Imatran kaupunginhallitukselle esitetään yhteistoimintamenettelyn käynnistämistä

Taustalla on kuntatalouden ahdinko ja konsernirakenteen muutos, jonka myötä osa henkilöstön työtehtävistä muuttuu merkittävästi.

Kaupunginjohtaja Matias Hilden esittää kaupunginhallitukselle yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä.

Neuvottelutarpeen taustalla on käynnissä oleva konsernirakenteen muutos sekä taloudelliset syyt. Tavoitteena on vahvistaa kaupungin toimintakatetta pysyvästi 1,5 miljoonalla eurolla.

Neuvottelujen arvioidaan johtavan enintään 20 henkilön irtisanomiseen.

—Toivomme, että irtisanomisten määrä jää vähäisemmäksi. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään esimerkiksi eläköitymisiä sekä tehtävien uudelleenjärjestelyjä, Hilden toteaa.

Neuvottelutarve koskee emokaupungin henkilöstöä. Kaupunki esittää, että neuvottelujen ulkopuolelle rajataan varhaiskasvatuksen ja opetuksen käytännön kasvatus- ja opetustyötä tekevä henkilöstö.

Tässä vaiheessa neuvottelut eivät koske tytäryhtiöitä. Konsernirakenteen vaikutukset tytäryhtiöihin selviävät myöhemmin.

Kaupunginhallitus käsittelee esitystä yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta maanantaina 25.3. Mikäli hallitus päättää aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, ne aloitetaan huhtikuussa. Neuvottelujen ennakoidaan kestävän syksyyn saakka.

Taustalla talous ja konsernirakenteen muutos

Yhteistoimintaneuvottelutarpeen taustalla on tavoite 1,5 miljoonan euron pysyvästä kustannussäästöstä.

Kuntatalouden näkymä koko maassa huono. Imatrallakin säästötarve on syntynyt usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Hyvinvointialueiden myötä muuttunut valtionosuusjärjestelmä luo säästöpaineita ja viime vuosien suuret investoinnit ovat kasvattaneet velkamäärää. Taustalla on myös kaupungin väkimäärän väheneminen ja sen seurauksena tapahtuva verotulojen lasku.

Taloudellisten syiden lisäksi yhteistoimintaneuvottelutarve on syntynyt käynnissä olevan konsernirakenteen muutostyön seurauksena. Esitys uudeksi konsernirakenteeksi esitellään kaupunginhallitukselle maanantaina 25.3. Rakenne on raami, jonka varaan kaupunkikonsernin toiminnot rakennetaan ja organisoidaan.

Tavoite on muovata konsernin toimintaa asiakaslähtöiseksi sekä sujuvoittaa toimintaa ja johtamista.

—Tässä vaiheessa ei ole linjattu sitä, kuinka yksittäiset toiminnot järjestetään tai sitä, mitkä palvelut tuotamme itse. Näiden keskustelujen ja päätösten vuoro on sen jälkeen, kun rakenteesta on tehty päätös. Selvää kuitenkin on, että osan henkilöstön työnkuvat tulevat muuttumaan, Hilden kertoo.

Konsernirakennemuutosta edistetään yhteistyössä henkilöstön kanssa.