Kuva
keskustelijoista selin oleva istumassa ja kameraan katsovat seisten valtuustosalin etualalla.
Anne Iivonen (selin) keskustelemassa Päivi Ala-Vannesluoman ja Timo Könösen kanssa

Yleiskaavaluonnoksen esittelyssä aktiivista keskustelua luontoarvoista

Tiedote
8.3.2022 22:20
Eniten keskustelua herätti rantarakentaminen. Tilaisuus keräsi valtuustosaliin 15 ja etäyhteyden päähän reilun 50 osallistujaa.

Imatran uuden yleiskaavan luonnosta esitteli kaavaa laativan Ramboll Oy:n suunnittelupäällikkö Iris Broman

Broman kertoi, että yleiskaavalla määritellään kaupungin alueidenkäytön kehityksen isot linjat. Yleiskaavassa alueiden pääkäyttötarkoitukset osoitettu, mutta lupaa rakentamiseen ei voida myöntää suoraan yleiskaavan perusteella, vaan rakentaminen edellyttää asemakaavoitusta.

– Aluevarausmerkinnöissä on tavoiteltu yleispiirteisyyttä ja joustavuutta, jotta yleiskaava ei vanhenisi nopeasti vaan kestäisi aikaa ja jättäisi liikkumavaraa yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Imatran yleiskaavaluonnoksen tavoitteissa on edelleen 4000 asukkaan lisäys. 

Kaupunkilaisia on kiinnostanut erityisesti Saimaan rantojen kaavoittaminen.

– Kaavaluonnos mahdollistaa rantavyöhykkeiden hallitun hyödyntämisen. Ranta-alueet voivat jäädä myös virkistysalueeksi, eli kaava ei velvoiteta toteuttamaan rantarakentamista.

Broman painotti, että yleiskaavassa ratkaistaan monta muutakin merkittävää asiaa, esimerkiksi keskustojen ympäristöjen kehittäminen. Kaupungin tulee myös lain mukaan pitää yleiskaava ajantasaisena.

– Kaavaluonnoksessa on huomioitu Vuoksen ympäristön kehittäminen. Kylien ja maaseutualueiden elinvoiman säilyttäminen ja kehittäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja rakennuksissa ajallisen kerrostuksellisuuden säilyttäminen on pyritty turvaamaan. Kestävän liikkumisen teema on hyvinkin olennaisessa osassa valmisteluvaiheessa. Elinkienoelämän ostalta on pyritty turvaamaan riittävät aluevaraukset.

Keskustelua rantarakentamisesta

Suvi Rautsialan mielestä luonnoksen rantarakentaminen ei vastaa maakuntakaavaa.

– Hosseinlahden ja Lempukan osalta ei ole huomioitu maakuntakaavaa. Rantavyöhyke on luonnoksessa kapeampi. Imatran maapoliittisessa ohjelmassa puhutaan kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Hossukka ja Lempukka ovat kaukana kouluista ja niihin rakentaminen hajauttaisi kaupunkirakennetta ja sotii myös ilmastotavoitteita vastaan, hän totesi.

Rantatonttien tarpeellisuuden kyseenalaisti myös Teamsin kautta linjoilla ollut Kari Smolander.

– Ihmettelen motiivia piirtää omarantaisten tonttien rakentamista kaavaan. 

Rantarakentamisen kaavoittamisen järkevyyttä epäiltiin monissa puheenvuoroissa. Perusteina mainittiin ranta-alueen kalliit rakentamiskustannukset, ristiriitaisuus matkailutavoitteiden ja virkistyskäytön kanssa, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, uusien tonttien kysynnän puute.

Parhaillaan Mustalammelle rakentava Anne Iivonen piti Imatran kaupunkirakennetta tiiviinä, pyöräilijälle hyvänä ja tonttitarjontaakin kiinnostavana. Iivonen ehdotti maksutonta joukkoliikennettä.

– Silloin esimerkiksi Sienimäki olisi vanhoille mainio paikka asua, hän visioi.

Kaavaluonnokseen voi jättää mielipiteensä 28.3. saakka. Tämän jälkeen laaditaan kaavaehdotus, johon kaupunkilaiset saavat jälleen esittää mielipiteensä. Kaavaehdotuksen arvioidaan tulevan nähtäville tulevana syksynä.
 

Lisätietoja:

Kaupungininsinööri Päivi Ala-Vannesluoma, p. 020 617 4418, paivi.ala-vannesluomaatimatra.fi (paivi[dot]ala-vannesluoma[at]imatra[dot]fi) 

Kaavoitusinsinööri Timo Könönen, p. 020 617 4425, timo.kononenatimatra.fi (timo[dot]kononen[at]imatra[dot]fi)

Kaavaluonnoksen keskeiset muutokset voimassa olevaan yleiskaavaan nähden

  • kaksoiskaupunkistrategia Imatra-Svetogorsk ei esillä nyt laadittavassa yleiskaavassa
  • suurteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisen lisäksi huomio elinkeinorakenteen monipuolistamisessa (työpaikka-alueiden profilointi)
  • joukkoliikenteen paremman palvelutason kehittämisedellytysten parantaminen keskeisimmällä yhteysvälillä, jolla yhdyskuntarakennetta erityisesti tiivistetään
  • jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuuden ja verkoston parantaminen etenkin asiointikeskusten ja tiheimmin asuttujen kaupunginosien välillä
  • seudullisen taajamajunaliikenteen käynnistämisen edellytysten tukeminen (Imatrankosken ja Vuoksenniskan asemapaikat)
  • kaupan suuryksikköjen ratkaisun tarkentaminen voimassa olevan maakuntakaavan puitteissa
  • Saimaanrannan ja saariston vetovoiman hallittu hyödyntäminen, Vuoksenrannan elävöittäminen
  • Ukonniemen ja Imatran kylpyläalueen kehittämisedellytysten turvaaminen, Saimaanrannan uusi kaupunginosakeskus
  • asumisen ratkaisujen monipuolistaminen

Voimassa olevan ja valmisteltavan yleiskaavan yhteisiä piirteitä

  • tavoitteellinen väestöpohja 30 000 -35 000 asukasta
  • rakennetun ympäristön korkeatasoinen ympäristöllinen laatu 
  • tehokas ja toimiva kaupunkirakenne
  • Mansikkalan ja Imatrankosken keskusten toiminnallinen ja rakenteellinen yhdistäminen (lyhyet etäisyydet, palvelujen hyvä saavutettavuus, vesialueiden läheisyys ja korkealaatuinen viherympäristö)
  • suurteollisuuden ja logistiikan toimintaedellytysten tukeminen
  • maiseman, luonnon ja kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen

Tutustu yleiskaava 2040:n materiaaleihin