Blogi: Käännämme sivua kokonaan uudelle aikakaudelle

Vuosi 2020 oli käänteentekevä. Eikä ainoastaan siksi, että vuosikymmen vaihtui. Mennyt vuosi on pyöräyttänyt yhteiskuntamme toimintamallit ja rakenteet perustavanlaatuisesti uusille uomilleen.

Vieläkään emme ihan tarkkaan tiedä, millaisessa maailmassa jatkamme elämäämme sen jälkeen, kun olemme päässeet sanomaan koronalle kauan kaivatut jäähyväisemme.

Lopullisten jäähyväisten aika koittanee alkavan vuoden puolivälin aikoihin. Samoihin aikoihin kaikissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa alkaa uusi, neljän vuoden mittainen valtuustokausi.

Suomi on selvinnyt myllerrysten vuodesta toistaiseksi merkittävästi muuta maailmaa paremmin.  On helppo yhtyä siihen yleiseen kansakunnan tunnelmaan, jota viimeisimmät tutkimuksetkin osoittavat: Suomalaisten kansallisylpeys on noussut merkittävästi kuluneen koronakriisin värittämän vuoden aikana.

Myös Imatra ja koko maakuntamme on selvinnyt poikkeuksellisen hyvin koronan kurjimuksista. Voisiko olla, että vuosi 2020 olisi myös yhdistänyt meitä eteläkarjalaisia ja imatralaisia entisestään havaitsemaan ja arvostamaan oman alueemme vahvuuksia ja ylpeydenaiheita.

****

Kuten muuallakin Suomessa, myös Etelä-Karjalassa lähivuosien tapahtumat tulevat olemaan ratkaisevia alueemme tulevien vuosikymmenten kehitysnäkymiin. Nykyskenaariot povaavat, että jo tämän vuosikymmenen puolivälissä - siis viiden vuoden kuluttua - alle 6-vuotiaiden lasten lukumäärä Imatralla jää alle tuhannen, kun se vielä 2010-luvun alussa on ollut 1700 lapsen luokkaa.

Edellä kerrotut luvut tarkoittavat, että varhaiskasvatusikäisten lasten lukumäärä on laskemassa lähivuosien aikana noin 700 lapsella vuoden 2010 lukumäärästä. Tämä vastaa palvelurakenteessamme noin kymmenen kokonaisen päiväkodin vähenemistä.

Samaan aikaan ikäihmisten palvelutaloja rakentuu ja kokonaisia kerrostaloja puretaan tyhjilleen jääneiden asuntojen vuoksi. Pelkästään viime vuonna, kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana, Imatran Vuokra-asunnoilta tyhjeni asuntoja kokonaisen kerrostalollisen verran.

Ja vauhti kiihtyy. Imatralaisia oli jälleen vuoden 2020 lopussa yli 400 vähemmän kuin meitä oli vielä vuoden alkaessa.

****

Onko Imatramme menossa siihen suuntaan, jota toivomme? Saammeko käynnissä olevan kehityksen muuttamaan suuntaansa ehostamalla rantapolkuja ja rakentamalla kiinnostavia ulkoilukohteita?

Niin tärkeitä kuin vetovoimaiset luontokohteet ja virkistysalueet ovatkin, ne eivät valitettavasti riitä alkuunkaan niihin muutoksiin, joita nykykehityksen pysäyttäminen ja Imatran elinvoimaisen tulevaisuuden turvaaminen vaativat.

Heti, kun korona on taakse jäänyttä elämää, on oltava valmius suurloikkaan, jolla voimme vastata uuden aikakauden vaatimuksiin. Loikkaan, jolla käännämme koronan aikaansaamat yhteiskunnan ja arvojen muutokset Imatran vahvuuksiksi.

Konkreettiset keinot suurloikalle ovat täysin saavutettavia, mutta vaativat isoja ponnisteluja, onnistumisia ja ennen kaikkea saumatonta yhteispeliä kaupunkilaisten ja maakuntamme avaintoimijoiden kesken.

Imatralaisten on yhdistettävä voimiaan entisestään, jotta saamme suuria asioita tapahtumaan ja hiottua olemassa olevista vahvuuksistamme esille säihkyviä timantteja.

***

Asiat, joissa meidän on onnistuttava, tarkoittavat esimerkiksi matkustajajunaliikenteen avautumista Pietarista Imatrankoskelle, uusia investointeja, kiinnostavia matkailukohteita, uuden teknologian yritystoimintaa, opiskelijoita, sijoittajia ja yrittäjiä. Tässä listassa on vain muutamia avaintekijöitä.

Imatra julkaisi joulun alla korkeakouluopiskelijoille suunnatun ideakilpailun saadaksemme tulevaisuutemme avaintekijöiltä ehdotuksia siitä, millä keinoin uuden sukupolven osaamiseen perustuvia elinvoimatavoitteita tulisi heidän mielestään lähteä toteuttamaan.

***
Kaikki mahdollisuudet menestykseen ovat käsiemme ulottuvissa. Niissä onnistuminen edellyttää, että kykenemme kaupunkina ja kaupunkiyhteisönä osoittamaan, että olemme kiinnostava, luotettava ja varteenotettava toimija osana kansallista ja kansainvälistä verkostoa. Siksi emme saa sortua vain omien nurkkiamme puunailuihin. On uskallettava luottaa uusiin ideoihin.

Ilmiselvää on, että tähän saakka käytössä olleet keinot eivät meitä kilpajuoksussa pelasta.

Olemmehan valmiita uusille avauksille, ideoille ja uskallukselle?

Kaikkia näitä tarvitaan ihan jokaiselta meistä, kun astumme koronan jälkeiseen maailmaan.

Kaisa Heino

Imatran apulaiskaupunginjohtaja