Imatran seudun järvien vedenlaatu

Tietoa useimpien järvien ekologisesta tilasta löytyy alla olevasta värikartasta. Karttaa päivitetään joka kuudes vuosi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa osana vesienhoitoa.

Värikartta: Järvien ekologinen tila Vuoksen vesienhoitoalueella
Karjalan Pyhäjärvi

• Ekologinen tila on erinomainen: värikoodi sininen

Karjalan Pyhäjärvi on Parikkalan Uukuniemeltä Pohjois-Karjalaan ja Venäjän puolelle ulottuva karu ja kirkasvetinen suuri järvi, joka on sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti arvokas Natura 2000 -kohde. Pyhäjärvi laskee pohjoisessa Oriveteen, joka on osa Saimaan reittivesistöä. Uukuniemen Papinniemen hienoilta maisema-alueilta on löydetty useita muinaismuistoja. Pyhäjärveä on laskettu yhteensä 1,5 metriä 1800-luvulla.

Pyhäjärven keskeisiä hajakuormittajia ovat metsä- ja maatalous, haja- ja loma-asutus. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on Pyhäjärven vesienhoidon vastuuviranomainen. Järven suojelua edistää Karjalan Pyhäjärvi ry ja järven hyväksi toimii myös Uukuniemen vapaa-ajan asukkaat ry eli Vasukkaat. Pyhäjärven, Puruveden ja itäisen Pihlajaveden alueelle on v. 2024 suunnitteilla säätiö vesienhoidon edistämiseksi.

Pyhäjärven 2023 vesienhoito- ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2023

Karjalan Pyhäjärvi ry

Kuva: Karjalan Pyhäjärvi, Paakalahti, Uukuniemi.

Pieni Rautjärvi

• Ekologinen tila on välttävä: värikoodi oranssi

Parikkalassa sijaitseva Pieni Rautjärvi eli Pien-Rautjärvi on merkittävä lintujärvi; varsinkin Pohjanranta ympäristöineen on lintujen muutonaikainen levähdysalue.  Järvi on kapea ja matala; sen vedenpintaa on laskettu useaan otteeseen 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella, jotta saataisiin viljavia rantapeltoja käyttöön.  Laskujen myötä järvi kuroutui kolmeksi vesialtaaksi, jotka ovat maatalouden voimakkaasti kuormittamia. Järven Natura 2000 -luontokohteille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma. Järvellä on pari lintutornia, ja sillä on myös kalastus- ja virkistysarvoa. 

Kunnostushankkeena toteutettiin Imatran seudun ympäristötoimen Kalasta hyödyksi -hanke vuosina 2018–2020, jossa tehtiin niittoja ja hoitokalastusta yhteistyössä Saaren osakaskunnan kanssa. Samalla laadittiin maatalouden vesiensuojelusuunnitelmia, joita toteutettiin Pien-Rautjärven järvenlaskuyhtiön ja osakaskunnan jatkohankkeessa vuosina 2021–2023: kaivettiin sekä linnustoa että vedenlaatua hyödyttäviä altaita rannan tuntumaan. Myös valtakunnallisen Helmi-elinympäristöohjelma osallistui työhön. Järven veden laatu on silmämääräisesti ollut huomattavasti parempaa kuin aiemmin ja leväkukintoja on havaittu vain vähäisiä määriä. Työ järven hyväksi jatkuu vuonna 2024.

Kuva: Pien-Rautjärvi, hoitokalastusta Kalasta hyödyksi -hankkeessa vuonna 2018

Simpelejärvi

• Itäosan ekologinen tila on hyvä: värikoodi vihreä
• Sokkiiselän, Lemmikonselän ja Kirkkoselän ekologinen tila on tyydyttävä: värikoodi keltainen
• Järven eteläosan eli Kurhonselän ekologinen on hyvä: värikoodi vihreä

Simpelejärven vedenpintaa on aikojen saatossa laskettu lähes 6 metriä. Näin saatiin aikoinaan viljavia rantapeltoja helpottamaan elinoloja. Toisaalta maataloudesta tuli sittemmin Simpelejärven kuormittajakin. Muita kuormittajia ovat metsätalous, haja-asutus ja Parikkalan yhdyskuntajätevesien puhdistamo, joka rakennettiin alun perin suurmeijerin tarpeisiin. Nyt Särkisalmen puhdistamossa käytetään membraanitekniikkaa ja sen päästöt ovat vähäisempiä. Simpelejärvi on ollut aiemmin ollut hyvä siikajärvi, mutta nykyisin järvestä saa kuhaa. Kalaston muutos kertoo järven kehityksestä rehevämpään suuntaan. Siikalahti on muuttunut lintulahdeksi, Natura 2000 -kohteeksi, järven vedenpinnanlaskujen myötä.

Simpelejärven tila on heikentynyt 2000-luvulla. Järveä on pyritty kunnostamaan hankkeilla, ja parhaillaan on menossa Parikkalan kunnan vetämä Simpelejärvi-hanke, jossa etsitään sopivia kosteikkopaikkoja valuma-alueelle sekä tehdään hoitokalastusta ja niittoja.

Simpelejärvestä järvenlaskun myötä kuroutunut Lahdenpohja on ekologiselta tilaltaan välttävä. Sen kunnostamiseksi on Saimaan vesiensuojeluyhdistyksellä käynnissä LAKU-hanke vuodesta 2021 alkaen. Hankkeessa kunnostetaan myös läheistä Akonpohjanlahtea, Suuri Rautjärven kuroumavesistöä. LAKU-jatkohanketta suunnitellaan vuonna 2024.

Simpelejärven kunnostushanke 2022–2024

Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry/Simpelejärvi

Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry/LAKU-hanke

Kuva: Simpelejärven Kurhonselkä Joukionsalmelta päin vuonna 2009.

Torsa

• Ekologinen tila on erinomainen: värikoodi vihreä

Erämainen Torsa sijaitsee Rautjärven ja Ruokolahden rajalla Pohja-Lankilassa ulottuen kaakossa Pallaitniemeen. Vaikka sen pohjoiseen päähän kohdistuu vähäistä kuormitusta turvetuotannosta, sitä on tituleerattu yhdeksi Kaakkois-Suomen parhaimmista järvistä. Järven laskujoki Torsanjoki-Silamusjoki on kunnostettu taimenkannan elvyttämiseksi. Myös laatokanlohen toivotaan nousevan Hiitolanjoesta Torsaan saakka.  

Kuva: Torsan uimarantalaituri kesällä 2013.

Nurmijärvi

• Ekologinen tila on erinomainen: värikoodi sininen

Nurmijärvi on kirkasvetinen ja karu järvi, joka on herkkä valuma-alueen muutoksille. Nurmijärven suojeluyhdistys ry perustettiin 2017 ja se on tehnyt määrätietoista työtä järven hyväksi. Nurmijärvi - Rautjärven helmi -hanke, v. 2018–2020, sai vuonna 2023 Kärki-Leader ry:n palkinnon parhaana hankkeena.

Suojeluyhdistys rakensi heinäpaalisuodattimia järveen laskeviin valtaojiin. Vertasenlahdelle laskevaan ojaan tehtiin putkipato ja laskeutusallas vuonna 2022. Jotta järvi pysyy erinomaisessa tilassa, hajakuormitukseen, etenkin metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojeluun on jatkossakin kiinnitettävä erityistä huomiota. Nurmijärven suojeluyhdistyksen nettisivuille on koottu tietoa järven nykytilasta.

Nurmijärvensuojelu.fi

Kuva: Nurmijärvellä on paljon isoja siirtolohkareita matalalla Vertasenlahdella: Kirkkivi ja Höllökivet.

Purnujärvi

• Ekologinen tila on välttävä: värikoodi oranssi

Purnujärvi on matala ja maatalouden rehevöittämä. Länsipään halki kulkee Helisevänjoki, joka kuljettaa mukanaan pohjalietettä ja saa ajoittain aikaan vedenlaadun heikkenemistä.  Järvellä on ollut hoitokalastus- ja vesiensuojelun valistushanke v. 2020–2021.

Kuva: Tutustumisretki Purnujärvelle vuonna 2018.

Kärinki

• Ekologinen tila on erinomainen: värikoodi sininen

Kärinki-järvi on kirkasvetinen ja karu, paikon noin 25 metriä syvä järvi Ruokolahden keskustaajaman lähettyvillä. Viereinen Pieni Kärinki, jonka ekologinen tila on hyvä, laskee Kärinkiin tuoden sinne lisävettä. Käringistä vedet virtaavat edelleen Haapavedelle Pappalanlahteen Myllyjokea pitkin Myllylammen kautta. Joessa on vanhaa myllyä varten rakennettu säännöstelypato.

Kuva: Käringistä laskee kirkasvetinen Myllyjoki Pappilanlahteen, 2015.

Haapavesi-Kauvonselkä

• Ekologinen tila on hyvä: värikoodi vihreä

Saimaan Ruokolahden edustalle ulottuva vesialue on nimeltään Haapavesi. Se jatkuu länteen päin Ihalansalmena ja edelleen Kurenvirtana Raaniemenselälle ja Kauvonselälle, josta on yhteys Suur-Saimaalle Vuosalmen kauta. Keskellä Ruokolahden edustan vesialuetta on suuri Äitsaari, ”äitisaari”, jossa sielläkin on useita järviä. Äitsaaresta itään on Härskiänsaari, ja saarien välille on rakennettu pengertie 1990-luvun alussa.

Soinilansalmessa todettiin pengertien rakentamisen jälkeen pohjan liettymistä ja vesikasvillisuuden lisääntymistä. Pengertien silta-aukkoa on siksi suurennettu vuonna 2018. Haapavesi-Kauvonselkä on rehevöitynyt: sitä kuormittavat sekä maatalous että metsätalous. Lisäksi vesialueella on paljon haja-asutusta, joiden jätevedet voivat rehevöittää vesialuetta. Sininen Haapavesi -vesiensuojeluhanke toteutettiin vuosina 2012–2014. Siinä edistettiin metsä- ja maatalouden vesiensuojelua sekä tehtiin vesistökunnostusta niittäen ja hoitokalastaen.

Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry/ Soinilansalmen ja Ruokolahden Äitsaarta ympäröivän vesistön vedenlaaturaportit

Kuva: Tetriniemen onkikisa 2014 Sininen Haapavesi -hankkeessa.

Immalanjärvi

• Ekologinen tila on erinomainen: värikoodi sininen

Imatran Immalanjärvi on vuosien saatossa saanut paljon huomiota osakseen, eikä suotta. Se on puhdasvetinen helmi Salpausselän kainalossa. On tehty selvityksiä, tutkimusta ja vesiensuojelutoimenpiteitä. Järven pohjoisosan vierellä on Vesioronkankaan laaja 1. luokan pohjavesialue, joka turvaa järven puhtaanveden saantia. Metsä- ja maatalous kuormittavat kuitenkin myös Immalanjärveä, etenkin Laitilanlahden puolella.

Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry on toteuttanut Immalanjärvellä yhteistyöhankkeen vuosina 2021–2023. 
Hankkeessa tehtiin valuma-aluetasoista metsä- ja maatalousalueen vesitalouden suunnittelua ja toteutusta tavoitteena vähentää Laitilanlahdelle kohdistuvaa kuormitusta ilmastonmuutoksen näkökulmia unohtamatta.

Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry/ Immalanjärvi-hanke

Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry/ Immalanjärven vedenlaaturaportit

Kuva: Hiekkoinlahti, Immalanjärvi 2015.

Vuoksi ja Etelä-Saimaa

• Etelä-Saimaan ekologinen tila on osin hyvä ja osin erinomainen: värikoodi vihreä ja sininen
• Vuoksen tilan on hyvä: värikoodi vihreä

Saimaan eteläisintä osaa, Ala-Saimaata, tarkkaillaan ns. yhteistarkkailuna, mikä tarkoittaa sitä, että jätevesiä Saimaaseen laskevat suuret teollisuuslaitokset on ympäristöluvissa velvoitettu tarkkailemaan ympäristövaikutuksia vesistössä. Suurimmat muutokset Etelä-Saimaan veden laadussa tapahtuivat 1990-luvun alkupuolella, kun puunjalostustehtaiden biologiset jätevedenpuhdistamot otettiin käyttöön. Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen kehittämän vedenlaatuindeksin mukaan Saimaan vedenlaatu Tiuruniemeltä Vatavalkamalle saakka pysyi tasaisena aina 2000-luvun alkupuolelle asti, jonka jälkeen se on hitaasti heikentynyt. Viime vuosina alueen vedenlaadun heikentymisestä kertoo klorofyllipitoisuuksien nousu, eli sen rehevyystaso on hieman kohonnut. 

Huom. Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen vedenlaatuindeksi on eri kuin vesistöjen ekologinen luokitus. Vesiensuojeluyhdistyksen raporttien liitekartoissa on kuvattu vedenlaatua näillä indekseillä.

Ala-Saimaa kerää vesiä Iisalmea myöten, vedet laskevat Vuokseen ja edelleen Laatokkaan. Vuoksi on voimakkaasti muutettu vesiuoma. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2022–2027 mainitaan, että tavoitteena on toteuttaa kaikki teknis-taloudelliset toimenpiteet, joilla voidaan saada Vuokseen luontaisesti lisääntyvä vaelluskalakanta. Imatran Kaupunkipuro rakennettiin Imatrankoskelle vuonna 2014 edistämään taimenten lisääntymistä.

Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen kehittämän vedenlaatuluokituksen mukaan Vuoksen vedenlaatu on ollut 2000-luvulla hyvän ja tyydyttävän välillä. 2020-luvulla vedenlaatu näyttää hieman parantuneen.

Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry/ Etelä-Saimaan vedenlaaturaportit

Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry/ Vuoksen vedenlaaturaportit

Kuva: Vuoksi huuruaa kovilla pakkasilla talvella 2016.