Imatran kaupunki solmimassa maanvuokraussopimusta datakeskushankkeelle Mionipuistossa

Hyvä Imatran kaupunki, päättäjät, viranomaiset, asukkaat ja Nordviren edustajat

Haluan tuoda ilmi huoleni koskien datakeskuksen tuloa Imatran Korvenkantaan esitetylle 30 hehtaarin alueelle. Minulla on asiaan liittyviä huolenaiheita useampikin ja olen ollut alla päin siitä saakka, kun kuulin datakeskushankkeesta kotini lähialueelle.

Ostimme Korvenkannasta kiinteistön ja talon reilu kymmenen vuotta sitten ja tärkein syy ostoon oli ympäröivä luonto ja sen rauha. Datakeskushankkeen myötä nämä tärkeimmät syyt olisivat mennyttä. Alueella asuu myös paljon alle kymmenen vuoden sisään muuttaneita lapsiperheitä ja uskon lähiluonnon olevan yksi merkittävä syy sille, miksi muuttopaikaksi on valikoitunut tämä Korvenkannan kylä. Sijainti on hyvä, mutta silti rauhaisa. Datakeskus tuo jatkuvan terveyttä vievän metelin ja 30 hehtaarin varattu alue kattaa meidän lähiluontomme melkeinpä kokonaan. Uskon Korvenkannan lapsiperheiden ja muidenkin muuttovoitonkulun päättyvän tähän.

Yksi minulle elämässäni tärkein asia on luonto sekä luontohavainnot. Harrastan aktiivisesti luonnonhavainnointia ja eläimien jäljitystä ja tämä datakeskukselle vuokrattava alue on kuulunut minun lähes päivittäiseen luontohavainnointinialueeseeni.

Alueella on pesinyt monta vuotta lehtopöllö ja kuulen huutelua hyvinkin usein. Pöllöjen havainnointi on minulle lähellä sydäntä, mutta sen lisäksi olen huolissani siitä, että datakeskus peittää alleen pöllön saalistukseen käyttämät vanhat pellot, niityt ja metsittyneen alueen. Lehtopöllön elin- ja pesimisalue olisi suojeltava.

Alueella on tehty luonto.fi:n mukaan liito-oravan näköhavainto kymmenen vuoden sisällä ja olen itsekin koittanut havainnoida liito-oravia vuodesta 2018. Itse en ole liito-oravaa koskaan nähnyt, mutta tällä datakeskusalueella sen reunamilla on vanhaa haapaa ja vanhoja kuusia eli optimaalinen metsäkaistale naarasliito-oravan elinalueeksi.

Edellä mainittujen lisäksi alueella vasoo sekä valkohäntäpeuroja että metsäkauriita ja luonnollisesti niiden kiintereillä elää myös ilveksiä. Korvenkannan tämä 30 hehtaarin alue on ainut alue, jossa olen nähnyt ilveksen sekä ilvespentueen saalistamassa, useamman kerran. Olen tehnyt ilveshavaintoja paljon.

Alueella elää mäyrä, ja sen voit nähdä melko kellon tarkasti kulkevan tällä alueella kello 21 iltaisin erityisesti syksyllä, kun pihojen marjat ovat kypsyneet.

Alueella kulkee myös hirvien läpikulkureitti ja samaista reittiä käyttävät supikoirat, peurat ja kauriit sekä satunaisesti susi/villit koirasudet.

Alueella elää myös paljon lepakoita, joita näkee päivittäin, paitsi horroskaudella. Datakeskus jatkuvalla äänellään sekä tehokkaalla valaistuksellaan pilaa lepakoiden mahdollisuuden saalistaa ja navigoida. Lepakoiden elinaluetta olisi suojeltava.

Korvenkanta on historiallisesti merkittävä ja Niittyläntie on erityisen kaunis ja hyvin vanha tie, jonka voi havaita kartoista jo yli sadan vuoden takaa. Niittyläntietä ympäröi niittymäistä maisemaa, joka tarjoaa muun muassa perhosille ja aiemmin mainituille otuksille hyvän elinympäristön. Niittyläntie on suorastaan kuvauksellisen kaunis eri vuodenaikoina.

Mutta jos luonnosta siirrytään vähän muihin asioihin, on tullut jo muualta Suomesta ja ulkomailta selväksi, että datakeskukset pitävät valmiina erittäin häiritsevää ääntä, joka tunkeutuu rakennuksiin sisällekin puhumatta ulkotiloista. Meteli on terveydelle haitallista ja erittäin häiritsevää. Datakeskuksen 30 hehtaarin alue on hyvin lähellä asukkaita. Metelille on määriteltävä sanktioitavat rajat tai mieluiten tietysti datakeskusta ei tulisi ollenkaan. Olen tästä äänestä hyvin hyvin huolissani.

Alue on pohjavesialuetta ja melko varma olen myös siitä, että alueella sijaitsee luonnonlähde (kuoppa vanhassa pellossa, vesi jäädy edes kovalla pakkasella, on eläinten juomapaikka). Pohjavettä on suojeltava ja en anna missään nimessä minkään ulkomaalaisen toimijan tulla tänne pilaamaan pohjavettämme, joka on maailman mittapuulla todella arvokasta.

Eikö datakeskukselle löytyisi Imatralta mitään jo valmiiksi rakennettua aluetta, jossa olisi vesistö ja voimalinjat lähempänä ja jossa ei olisi asukkaita aivan vieressä? Esimerkiksi voisiko vaihtoehto olla vanha Ruduksen monttu tai Rajapatsaan suuri jo rakennettu teollisuusalue? Nämä ovat ihan vain hypoteettisia kysymyksiä kaupungille, enkä tiedä niiden sopivuudesta.

Lisäksi haluan sanoa, että datakeskuksella ei ole kovinkaan työllistävä vaikutus valmistumisen jälkeen. Vaikutusta on helppo liioitella. Rakennusvaihe toki työllistää hyvin. Eli pysyvään työllisyystilanteen parantumiseen ei pidä tuudittautua.

En usko, että datakeskuksen haitat peittoaisivat hyödyt. Olen tuonut tässä esille paikallisia haittoja, mutta kaikkia varmaan tietävätkin jo yleiset haitat tai riskit haitoista, esimerkiksi vesi ja sähköasiat.

On muistettava, että alueelle ei tulisi itse Nordvire, vaan joku toinen yhtiö. Tälle toiselle yhtiölle olisi kaupungin puolesta asetettava todella tiukkoja ehtoja ja niiden rikkomisesta vahvoja sanktioita. Kannattaa tutustua Suomen ja maailman laajuisesti datakeskuksien aiheuttamiin haittoihin.

Maailman mittapuulla Imatran datakeskus olisi verrattain pieni, vaikkakin itse rakennuspinta-alaltaan valtavan suuri, niin olisiko tänne todella tulijoita? Sekin pitää harkita, ettei infraa turhaan rakennettaisi ja kaikkien edellä mainittujen eläimien elinalueita tuhottaisi.

Jos alueelle tulee datakeskus, minusta tuntuu, että minut Imatralaisena petetään ja ”minulta viedään kaikki”. Luonto ja sen eläimet ovat minulle tosi tärkeä asia. Asuinkiinteistöjen arvot alenevat jo entisestään raskaasti. Kukaan ei halua muuttaa datakeskuksen viereen.

Kiitos.