa arkipäivän rikkomukset dialogiin taustalla jylläävän Ukrainan sodan kanssa. Kuinka punnita pahat teot? Miltä kansallispuistosta mukaan kerätyt risut näyttäytyvät sotarikosten rinnalla?

Kuva: Marjo Hallila, sarjasta Rikkomukset 1–26, 2021, monotypia, akryylimaali

 

MUOTOUMA

Kevättalvella näyttelytilan valtaavat taas LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista valmistuvat kuvataideopiskelijat opinnäytetöidensä taiteellisilla osuuksilla, jotka on totuttuun tapaan koottu kahdeksi näyttelykokonaisuudeksi.  

1.–15.3.

Noora Ahonen, Aapo Arnkil, Reetta Huuskonen, Ville Kemppainen, Heidi Kettunen, Silja Kumpulainen, Melissa Mauno, Taneli Mustanoja, Miika Niskanen, Eevi Palonen, Riina Sydänkorpi, Joona Vuoristo

22.3.–5.4.

Eevert Hyppänen, Sanna Kallojärvi, Toivo Kiviniemi, Suvi Kokko, Vilhelmiina Korhonen, Senni Koskenvesa, Noora Lindeman, Maija Mäkynen, Maija Pakkanen, Pinja Palviainen, Anna Siitari, Tuike Tapper, Heli Valkama

 

 

JAAKKO KILPIÄINEN

Valkoinen haave

12.4.–31.5.

Valokuvaaja Jaakko Kilpiäinen on kuvannut suomalaista funkisarkkitehtuuria 2000-luvun alusta lähtien. Ensimmäinen osa projektia oli kokoelma luovutetun Karjalan alueella sijaitsevasta suomenaikaisesta funkisarkkitehtuurista. Myöhemmin hän on kuvannut sekä ikonista että vähemmän tunnettua ja suorastaan unohtunutta funkista eri puolilla Suomea.

Valkoinen haave -näyttely herättää katsomaan ja pohtimaan rakennusperintöä muutenkin kuin tunnettujen kohteiden kautta. Oman kylän arvorakennus voi olla tärkeä maamerkki ja identiteetin ylläpitäjä. Valkoinen haave -näyttely ottaa kantaa rakennusperinnön kestävän käytön puolesta, ja kokonaisuuteen kuuluu noin 40 palkkikameralla kuvattua mustavalkokuvaa sekä lyhytelokuva, joka kertoo lyhytikäisestä Pallas-hotellista.

Imatran taidemuseo ja kaupunginmuseo järjestävät yhdessä Rajamuseon kanssa 25. toukokuuta arkkitehtuuripyöräilyn, josta tiedotetaan erikseen.

Kuva: Urheilukentän lippukioski, Mikkeli. Arkkitehti Martti Välikangas 1936. Kuva: Jaakko Kilpiäinen

 

 

ETELÄ-KARJALAN TAITEILIJASEURA

7.6.–26.7.

Rauha

Kriisiaikoina taiteen ja taiteilijan roolit korostuvat. Taiteen kautta yhteisö voi käsitellä kipupisteitään, mutta samalla taiteen avulla se voi katsoa toisenlaiseen maailman ja herätellä ajatuksia paremmasta huomisesta. Taide ei käsittele pelkästään epäkohtia, vaan se voi toimia myös uuden ajan ja alueellisen kulttuuri-identiteetin rakennusmateriaalina.

Rauha on käsitteenä samantyyppinen kuin vapaus. On vapautta johonkin ja vapautta jostakin. Myös rauhaa voi lähestyä samalla tavalla: rauhaa johonkin tai rauhaa jostakin. Näyttelyyn ehdotetuissa teoksissa ’rauha jostakin’ määrittyy rauhan poissaolona, sotana tai kiireenä, jotka estävät rauhan tunteen. ’Rauha johonkin’ ilmenee puolestaan tarpeena omaan sisäiseen hiljentymiseen, jota löydetään muun muassa luonnosta ja rentoutumistekniikoista. Näyttely kuljettaa katsojan ’rauhasta jostakin’ syvemmälle ’rauhaan johonkin’ – rauhattomuudesta rauhaan.

Rauha-näyttely on Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran 35-vuotisnäyttely. Seuraan kuuluu nykyään 174 jäsentä, joista kuraattori Kalle Hamm valitsi 12 taiteilijan teoksia taiteilijaseuran jäsenille järjestetyn avoimen haun perusteella. Näyttelyssä esillä olevat taiteilijat ovat: William Dennisuk, Janette Holmström, Mikko Kallavuo, Viivi Kiiskinen, Jyrki Markkanen, Samuli Nihtilä, Pauli Parkkinen, Saara Reinikainen, Rauni Tanskanen, Tuomas Tyrisevä, Susa Walve ja Enni Vekkeli.

Historiaa 

Juho Mäkelä, Niskakosken lohipato, 1938, vesiväri, Sihtolan Imatra-kokoelma