Imatra.fi-sivustolla käytetään Google-kääntäjää.
Imatra nosti rautatieliikenteen esille suomalais-venäläisessä tapaamisessa
Imatran kaupunginjohtaja Kai Roslakka käytti puheenvuoronsa perustellakseen vuosikymmeniä esillä ollutta rautatieliikenteen kansainvälistämisen tarvetta Imatran ja Svetogorskin rajanylityspaikalla.
– Imatra-Svetogorsk on erinomainen vaihtoehto tukemaan liikenteen sujuvuutta. Sekä Suomen että Venäjän elinkeinoelämälle on eduksi saada auki uusi logistinen reitti, Roslakka perusteli.
Tällä hetkellä voimassa on sopimus vain Suomen ja Venäjän välisestä tavaraliikenteestä.
Pietarin ja Leningradin alueen liikenneviraston henkilöliikenteen ja satamainfrastruktuurin osaston johtaja Mihail Kurdjajev kertoi tarkemmin rajanylityspaikan kansainvälistämisen tarpeen selvittämisestä.
– Mikäli liikenteelle on riittävästi tarvetta, voidaan Kamennogorskin ja Svetogorskin välinen rataosuus sähköistää ja kunnostaa. Kamennogorskiin saakka on uusi raideyhteys olemassa. Nyt rajanylityspaikan läpi kulkee vain kaksi junaa suuntaansa päivässä, vaikka kapasiteettia olisi yli kaksinkertaiseen liikennemäärään, Kurdjajev kertoi.
Kudrjajevin oman arvion mukaan tavaraliikenteen kansainvälistämisellä saattaisi mahdollisuuksia olla, mutta henkilöliikenteen alkamiseen hän ei toistaiseksi usko, vaikka sitäkin selvitetään.
– Kyseeseen tulisi aluksi lähinnä tapahtumiin ja lomiin liittyvät junat. Rajan juna-asema sijaitsisi todennäköisesti Kamennogorskissa, jossa on vanha, mutta riittävän suuri ja hyväkuntoinen asema.
Sekä Suomen että Venäjän puolella tehtävä selvitys valmistuu huhtikuussa.
Rajayhteistyön pyöreässä pöydässä etsittiin yhteisiä intressejä
Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov kiitteli Suomen ja Venäjän suhteita.
– On selvää, että yhteisten projektien toteuttaminen riippuu poliittisesta ilmapiiristä. Huolimatta Venäjän ja lännen suhteiden vaikeuksista Suomen ja Venäjän suhteet ovat tänään hyvät. Suhteemme perustuu keskinäiselle kunnioitukselle, Kuznetsov sanoi.
Seminaarin teemoista hän nosti esille ammatillisen koulutuksen yhteistyön.
– Tämä teema on tärkeä ja tulee varmasti olemaan jatkossa keskeinen yhteistyön aihe, Kuznetsov totesi.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva puhui lentoliikenteestä.
– Lappeenrannan lentokentän liikenne oli viime vuonna 2017 melko vaatimattomat 50 000 matkaa. Nyt on realistista, että kahden vuoden sisällä meillä on 200 000 matkustajaa vuodessa. Lentokentän on tarkoitus palvella koko aluetta, Pietari mukaan lukien. Ainakin puolet matkustajista tulee Pietarin suunnasta. Olemme halukkaita tekemään kaikkien alueiden kanssa ja luoda kontakteja matkanjärjestäjiin. Tavoitteena on myös liikenneyhteyksien kehittäminen, Jarva selvitti.
Kaakkoisen Suomen ja Pietarin alueen keskeinen asema suomalais-venäläisessä kanssakäymisessä tuli ilmi Suomen Pietarin edustuston varajohtajan Lauri Pullolan puheenvuorossa.
– Suurin suomalaisten keskittymä EU:n ulkopuolella sijaitsee Pietarissa ja sen lähialueella. Siksi ei ole sattumaa, että Suomen Pietarin edustusto on maailman suurin Shengen-viisumeita myöntävä yksikkö. Huippuvuonna 2013 tehtiin 1,2 miljoonaa viisumia, eli käsiteltiin 6000 hakemusta päivässä. Tällä hetkellä myönnetään noin 3000 viisumia päivässä, Pullola kertoi.
