Puisto, jossa on puita ja runsaasti heinäkasvillisuutta. Keskiössä kallio, jonka päällä on sammalta. Kallion päällä kalliota tutkii mieshenkilö, jolla on lippis päässä.
Ahti Pulli tutkimassa kalliohakkauksien kasvillisuutta.

Kruununpuistossa tehdään kalliohakkauksien kasvillisuusselvitystä

Lajistoselvitys tehdään, jotta kalliohakkaukset voidaan puhdistaa niissä olevasta orgaanisesta aineksesta.

Kruununpuiston kalliohakkauksia on paikannettu 126 kappaletta, joista osa on tehty 1800-luvun loppupuolella, osa 1900-luvun alussa ja viimeiset noin 1970-luvulla. Ajan myötä hakkauksien päälle on tullut kasvillisuutta. Kesän aikana opiskelija Ahti Pulli Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy:stä selvittää, mitä kasvillisuutta kalliohakkauksissa on.

— Hakkauksien päällä on pääosin sammalta ja jäkälää, mutta jopa pieni tuomen taimi kasvaa yhden kallion välistä, Pulli kertoo.

Kasvillisuusselvitys tehdään, jotta kalliohakkaukset voidaan puhdistaa esimerkiksi sammaleesta, joka selkeästi haittaa näkyvyyttä. Lajistoselvitys tehdään ennen puhdistusta, jotta voidaan arvioida, missä laajuudessa ja millä tavoin puhdistus voidaan toteuttaa.

Ensi viikolla Pulli palaa työnsä äärelle Kruununpuistoon. Työstä on nyt tehty noin 60 %, joten tutkittavia kalliohakkauksia on vielä jäljellä. Pulli on kokenut luontoihminen ja tuntee hyvin esimerkiksi lintulajeja, mutta sammal- ja jäkälälajit ovat aiemmin jääneet vieraiksi.

— Entuudestaan sammal- ja jäkälälajit eivät olleet kovin tuttuja, mutta työtä tehdessä olen oppinut tuntemaan lajeja ja samalla työ on nopeutunut, kuvailee Pulli työtään.

Kalliohakkaukset puhdistetaan orgaanisesta aineesta, kunhan lajistoselvityksen raportti on saatu valmiiksi.

Lisätietoja:

Ahti Pulli, Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy, ahti.pulli@ykn.fi, p. 0452375430