- Ympäristönsuojelu
- Terveysvalvonta
- Eläimet
- Päätöksenteko
- Verkkoasiointi
- Yhteystiedot
Imatran seudun ympäristötoimen tehtävänä on edistää alueen luonnonsuojelua. Erilaisilla lausunnoilla ja päätöksillä tuodaan esiin arvokkaiden luontokohteiden suojelutarpeita.
Ympäristötoimi tekee yhteistyötä maankäytön suunnittelun kanssa tuomalla esiin luonnonsuojelun näkökohtia kaavoitusprosesseissa.
Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden alueella on paljon erilaisia luonnonsuojelualueita ja kohteita. Alueita ja kohteita on valtion, yksityisten ja yhteisöjen omistamilla mailla. Osa niistä on virallisesti rauhoitettuja, osa suojeluohjelmien kautta ja osa maanomistajan omalla päätöksellä suojeltuja.
Luonnonsuojelualueille rauhoitusta haetaan valtion viranomaiselta, Kaakkois- Suomen ELY-keskukselta.
Jokainen voi rauhoittaa ja suojella omistamaansa maa-aluetta omalla vapaaehtoisella päätöksellään.
Luonnonmuistomerkkien rauhoittamisesta päättää kunta. Asianosainen eli maanomistaja voi hakea viranomaiselta rauhoituspäätöstä. Viranomainen katsoo hakemuksen perusteella onko rauhoituspäätökselle perustetta.
METSO-ohjelman kautta voi hakea samanaikaisesti suojelupäätöstä ja korvausta vanhan metsän suojelemiseksi pysyvästi tai määräajalle.
Lisätietoa luonnonsuojelusta ja luonnonsuojelualueista löytyy esimerkiksi ELY-keskuksien internetsivuilta.
Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ylläpitää Etelä-Karjalan linnustoa ja lintupaikkoja esittelevää sivustoa.
Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys
Metsähallitus on julkaissut karttapohjaista tietoa saimaannorpan tärkeimmistä pesimäalueista. Saimaan eri osa-alueille laaditut pesätihentymäkartat auttavat kevätjäillä liikkuvia hahmottamaan, missä saimaannorpan pesiä on tiheimmin, ts. missä riski häiritä norpan pesimärauhaa on suurin. Saimaannorppa-LIFE -hankkeessa tarkasteltiin saimaannorpan suojeluun liittyviä asioita ja kysymyksiä.
Retkikohteita Etelä-Karjalan luontoon löytyy Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön internetsivuilta
Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen.
Jokamiehenoikeudet (ymparisto.fi)
Vieraslajit ovat luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle levinneitä eliölajeja, kuten puutarhakasveja, riistaeläimiä, vesieliöitä tai tuholaisia. Yleensä vieraslaji ei sopeudu uuteen elinympäristöön ja tuhoutuu nopeasti. Joissakin tapauksissa vieraslajit menestyvät erityisen hyvin ja vakiintuvat elinympäristöön. Vieraslajista tulee haitallinen, jos se aiheuttaa leviämisellään huomattavaa uhkaa uudessa elinympäristössään. Pahimmillaan vieraslaji muuttaa ympäristöä, vaikeuttaa alkuperäisten lajien selviytymistä, levittää tauteja tai aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi viljelykasveille tai metsätaloudelle. Haittaa voi myös aiheutua luonnon virkistyskäytölle sekä kiinteistöjen käytölle ja arvolle.
1.1.2016 on tullut voimaan kansallinen vieraslajilaki sekä asetus kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia haittoja muun muassa estämällä lajien maahantuonti ja leviäminen ympäristössä. Asetuksessa määritellään Suomessa haitallisiksi todetut vieraslajit, jotka eivät sisälly EU:n luetteloon vieraslajeista. Sekä EU:n vieraslajiluetteloa että kansallista luetteloa tarkistetaan ja täydennetään tarpeen mukaan.