Etelä-Karjalan bioindikaattoritutkimus on valmistunut

Ilmanlaatua on seurattu Etelä-Karjalan alueen kunnissa 1980-luvulta lähtien noin 10 vuoden välein. Vuonna 2022 ilmanlaatua arvioitiin mäntyjen epifyyttijäkälien perusteella ja kartoitus suoritettiin Imatran, Lappeenrannan, Rautjärven, Ruokolahden, Taipalsaaren, Lemin ja Savitaipaleen kuntien alueilla. Kolmannes havaintoverkon aloista jouduttiin vaihtamaan uuteen muun muassa metsähakkuiden takia.

Etelä-Karjalan alueen päästöt ovat pidemmällä aikavälillä pienentyneet selvästi 1980-luvun lopun tilanteesta. Myös ilmasta mitattujen epäpuhtauksien pitoisuudet ja laskeumat ovat pääasiassa laskeneet aikaisempaan verrattuna. Tutkimusalueen suurimmat päästölähteet sijaitsevat Lappeenrannassa ja Imatralla.

Etelä-Karjalan runkojäkälien indikaattoriarvot olivat jossain määrin heikentyneet edelliseen tutkimusajankohtaan verrattuna. Jäkälälajisto oli köyhtyneintä ja vaurioituneinta teollisuuskeskittymien ympäristöissä ja taajama-alueilla.

 - Imatran ja Lappeenrannan alueet erottuivat köyhtyneimpinä ja vaurioituneimpina, kertoo ympäristöasiantuntija Tiina Osmala Eurofins Ahma Oy:stä.

Ilman epäpuhtauksien päästöjen laskusuuntaisuudesta huolimatta jäkälissä tapahtuneet muutokset voivat indikoida ilmanlaadun heikentymistä. Myös erilaiset luontaiset tekijät, kuten sateisuus, kuivuus tai kovat helteet, voivat vaikuttaa tuloksiin puskuroimalla tai voimistamalla ilman epäpuhtauksien vaikutuksia, minkä takia bioindikaattorien vasteet eivät aina yksiselitteisesti seuraa päästömäärissä tapahtuvia muutoksia.

Tiina Osmalan mukaan jäkälien kunnon ja monimuotoisuuden heikkenemisen taustalla voi mahdollisesti olla myös laajempialaisia tekijöitä, kuten ilmastonmuutos seurausilmiöineen.

Lisätietoja:
Ympäristöasiantuntija Tiina Osmala
TiinaOsmalaeurofins.fi (TiinaOsmala[at]eurofins[dot]fi)
p. 040 660 7414

Ympäristötarkastaja Arto Ahonen
Imatran seudun ympäristötoimi
arto.ahonenimatra.fi (arto[dot]ahonen[at]imatra[dot]fi)
p. 020 617 4392