Imatralla vesi on pehmeää (~4 dH), joten pesukoneissa ei tarvita veden pehmennystä. Pesuainepakkauksien annostusohjeita on syytä noudattaa ja vältettävä yliannostusta.
Vesimittarin lasin alla kuuluu olla vettä. Puhutaan ns. märkälasivesimittarista.
Aivan aluksi kannattaa katsoa, pyöriikö mittari myös silloin, kun vettä ei käytetä. Jatkuva pyöriminen on merkki vesivuodosta. Vesilaitoksen vesimittarit ovat tyyppihyväksyttyjä ja tarkkoja. Niitä koskevat samat määräykset kuin kauppojen vaakoja tai huoltoasemien polttoainemittareita. Lähes aina vesimittarien virhe on sallituissa rajoissa, joka on enintään +/-5 %.
Vesilaitos voi tarkistaa vesimittarin myös asiakkaan kirjallisesta pyynnöstä. Mikäli mittarista ei löydy virhettä tai todettu virhe on pienempi kuin ±5 %, tarkistuskulut veloitetaan asiakkaalta. Maksu määrätään tarkistuskertaa kohti.
Asiakkaan kannattaa seurata vedenkulutustaan ja sen muutoksia. Pienetkin vesikalusteissa olevat vuodot voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä.
Tippuva vesihana voi lisätä vedenkulutusta jopa noin 30 m³ vuodessa ja aiheuttaa asiakkaalle siten noin 146,70 euron lisämaksun. Jos vuotavia hanoja on useita, lisäkustannusten määrä voi kasvaa tuhansiin euroihin. Vesivuodot ovat usein korjattavissa melko pienin kustannuksin esimerkiksi vaihtamalla hanojen tai WC:n huuhtelusäiliön tiivisteet.
Vuotomäärä vuositasolle muutettuna yllättää monet vesilaskun maksajat. Alla on laskettuna muutaman vuototapauksen vesimäärät oletettuna, että verkostopaine on 5 kp/cm2 (500 kPa).
• Tiheä tippavuoto, vuotokohdan koko ompelulangan paksuus. Vuotava vesimäärä on tällöin 30 m³ vuodessa (n. 146,70 euroa).
• Ohut vesivirta, vuotokohdan koko parsineulan paksuinen. Vuotava vesimäärä on tällöin 300 m³ vuodessa (n. 1 467,00 euroa).
• WC:n jatkuva vuoto, vuotokohdan koko tulitikun paksuinen. Vuotava vesimäärä on tällöin 3 000 m³ vuodessa (n. 14 670,00 euroa).
• Vanhan mallinen suihkun kylmä- ja lämminvesisekoitin, vuotokohdan koko lyijykynän paksuinen. Vuotava vesimäärä on tällöin 30 000 m³ vuodessa (n. 146 700,00 euroa).
Jos ette saa auki KulutusWebbiä, niin kokeilkaa seuraavaa:
Jos ohjelma on herjaa "antamallasi lukemalla vuosikulutus on xx määrä":
Ohjelman kuuluukin herjata, jos vuosikulutusarvio on noussut tai laskenut poikkeuksellisesti. Jos vesimittarin lukema on oikea, kannattaa painaa lähetä nappulaa niin monta kertaa, että lukema on lähtenyt. Yleensä kerta riittää.
Perusmaksulla katetaan osa laitoksen käyttö- ja pääomakustannuksia, jotka ovat kulutuksista riippumattomia. Perusmaksun maksuperusteena on kulutuspisteen vesimittarin koko.
Yksi kuutio (1 m³) on tuhat litraa.
Yhden ihmisen keskikulutus vuodessa on 40m³ – 60m³ eli kuukaudessa noin 3,33m³ – 5m³.
E-laskun avaukseen tarvitsette asiakasnumeron sekä kulutuspisteen numeron. Nämä numerot löydätte omasta vesilaskustanne.
Tarvittaessa ottakaa yhteyttä suoraan omaan pankkiinne.