Imatra.fi-sivustolla käytetään Google-kääntäjää.
LUT-yliopiston opiskelijat Abraham Kipnis ja Elaheh Aryapour voittivat Imatran kehittämiskisan
Imatra-haasteessa kilpailijoiden tehtävänä oli luoda toimenpidesuunnitelma, kuinka Imatra pääsisi tehtävänannossa kuvattuun Imatran vuoden 2030 visioon. Päättäjistä ja asiantuntijoista koostunut raati arvosti korkeimmalle Abraham Kipniksen ja Elaheh Aryapourin suunnitelman. Voittajat jakoivat 3000 euron pääpalkinnon.
He tekevät ehdotuksia infrastruktuuriin, matkailuun, yhteisöön ja teollisuuteen liittyen.
Kipnis ja Aryapour ehdottavat muun muassa Suomen suurimman puukoulun ja keskustan yhteyksien parantamista, kartonki- ja pakkausteollisuuden sekä uuden tyyppisen elintarviketeollisuuden yhteistyötä Imatralla, matkailijoille yllätyspalkintoja nähtävyyksien kiertämisestä, vesivoimalaitoksen vihreän energiantuotannon havainnollistamista sekä monta muuta pientä ja suurta kehittämisideaa.
– Ehdotuksessa oli huomioitu olemassa olevat toimijat ja palvelut sekä mietitty jotain uutta, jolla Imatra voisi herättää kansainvälisenkin huomion sekä kansainvälisten opiskelijoiden kiinnostuksen ja olla kiinnostava kaupunki opiskelijoille työllistyä ja rakentaa tulevaisuutta, LAB:n opiskelija-agentti Kaisa Vainikka arvioi voittajien kilpailutyötä.
Toisen sijan jakoivat Kati Makkosen ja Onni Kyrkön kilpailutyö sekä Pauliina Fussin ehdotus. Molemmat saivat 750 euron palkinnon.
Opiskelijoiden ohjaajana kisassa toiminut johdon rekrytoija ja tutkija Saku Tihveräinen sanoo olevansa hämmästynyt ja kiitollinen, miten syvällisesti 27 ehdotuksessa tarkasteltiin Imatran haasteita ja ehdotettiin ratkaisuja.
– Opiskelijoiden ehdotuksissa näyttäytyi toistuvasti yhteistyö opiskelijoiden kanssa, startup-hubin rakentaminen ja kehittäminen paitsi maakunnallisesti, myös kansallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi, Tihveräinen summaa.
Tuomaristossa toiminut Santanderin Suomen toimitusjohtaja Peter Sjöberg pitää kilpailutöitä perusteellisina.
– Myös vastuullisuuteen liittyvät ympäristökysymykset nousivat esiin monessa työssä, hän lisää.
YK:n Suomen osaston johtajistoon kuuluva tuomariston jäsen Razi Latif sanoo kisan olleen hänelle mielenkiintoinen kurkistus suomalaisen muuttotappiosta kärsivän kaupungin haasteisiin. Latif toivoo, että kertaluontoisesta Imatra-haasteesta tulisi poikkeusolojen väistyttyä jatkuvampaa toimintaa, johon kaikki kaupunkilaiset voisivat osallistua.
– Se voisi olla joidenkin teemojen kuten viherrakentamisen, kasvihuonepäästöjen vähentämisen tai vammaisten yrittäjien mahdollisuuksien parantamista, Latif hahmottelee.
Apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino onkin luvannut, että palkittujen kilpailutöiden antia jaetaan uusille kaupungivaltuutetuille ja ne ovat kaupunkilaisten käytettävissä.
Lisätietoja:
Johdon rekrytoija ja tutkija Saku Tihveräinen, saku.tihverainen
talented.fi (saku[dot]tihverainen[at]talented[dot]fi), p. 050 50 63 442
Apulaiskapunginjohtaja Kaisa Heino, kaisa.heinoimatra.fi (kaisa[dot]heino[at]imatra[dot]fi), p. 020 617 2206
Palautekeskustelu
Katso tuomariston, apulaiskaupunginjohtaja Heinon, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helmisen ja asiantuntija Nishan Chelvachandran sekä voittajien keskustelu kilpailun jälkeen. Keskustelu on englanninkielinen.
Tutustu kilpailun toimenpide-ehdotuksiin
Imatra-haasteen kilpailutyöt Osa töistä on englannin kielellä, osa suomeksi.
Sisätiloissa tapahtuva elintarviketuotanto sekä imatralaisen kartongin -ja pakkaustuotannon yhdistäminen lupaavin idea
Kilpailun voittaneet Abraham Kipnis ja Elaheh Aryapour vastasivat Imatran kaupungin esittämiin kysymyksiin:
Miltä tuntui voittaa Imatra-haaste?
Abraham: Minulla on paljon ajatuksia, kuinka muuttaa maailmaa paremmaksi. Oli hauskaa jakaa niitä luovasti ja yhteistyössä. Olen iloinen kun sain mahdollisuuden palvella jotain suurempaa kuin itseäni ja sain tunnustusta siitä.
Elaheh: Olen kestävän kehityksen maisteriopinnoissa. Intohimoni on luonnon ja ihmisyhteisöjen vuorovaikutuksen kestävämpi suhde. Minulla on hyviä ideoita ja minusta on kiehtovaa päästä muuttamaan ideoitani käytännön tasolle. Sain kisasta itseluottamusta tätäkin haastavampien projektien toteuttamiseen tulevaisuudessa.
Mitä pidät lupaavimpana ideananne Imatralle?
Abrahamn: Olemme suuria vähäpäästöisen ruoantuotantoketjujen kannattajia. Siksi ehdotimme Stora Enson ja Tetra Pakin sekä sisäelintarviketuotannon startup-tiloja. Ehdotimme myös LUT:n ja LAB:n opiskelijoiden liittymistä tähän hankkeeseen.
Elaheh: Yhdyn Abrahamin ajatukseen.
Mitä Imatran tulisi tehdä ensimmäisenä saavuttaakseen tämän vuoteen 2030 mennessä?
Abraham: Ensimmäinen askel on osoittaa, että ”agritech” voi olla kestävästi kannattavaa. Opiskelijoiden, tutkijoiden ja teollisuuden haaste on analysoida ruoka- ja jäteinfrastruktuuri, jotta tuotanto voidaan toteuttaa kiertotaloutena.
Elaheh: Mielestäni Imatran tekeminen älykkääksi kaupungiksi ajatellen samalla ihmisten hyvinvointia on ensimmäinen tavoite. Jos paikalliset ovat onnellisia ja terveitä ja heillä on hyvä elämä, he eivät halua muuttaa muualle. Uskomme terveydenhuollon parantamiseen, työmahdollisuuksien lisäämiseen teollisuudessa ja parempien vapaa-ajan olosuhteiden luomiseen.
