Kuva
Petri Lampila / AFRY Finland Oy
Sievänaamiokärpänen

Uusi hyönteislaji löydettiin Imatralta

Tiedote
26.8.2022 12:36
Laji nimettiin sievänaamiokärpäseksi.

Imatran kaupungin AFRY-yhtiöllä teettämissä luontoinventoinneissa on löydetty hyönteislaji, jota ei ole ennen tavattu Suomessa. Laji on varsin näyttävä, ampiaismainen sievänaamiokärpänen (Physocephala rufipes).

─  Naamiokärpäsiä on Suomessa vain parikymmentä lajia ja vain kaksi niistä on loppukesällä runsaslukuisia. Kun sattumalta silmiin osunut yksilö ei vaikuttanut kummaltakaan niistä eikä muutamalta harvinaisemmaltakaan lajilta, päätin pyydystää yksilön, kertoo lajin löytänyt ympäristökonsultti Petri Lampila suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRYltä.

Uusi laji löydettiin Imatran kaupungin tilaaman Sotkulammen ja Linnansuon asemakaavoitukseen liittyvän luontoinventoinnin yhteydessä. Havaintopaikka on kaupungin omistamalla maalla.

Laji löytyi sähkölinjan alta

Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Jere Kahanpää on varmistanut Lampilan alustavan määrityksen uudesta lajista. Lajia on tavattu aiemmin Virossa ja Etelä-Ruotsissa, joten sen löytyminen Suomesta oli melko odotettua.

Naamiokärpäslaji löytyi sähkölinjan alta purtojuurikasvustosta. Myöhemmissä inventoinneissa paikalta löytyi lisää yksilöitä, joten kyseessä on todennäköisesti pysyvä kanta.

­─ Avoimena pidettävät voimajohtoalueet voivat toimia elinympäristönä vaateliaalle perinne- ja paahdeympäristöjen eläinlajistolle, joista tämä laji on yksi esimerkki. Voimajohtoalueista voidaan paikoin kehittää luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta arvokkaita perinneympäristöjä aktiivisella hoidolla ja Fingrid tarjoaakin maanomistajille tukea perinneympäristöjen hoitoon voimajohtoalueilla, kertoo erikoisasiantuntija Tiina Seppänen Fingridiltä.  

Sievänaamiokärpänen on muiden naamiokärpästen tapaan toukkavaiheessa hyönteisten sisäloinen. Lajin toukka loisii eri kimalaislajeissa.

─ Naamiokärpäsiä tai muita luontaisia loisia ei kuitenkaan pidä syyttää pölyttäjäkadosta. Loiset ovat osa arvokasta luonnon monimuotoisuutta ja kun isäntälajit voivat hyvin, myös niiden loisilla on edellytykset elämään, Lampila sanoo.

Lupiini uhkana lajille

Uusi hyönteislaji ei ole automaattisesti uhanalainen. Mahdollinen uhanalaisuusluokka päätetään vasta seuraavassa arvioinnissa.

Mahdollisia uhkatekijöitä lajille voivat olla esimerkiksi umpeenkasvu ja vieraslaji komealupiinin levittäytyminen.

Uusia luontaisesti levittäytyneitä kärpäslajeja löydetään Suomesta vuosittain useita, mutta valtaosa niistä on pieniä ja huomaamattomia lajeja, joiden tunnistaminen edellyttää mikroskooppia.  

 

Lisätietoja:

Ympäristökonsultti Petri Lampila, p. 0400 598 232, petri.lampilaatafry.com (petri[dot]lampila[at]afry[dot]com), AFRY Finland Oy

Erikoisasiantuntija Tiina Seppänen, p. 0303 95 5164, tiina.seppanenatfingrid.fi (tiina[dot]seppanen[at]fingrid[dot]fi), Fingrid Oyj

Kaavoitusinsinööri Timo Könönen, p. 020 617 4425, timo.kononenatimatra.fi (timo[dot]kononen[at]imatra[dot]fi), Imatran kaupunki