Stora Enso lainaa Imatran kaupungille Enso Gutzeitin pääkonttoriin suunnitellun seinäkudoksen

Greta Skogster-Lehtisen (1900 – 1994) suunnittelema seinäkudos kuvaa Enson sellu-, kartonki- ja paperitehtaita. Vuonna 1937 valmistunut kuvakudos on alun perin tehty Enso Gutzeitin pääkonttoriin Ensoon. Sodan jälkeen teos oli Imatralla Stora Enson omistuksessa olleessa Honkapirtissä siihen asti kunnes yhtiö myi rakennuksen muutama vuosi sitten.
Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkösen mukaan Imatra oli luonnollinen vaihtoehto kuvakudoksen sijainniksi.

– Stora Enson nimessä Enso kertoo jo Vuoksen varren ja seudun merkityksen yhtiölle. Tänä päivänä Imatran tehtaamme on Suomen suurin yksikkömme ja yksi kansainvälisen yhtiömme jalokivistä. Kun teos on aikanaan vuonna 1937 valmistettu Ensossa Skogster-Lehtisen kutomossa yhtiön pääkonttoria varten ja sodan jälkeen siirretty Honkapirttiin niin ikään Vuoksen varrelle, meistä tuntui luonnolliselta tuoda teos takaisin seudulle, josta se on lähtöisin, Härkönen selittää.

Teos on lainassa toistaiseksi, mutta tulevaan puiseen pääkonttoriin se ei palaa, sillä konttorissa ei ole sille riittävän suurta seinätilaa. Kuvakudos on 3,1 metriä korkea ja 3,5 metriä leveä.

Härkösen mukaan Stora Enson vanhoista tiloista uuteen pääkonttoriin siirtyy suurista kalusteista vain hallintoneuvoston loimukoivusta valmistettu pöytä, joka on teetetty tehtaita kuvaavan seinäkudoksen kanssa samaan huoneeseen Enso-Gutzeitin pääkonttoriin.

– Teoksella on meille arvoa, koska se kuvaa tehdastamme, jossa myös yhtiön pääkonttori on sijainnut ennen sotia. Se on myös upea osoitus suomalaisesta käsityötaidosta, johon yhdistyy kuvassa suomalainen metsäteollisuus, jonka avulla maamme on teollistunut, selvinnyt aikanaan sotakorvauksista ja saanut aikaan hyvinvointia, Härkönen kuvailee.

Enso Gutzeitin hallintoneuvoston huone Ensossa, kuva Elinkeinoelämän keskusarkisto.

Skogster-Lehtinen suunnitteli myös Kolmen ristin kirkon tekstiilit

Greta Skogster-Lehtinen oli Enson tehtaita kuvaavan kuvateoksen valmistumisen aikaan jo tunnettu tekstiilitaiteilija, jonka läpimurto oli ollut vuonna 1931 valmistuneen Eduskuntatalon huonekalujen verhoilukankaiden ja suurten mattojen suunnitteleminen.

Imatran kaupunginmuseon amanuenssi Kalle Pakarinen antaa arvoa lainalle saadulle teokselle.

– Onhan tämä tärkeä ja huomionarvoinen juttu. Kyseessä on merkittävä tekstiilitaiteilija. Ehkäpä teosta joku tulee katsomaan. Tämähän voisi olla kiinnostava käyntikohde sellaisille matkailijoille, jotka ovat kiinnostuneita Kolmen ristin kirkon tekstiileistä, jotka Skogter-Lehtinen on myös suunnitellut, Pakarinen arvelee. 

Katso video, jolla Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkönen kertoo kuvakudoksesta ja sen päätymisestä Imatralle.