Historia ja tulevaisuus kohtaavat Suomen Erä- ja luontokulttuurimuseossa

Suomen Erä- ja luontokulttuurimuseo on kaikkien yhteinen kohtaamispaikka, jossa tuodaan kiinnostavasti ja saavutettavasti esiin teemoja ikiaikaisesta pyynti- ja keräilykulttuurista monipuoliseen luonnossa virkistäytymiseen. Valtakunnallisen, eräkulttuuriteemoja esittelevän museon juuret ulottuvat vuosikymmenten taa.

- Kalastusmuseoyhdistys ja Metsästysmuseoyhdistys aloittivat erämuseokokonaisuuden visioinnin vuosikymmeniä sitten. Erä- ja luontokulttuurimuseon hankekilpailutuksen tuloksena museon sijaintipaikaksi valikoitui Imatra. Suomen Erämuseosäätiö perustettiin vuonna 2021, ja ensimmäiset työntekijät aloittivat vuotta myöhemmin, kertoo vastaava tuottaja Laura Kokki.

Suomen Erämuseosäätiön kuuden hengen tiimi työstää parhaillaan muun muassa museosuunnitelmaa, joka sisältää esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman, kokoelmapoliittisen ohjelman ja museokonseptin. Tiimin tähtäimessä siintää vuosi 2028, jolloin Suomen Erä- ja luontokulttuuri museon on suunniteltu avautuvan.

- Erä- ja luontokulttuurimuseon perustaminen vaatii monialaista suunnittelua, kuten sisältöjen määrittelyä, rahoituspohjan varmistamista sekä Imatran kaupungintalon muutostöitä. Teemme töitä samanaikaisesti niin tilasuunnittelun, museopalveluiden kuin tutkimuksenkin parissa. Projekti on iso, mutta täysin mahdollinen suunnitellussa aikataulussa, sanoo Kokki.

Imatran nykyisen kaupungintalon tiloihin sijoittuvasta Erä- ja luontokulttuurimuseosta on tavoitteena tulla aihepiirinsä valtakunnallinen vastuumuseo, jonka tehtäviin kuuluu näin ollen ohjata ja edistää koko Suomen museotoimintaa omalla erikoisalallaan sekä toimia aihepiirinsä keskeisenä asiantuntijana.

- Olemme kartoittaneet valtakunnallisesti, millaisia metsästyksen, kalastuksen ja retkeilyn kokoelmia maastamme löytyy. Näitä kokoelmia haluamme tuoda esille uudessa museossa.  Vaihtuvilla teemanäyttelyillä pystymme nostamaan kotimaisia ja kansainvälisiä ajankohtaisia aiheita suuren yleisön tietoon, taustoittaa Kokki.

Kasvava museobuumi povaa runsasta kävijämäärää

Erä- ja luontokulttuurimuseon museokonseptia on luotu alusta alkaen yhdessä asiantuntijoiden, avainsidosryhmien ja tulevien käyttäjien kanssa. Tulevan museon kävijämääräksi on visioitu 100 000 henkilöä vuodessa. Perustana arvioille ovat muiden vastaavan kokoluokan museoiden kävijämäärät.

- Viime vuonna museokäyntejä oli Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin. Museotilastojen mukaan Suomessa on useita yli 100 000 kävijän museoita. Tavoite on kova, mutta täysin mahdollinen, uskoo projektitutkija Ilona Tuomi.

Museobuumi näyttää siis jatkavan kasvuaan, mikä ilahduttaa suuresti tämän kokoluokan hankkeen äärellä. 

- Tällä hetkellä modernit museokeskukset vetävät kävijöitä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Ja nyt kun tehdään vetovoimaista, kansainvälistä ja korkealaatuista museota, kävijämäärä ajatellaan sen mukaan. Valmisteleva työ tähtää siihen, että uusi valtakunnallinen museo menestyy ja tavoittaa runsaan kävijämäärän, kertoo Kokki.

- Kun tehdään isosti, se myös toivottavasti kiinnostaa isosti. Se, että museota suunnitellaan tässä ajassa, on sekä paikallisesti että valtakunnallisesti huippu juttu, täydentää Tuomi.

Inspiraation lähde niin kokeneille eränkävijöille kuin aloittelijoillekin

Erä- ja luontokulttuurimuseota tehdään niin kokeneille eränkävijöille kuin niille, joille aihepiiri ei ole tuttu. Kokin ja Tuomen mukaan tavoitteena on, että kävijöillä on matala kynnys tulla museoon ja että sieltä jatketaan inspiroituneena nauttimaan itäisen Suomen upeasta luonnosta.

- Museo tarjoaa mahdollisuuden pohtia omaa suhdetta luontoon. Museo voi toimia inspiraation lähteenä ja tarjota kävijöilleen dialogia meidän aikamme suurimmista kysymyksistä. Toivomme, että sisällöt herättävät oivalluksia ja aktivoivat museokäyttäjiä aihepiirin pariin laajemminkin, sanoo Kokki.

- Erä- ja luontokulttuurimuseo ei ainoastaan näytä, mitä on joskus ollut, vaan se myös katsoo vahvasti tulevaisuuteen, huomauttaa Tuomi.

Museoon on suunnitteilla korkeatasoista näyttelytoimintaa, tapahtumia ja muita täydentäviä palveluja. Palvelutulot myös muodostavat osan museon rahoituksesta. Pääasiassa valtakunnallisten museoiden rahoitus koostuu valtionosuuksista, ja lisäksi museoita rahoittavat kunnat, kaupungit ja muut toimijat.

-  Omia tuottoja silmällä pitäen rakennamme museolle kattavaa ja houkuttelevaa palvelukokonaisuutta, joka koostuu esimerkiksi tapahtuma- ja asiantuntijapalveluista, kertoo Kokki.

Suomen Erämuseosäätiö toimii tällä hetkellä hankeavustuksilla. Tuoreimpana hankkeena on yhteistyössä Imatran kaupungin kanssa toteutettava Suomen Erä- ja luontokulttuurimuseon arkkitehtisuunnitelmat -hanke.