Kuva
Ilmanlaadun mittauskoppi talvisessa maisemassa.

Etelä-Karjalan vuoden 2023 ilmanlaaturaportti on valmistunut

Tiedote
12.4.2024 12:56
Vuonna 2023 Etelä-Karjalan ilmanlaatua heikensi jokakeväinen katupölyajanjakso, alueen teollisuuslaitoksissa esiintyneet prosessihäiriöt, kaukokulkeumat ja inversiotilanteet. Vuonna 2023 ilmanlaatuun vaikutti Venäjän rajan kiinniolosta aiheutunut liikennemäärien väheneminen. Ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu oli vuonna 2023 kaikilla mittausasemilla vähintään 90 prosenttisesti hyvä.

Vuonna 2023 hajurikkiyhdisteiden (TRS) vuorokausiohjearvo ei ylittynyt Etelä-Karjalan mittausverkon mittausasemilla.
Suurimmat TRS-pitoisuudet mitattiin Imatralla Pelkolassa. Kaikilla mittausasemilla mitattiin ajoittain korkeita tuntipitoisuuksia.
Rikkidioksidipitoisuudet (SO2) olivat alle Suomen valtioneuvoston ohjearvojen. Mittausverkon suurimmat pitoisuudet mitattiin Imatran Pelkolan mittausasemalla. Yleisesti rikkidioksidin pitoisuudet kohosivat metsäteollisuuden toimintahäiriöiden aikana sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta etelä-kaakkoistuulten aikana.
Typenoksidien (NO ja NO2) pitoisuudet olivat korkeimpia Lappeenrannassa Ihalainen 2:n mittausasemalla. Typenoksidien pitoisuustasoa nosti läheisen kaivosalueen toiminta ja kaivosalueella tehdyt purkutyöt, ja alueen liikenne.


Hengitettäviä hiukkasia eniten keskusta-alueilla
Koko mittausverkon alueella suurimmat PM10-pitoisuudet mitattiin Joutsenon keskustan ja Lappeenrannan keskustan mittausasemilla sekä Imatralla Mansikkalan mittausasemalla. Valtioneuvoston vuorokausiohjearvo (70 μg/m³) ylittyi Lappeenrannassa Joutsenon keskustan mittausasemalla. Kaikilla mittausasemilla hengitettävien hiukkasten (PM10) suurimmat pitoisuudet mitattiin keväällä katupölyaikana.
Pienhiukkasia (PM2,5) mitattiin Imatralla Teppanalassa sekä Lappeenrannassa Tirilän ja Pulpin mittausasemilla. WHO:n uusi vuorokausiohjearvo 15 μg/m3 ylittyi vuoden 2023 aikana Tirilän ja Pulpin mittausasemilla. Suomen valtioneuvoston asetuksessaan (38/2011) antama vuosiraja-arvo (25 μg/m3) ei ylittynyt Etelä-Karjalan mittausverkon mittauspisteillä.
Etelä-Karjalan alueen sadeveden laskeumaa kerättiin vuonna 2023 Lappeenrannassa kolmella laskeumankeräyspisteellä. Keskimääräinen rikkilaskeuma on pienentynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Valtioneuvoston antama tavoitetaso 300 mg/m²/a ylittyi vuonna 2023 Ihalainen 2:n laskeuma-asemalla. Laskeuman rikki-, pH-, kalsium- ja fosforitasot olivat korkeampia kuin taustataso.


Yhteenveto valmistui, seuraa päivittäin verkossa
Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta on vastannut erillisten sopimusten mukaisesti Imatran seudun ympäristötoimi. Mittaustuloksista laaditaan vuosittain kirjallinen vuosiyhteenvetoraportti (Ilmanlaadun vuosiraportti 2023), joka on luettavissa osoitteessa Raportit | Imatra
Ilmanlaatutilanteesta tiedotetaan ilmanlaatuindeksin avulla, joka jakaa ilmanlaadun viiteen luokkaan. Tunneittain päivittyvä ilmanlaatutilanne on tarkistettavissa Etelä-Karjalan omalta ilmanlaadun tiedotussivulta ekilmanlaatu.net ja Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämiltä ilmanlaatusivustolta Ilmanlaatu - Ilmatieteen laitos, kertoo ympäristönsuojelusuunnittelija Riikka Litmanen Imatran seudun ympäristötoimesta.
Internetin lisäksi ilmanlaatutiedote on luettavissa Uutisvuoksen tiistain ja sunnuntain julkaisuissa.

 

Lisätiedot:
Ympäristönsuojelusuunnittelija Riikka Litmanen, puh 020 61 74301, riikka.litmanenatimatra.fi (riikka[dot]litmanen[at]imatra[dot]fi)
Ympäristötarkastaja Arto Ahonen, puh 020 61 74392, arto.ahonenatimatra.fi (arto[dot]ahonen[at]imatra[dot]fi)
Ympäristöinsinööri Minna Ahlqvist, puh 020 61 74319, minna.ahlqvistatimatra.fi (minna[dot]ahlqvist[at]imatra[dot]fi)