Koulu-uudistukset tähtäävät mahdollisuuksien tasa-arvoon

Viime päivinä kaupunkilaisten mieliä on myllertänyt uusien koulukeskusten rehtorivalinnat.  Kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna kouluverkkouudistuksesta, jonka tuloksena vuonna 2026 kaupungissa on kolme koulukeskusta: Vuoksenniskalla, Mansikkalassa ja Kosken koululla.

Uudet koulukeskukset ovat vielä suunnitteluvaiheessa, mutta hallinnollisesti kouluverkkouudistus aloitetaan jo ensi syksynä valittujen rehtorien vetämänä.

Syy kouluverkkouudistukseen on syvällä maakuntahallinnon uudistuksessa. Ensi viikolla vapaaherraksi siirtyvä kaupunginjohtaja Pertti Lintunen toteaa, etteivät uudistukset ole kiusantekoa.

- Uudistuksilla halutaan turvata lapsille mahdollisuuksien tasa-arvo. Ainoa mahdollisuus on tehdä kaikki ikään kuin uusiksi.

Vuoden 2019 hallintomuutosten jälkeen Imatran kaupungin palvelut näyttäytyvät kuntalaisille hyvinkin erilaisille, mitä ne tänä päivänä ovat.

Tuleva maakuntahallinto kahmaisee kainaloonsa sosiaali- ja terveystoimen ja samalla vapauttaa kunnat sote-palvelujen hallinnosta sekä rahoituksesta. 

Maakuntahallinto vie mennessään nykyisestä Imatran kaupungin budjetista 60 prosenttia ja kansalaiset rahoittavat uudistuksen valtionverotuksen kautta. Jatkossa kuntalaiset maksavat kunnallisveroa Imatralle 7-8 prosenttiyksikön verran.

Kunnallisveroista kanavoidaan 70 prosenttia päivähoitoon, varhaiskasvatukseen sekä opetukseen. Loput 30 prosenttia käytetään hyvinvointipalveluiden, kuten liikunnan ja kulttuurin, sekä kunnallistekniikan peruspalveluihin.

Kunnan palveluihin jäävä perusopetus on tulevan suuren maakuntahallintomuutoksen keskiössä ja koskettaa jokaista koululaista ja heidän vanhempiaan. Toisaalla oppilasmäärät pienenevät ja verotulot niukkenevat, toisaalla perusopetusta ja oppimisympäristöä tulee kehittää vastaamaan uuden opetussuunnitelman haasteita.

Kehittyvissä, oppilasmääriltään kasvavissa kaupungeissa pystyään rakentamaan monikäyttöisiä uusia oppimisympäristöjä tiloiltaan n. 6m2/oppilas periaatteella.

- Meillä Imatralla vastaava m2/ oppilas on nyt keskimäärin reilusti yli 10 m2/oppilas. Jokaista neliötä lämmitetään, siivotaan ja pidetään kunnossa.

Imatralla kohdentuu tällä hetkellä perusopetuksen resursseista 84 prosenttia henkilöstö- ja kiinteisiin menoihin. Eriarvoisuus syntyy kaupunkien välillä resurssien kohdentamisesta. Uudenaikaisissa opetusympäristöissä käytettävissä olevat rahat pystytään siirtämään opetukseen. Jo nyt on Lintusen mukaan nähtävissä kuntien osalta esimerkkejä muun muassa kaventuneesta toisen vieraan kielen tarjonnasta.

Koulukeskusten rehtorit pitelevät käsissään keskimäärin noin kuuden miljoonan euron budjettia tulevina vuosina. Lintunen tähdentää, että näiden kolmen koulukeskuksen rehtorilla on vastullaan vuonna 2019 ja sen jälkeen yhteensä yli puolet  7-8 prosentin kuntaverolla katettavista kaupungin käyttökuluista.

- Tämä, jos mikä ennen muuta edellyttää uusien rehtoreiden koulukeskustensa talouden hallintaa ja vastuuta pedagogisen ja henkilöstöjohtamisen ohella.

Kaupungin talouden kannalta on erittäin tärkeää, miten nämä resurssit käytetään. Uudenaikaiset oppimisympäristöt lisäävät myös kaupungin vetovoimaa.

- Uskon, että myös opettajat ovat kiinnostuneita niistä kaupungeista ja kunnista, joissa on tarjota modernit oppimisympäristöt. Toivon, että Imatrallakin tulee näin käymään, jos asia hoidetaan hyvin.