

Maanomistajan ja tontinomistajan velvollisuus on hävittää vieraslajit alueeltaan.
Tontin ja kadun välinen kunnossapito kuuluu tontinomistajalle.
Jos havaitset vieraslajeja kaupungin omistamalla alueella, ilmoita havainnoistasi:
Lupiini eli komealupiini on monivuotinen hernekasvi, joka kasvaa noin 1–1,5 metriä korkeaksi. Lupiinin kukinto on terttumainen ja pitkä, ja se voi olla väriltään sininen, violetti, vaaleanpunainen tai valkoinen. Kukinnon väri voi vaihdella myös samassa yksilössä. Lehdet ovat pitkäruotiset ja sen juuristo on voimakkaasti haaroittunut.
Jättiputken kasvineste aiheuttaa ihmisen iholla palovamman kaltaisia vammoja reagoidessaan auringonvalon kanssa.
Jättiputken voi tunnistaa lehdistään, jotka ovat huomattavasti suuremmat kuin esimerkiksi kotimaisella ukon- tai karhunputkella. Kukkavarsi voi nousta jopa 4-5 metrin korkuiseksi ja kukinto on valkea ja 40–80 cm leveä.
Siemenet kypsyvät syksyllä ja varisevat syksyn ja talven aikana.
Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho, jolla on suuret vaalean- tai tummanpunaiset kukat. Kasvi kasvaa n.1,5-3 metriä korkeaksi ja tekee kodan, josta siemenet sinkoavat helposti lähiympäristöön. Jättipalsami uusiutuu vain siemenistä, joten on tärkeää kitkeä kasvi pois juurineen ennen siementämistä. Laajat kasvustot voi myös niittää ennen kukintaa.
Kurtturuusu on monivuotinen, puolimetrisestä jopa puolitoistametriseksi kasvava pensas. Se muodostaa tehokkaasti juurivesoja, jonka avulla muodostuu laajojakin kasvustoja.
Kurtturuusun lehdet ovat paksuja ja kurttuisia ja oksat tiheäpiikkisiä. Piikit ovat vaihtelevan pituisia ja suoria. Kasvin kiulukat eli ruusunmarjat ovat keskeltä litistyneet. Kukat ovat kookkaat, vaaleanpunaiset tai joskus valkoiset.
Espanjansiruetana on yleensä ruskean eri sävyissä esiintyvä kookas etanalaji, jota esiintyy lähes koko Suomessa. Jos alueella on tavattu espanjansiruetanaa, kannattaa nurmikko ja pihakasvillisuus pitää lyhyenä, ilmavana ja siistinä. Lehti- ja risukasoja ei kannata säilyttää pihamailla.
Koska espanjansiruetanan munat ja pienet yksilöt leviävät helposti kasvijätteen, maa-aineksen ja taimien mukana, on niiden jakamista ja siirtämistä uusille alueille vältettävä espanjansiruetanan leviämisen ehkäisemiseksi.