Kuva
Uimarannalla oleva sinileväesiintymä.
Sinilevää

Lappeenrannan ja Imatran seudun ympäristötoimet sekä Eksote ohjeistavat tunnistamaan sinilevän ja arvioimaan siihen liittyvät riskit

7.7.2022 14:48
Omat sinilevähavainnot kannattaa kirjata Havaintölähetti-verkkopalveluun.

Sinilevätilanne on mietityttänyt Etelä-Karjalan uimarannoilla kesää viettäviä ihmisiä.

Vesialueilla sinilevien havainnointi perustuu asukkaiden havaintoihin ja ilmoituksiin sekä viranomaisten toteuttaman näytteenoton ja seurannan yhteydessä tehtyihin havaintoihin.

Sinilevätilannetta voi seurata valtakunnallisesta leväseurannasta Järviwiki-palvelussa

Valtion ympäristöhallinnon Järviwiki-palveluun päivittyvät niin viranomaisten tekemät arviot kuin kansalaisten tekemät havainnotkin. Palvelussa voi siis tutustua myös muiden asukkaiden tekemiin sinilevähavaintoihin.

Järviwiki-palvelu

Omat levähavainnot voi kirjata Havaintolähetti-palveluun

Havaintolähetti-palvelun kautta havainnot julkaistaan Järviwikin leväseurannassa. Yleisten uimarantojen sinilevähavainnoista kannattaa myös ilmoittaa aina terveydensuojeluviranomaiselle. Terveydensuojeluviranomaisen tiedot löytyvät uimarantojen ilmoitustauluilta ja kuntien verkkosivuilta.

Havaintolähetti-palvelu

Yleisiä uimarantoja valvova kunnan terveydensuojeluviranomainen ei käy joka päivä uimarannoilla arvioimassa sinilevän esiintymistä eikä tiedota sinilevätilanteesta päivittäin.

- Kannattaa myös huomioida, että eri seurantasivustoilla näkyvät ainoastaan sinne ilmoitetut tai tehdyt havainnot. Sinilevätilanne saattaa muuttua nopeastikin, kertoo Lappeenrannan seudun ympäristötoimen terveystarkastaja Taina Rajala ja Imatran seudun ympäristöinsinööri Marcella Suomalainen.

- Uimareiden kannattaakin aina arvioida itse silmämääräisesti uimaveden tila ennen veteen pulahtamista, he muistuttavat.

Lappeenrannan ja Imatran seudun ympäristötoimet ovat yhdessä Eksoten kanssa työstäneet asukkaille tietopaketin sinilevän tunnistamisesta ja haittavaikutuksista

Mitä sinilevä on?

Sinilevät ovat luonnollinen osa vesiluontoa, mutta runsastuessaan saattavat aiheuttaa ongelmia, sillä osa lajeista on myrkyllisiä. Raija Aura Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta kertoo, että noin puolet sinilevien massaesiintymistä on todettu myrkyllisiksi.

- Lajien myrkyllisyys vaihtelee ja myrkyllisyys pystytään toteamaan varmasti vain laboratoriokokeissa tai kaupallisilla myrkkytesteillä. Osa sinilevistä tuottaa hermo- ja maksamyrkkyjä, Aura selventää.

Sinilevä on mikroskooppisen pieni, yksisoluinen levä, joka muodostaa erimuotoisia yhdyskuntia. Yhdyskunta voi näkyä vedessä lajista riippuen pieninä hiutaleina (suvut Anabaena ja Microcystis sisävesissä, Nodularia murtovesissä) tai teräväkärkisinä tikkuina (Aphanizomenon sekä sisä- että murtovesissä). Runsastuessaan se muodostaa nauhoja ja levälauttoja ja värjää vettä tehden sen joskus lateksimaalin näköiseksi.

- Massa on irtonaista puuroa, joka voi olla väriltään ruskeaa tai vihreää, vanhetessaan ja kuivuessaan massa voi olla turkoosia tai lähes valkoista. Sinilevämassa haisee tunkkaisen maamaiselta ja homeiselta, Aura selvittää.

Sinilevän silmin havaittavaa massaesiintymää kutsutaan kukinnaksi, vaikka mitään kukkaa se ei oikeasti muodosta.  Auran mukaan kukinnan eli sinileväkasaumien esiintymistä ja kestoa on vaikea ennustaa ja hallita.

- Tuulet ja virtaukset voivat liikutella sinilevämassaa, joten sinilevän määrä vedessä voi vaihdella nopeasti jopa saman päivän aikana. Sinileväesiintymiä alkaa ilmaantua vesien lämmetessä, yleensä juhannuksen tienoilla, ja ne saattavat jatkua pitkälle syksyyn. Esiintymien runsaus ja laajuus vaihtelee vuosittain sääoloista ja ravinteista riippuen, Aura kertoo.

Miten sinilevän voi tunnistaa?

Sinilevän voi tunnistaa juomalasi- tai keppitestillä, joiden suorittamista Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL on havainnollistanut myös tällä kuvalla

 

nain-teet-sinilevahavainnon_THL.png

Juomalasitestin aikana vesi seisoo lasissa noin tunnin ajan, jonka aikana sinilevä nousee pinnalle. Aina sinilevä ei kuitenkaan nouse pinnalle, vaan näkyy vedessä vihreinä hippuina. Vettä tulisi siis tarkastella huolella, ennen mahdollista käyttöä. Pinnalla esiintyvät pienet vihreät hiukkaset ovat sinilevää.

Keppitestissä levämassaa yritetään nostaa kepillä ilmaan. Jos levämassa hajoaa veteen pieniksi vihreiksi hiukkasiksi, on levä sinilevää.

Mitä haittavaikutuksia sinilevällä on ja milloin kannattaa hakeutua hoitoon?

Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä. Myrkkyjen lisäksi sinilevä voi tuottaa muun muassa ihoa ärsyttäviä yhdisteitä. Sinileväesiintymän ulkonäön perusteella ei voi arvioida, onko kyseessä myrkkyjä tuottava sinilevälaji vai ei.

Ihmisten herkkyys sinilevien aiheuttamille oireille vaihtelee. Oireet ilmenevät yleensä muutaman tunnin sisällä sinilevälle altistumisesta.

Sinilevä voi aiheuttaa iho-oireita, vatsaoireita (esim. pahoinvointia, mahakipua, ripulia, oksentelua), tai flunssan kaltaisia oireita, kuten nuhaa, päänsärkyä, silmien ärsytystä ja kuumetta.

Jos sinulla on oireita tai epäilet uineesi sinileväisessä vedessä, peseydy huolellisesti runsaalla puhtaalla vedellä ja saippualla.

Yleensä oireet menevät ohi ilman hoitoa ja tarvittaessa voi ottaa kuume- ja kipulääkettä.

Mikäli oireena on myös runsasta oksentelua ja ripulointia, syntyy vaara nestehukasta. Silloin on syytä hakeutua hoitoon soittamalla Eksoten päivystysavun numeroon 116 117. Samoin hoitoa vaativat ihon turvotusoireet yhdistettynä runsaaseen punoitukseen tai hankalat hengitystieoireet ovat syy hakeutua päivystykseen. Neuvoa voi kysyä myös HUS Myrkytystietokeskuksesta 0800 147 111.

Kuinka välttää sinilevän haittavaikutukset?

Sinilevän esiintymän kestoa on mahdoton arvioida. Jos vedessä on tai tiedät siinä äskettäin olleen sinilevää, muista nämä asiat:

  • Älä ui sinileväisessä vedessä
  • Älä päästä lapsia tai lemmikkieläimiä rantaveteen leikkimään tai uimaan
  • Vettä ei saa käyttää ihmisten tai eläinten juomavetenä edes keitettynä
  • Vettä ei saa käyttää löylyvetenä
  • Vettä ei suositella pesuvedeksi
  • Vettä ei suositella tiskivedeksi
  • Vettä ei suositella syötäväksi tarkoitettujen kasvien kasteluun
 
Lisätietoja:

ympäristöinsinööri Marcella Suomalainen, Imatran seudun ympäristötoimi, p. 020 617 4324, marcella.suomalainenatimatra.fi
terveystarkastaja Taina Rajala, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, p. 040 5100 265, taina.rajalaatlappeenranta.fi (8.7.2022 saakka)
terveystarkastaja Anni Antikainen, puh. 040 759 6746 anni.antikainenatlappeenranta.fi (11.7.2022 alkaen)
vesistöasiantuntija Raija Aura, puh 040 5843 278, raija.auraatappeenranta.fi (8.7. saakka)

 

Lisää tietoa sinilevästä ja siihen liittyvistä riskeistä:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/uimarantavesi/sinilevat-eli-sinibakteerit,

Suomen Ympäristökeskus: https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Sinilevainen_vesi_on_riski_ihmisille_ja_(47441)