Hiljan huone on perustettu kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Hilja Valtosen (30.9.1897–19.12.1988) kunniaksi ja muistoksi. Huone sijaitsee pääkirjaston ala-aulassa, jonne se siirtyi kesäkuussa 2022. Huone on ollut osa nykyistä pääkirjastoa alusta saakka eli vuodesta 1986. Se on kalustettu Valtosen työhuoneen huonekaluilla ja tavaroilla.
Hilja Valtosen kirjalliseen tuotantoon sisältyy kuusitoista romaania, novelleja, pakinoita, näytelmiä, nuorisokertomuksia, lehtiartikkeleita, kouluradio-ohjelmia, kuunnelmia, näytelmäsovituksia ja -käsikirjoituksia. Esikoisromaani Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926) oli menestys heti ilmestyessään. 1920–30-luvuilla Valtonen oli Otavan parhaiten myyvä kirjailija, ja hän saikin nopeasti lisänimen ”Painosten herratar”. Kuudes romaani Vaimoke (1933) muuntui myös tunnetuksi elokuvaksi, jonka päärooleissa ovat Ansa Ikonen ja Tauno Palo. Valtonen keräsi vuosikymmen toisensa jälkeen tunnustusta selkeästä kielestään. Hän toi suomalaiseen kirjallisuuteen modernin, itsenäisen naistyypin.
Hilja Valtonen oli merkittävällä tavalla rakentamassa, innostamassa ja luomassa uutta useilla kulttuurin aloilla, mukana kunnallisessa päätöksenteossa ja aktiivijäsen monissa yhdistyksessä. Valtosen varsinainen kutsumus oli opettaminen. Hän toimi kansakoulunopettajana ensin Karijoella ja Parikkalassa, sittemmin Imatralla Linnalan koulussa vuosina 1929–1963. Hän vaikutti Ruokolahden valtuustossa 12 vuotta sekä Imatran ensimmäisessä valtuustossa. Valtonen oli kirjoittajayhdistys Paltan perustajajäsen, toimi Kanta-Imatra-seurassa, Imatran Kalevalaisissa Naisissa ja Kotiseutuyhdistyksessä. Vuonna 1970 hänet valittiin Imatran ensimmäiseksi Inkeriksi. Tasavallan presidentin myöntämän kotiseutuneuvoksen arvonimen hän sai ensimmäisenä naisena vuonna 1974. Valtonen asui Imatralla kuolemaansa saakka, ja hänet on haudattu Tainionkosken hautausmaalle.
Kuvat: Imatran kaupunginmuseon kuva-arkisto ja Kosken Kuvaamon kuvakokoelma.