Kuvakaappaus Youtube-lähetyksestä, jossa näkyvät seitsemän panelistia ja juontaja.
Keskusteluun osallistui seitsemän panelistia.

Kolmas paneelikeskustelu päätti Kuntavaaliareenan

Panelisteina oli kuntavaaliehdokkaita seitsemästä eri puolueesta. Tilaisuuden juonsi näyttelijä Ulla-Maija Järnstedt.

Imatran kaupunginkirjaston järjestämän Kuntavaaliareenan kolmas ja viimeinen paneelitilaisuus pidettiin kansallisena veteraanipäivänä viime viikon tiistaina. Tilaisuuden teemana olivat seniorien asiat. Panelisteille esitetyt kysymykset tulivat imatralaisilta senioreilta. Kysymyksiin vastasivat Eija Hauska-Mertanen (kd.), Veikko Hämäläinen (sd.), Juuso Mustonen (vas.), Juha-Pekka Oksanen (ps.), Helena Roiha (kesk.) ja Jarmo Semi (kok.). Ennakkotiedoista poiketen Vihreitä edusti Marja Estola, joka paikkasi estynyttä Ritva Pohjolaa.

Seniorien asumisen ongelmat

Ensimmäisenä kysyttiin, kuinka ratkaista omassa talossa asuvien ikäihmisten tilanne, kun taloa ei jaksa pitää mutta ostajaa talolle ei löydy. Samalla kysyttiin hoito- ja asumispaikkojen riittävyydestä.
Perussuomalaisten Oksanen kannatti hissi- ja esteettömyysrakentamista Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tuella. Hän ehdotti myös, voisiko kaupunki lunastaa markkinahintaan yksinäisen ihmisen omakotitalon ja laittaa sen vuokralle. Myös Vasemmistoliiton Mustonen kannatti ARA:n hyödyntämistä sekä yhteisöllistä senioriasumista, jossa jo rakennusvaiheessa toteutetaan seniorien tarpeet.

Keskustan Helena Roiha antoi myös tukensa yhteisöasumiselle, minkä lisäksi asumisoikeusasunto voisi olla hyvä vaihtoehto. Hän huomautti, että hissin voi aina rakentaa, mutta kaikki asukkaat eivät tahdo sellaista. Kokoomuksen Semi tarjosi kevyemmäksi ratkaisuksi tuolihissiä.

Veikko Hämäläinen totesi, että Imatran on pakko etsiä ratkaisu siihen, että esimerkiksi Vuoksenniskalla 85 % kerrostaloissa asuvista yli 64-vuotiaista asuu hissittömässä talossa. ARA:n tukeen olisi siis tartuttava. Hämäläinen pelkäsi myös, että jos omakotitalo ei käy kaupaksi, se jää perillisten huoleksi. Eija Hauska-Mertanen piti kaavoituksenkin kannalta ongelmallisena, jos kaupunki on täynnä tyhjiä asuntoja. Hän kaavaili sukupolvien välistä vaihtokauppaa, jossa nuorempi polvi siirtyisi kerrostaloista omakotiasumiseen ja ikäihmiset pääsisivät heidän tilalleen kerrostaloasuntoihin.

Vihreiden Estola totesi Suomen maaseudun tyhjenevän joka puolella, jolloin käyttökelpoisia rakennuksia joudutaan purkamaan tarpeettomina. Imatran vetovoimaa parantamalla omakotitalojenkin kysyntä kenties lisääntyisi.

Keskustelua senioreiden arvosta

Panelisteja pyydettiin ottamaan kantaa viestiin, jonka kirjoittaja tunsi itsensä arvottomaksi yksin omakotitalossa asuvana naisena, takanaan 43 vuoden työura. Heiltä kysyttiin, mikä on senioreiden arvo yhteiskunnassa ja mitä paikallisella tasolla voitaisiin tehdä sen kohottamiseksi.

Monen mielestä oli ikävää kuulla, että seniori tuntee itsensä arvottomaksi tässä yhteiskunnassa. Kysymys osoittaa, kuinka yhteisöllisyyden tarve kasvaa ihmisen sosiaalisen ympäristön kaventuessa syystä tai toisesta. Ihmisarvoisen vanhuuden todettiin kuuluvan kaikille, ja paikallisella tasolla seniorien palvelujen tukeminen ja ikääntyvän elämän tukeminen ovat konkreettisia tapoja.

Jokainen ikäihminen nähtiin voimavarana, ja sukupolvien välisiä kohtaamisia pidettiin tärkeinä. Näin torjuttaisiin yksinäisyyttä ja saataisiin sosiaalista turvaverkkoa. Seniorien tieto- ja taitomäärää tulisi kyetä hyödyntämään paremmin.

Työelämän päätöksen todettiin olevan merkittävä elämänmuutos, josta voi seurata negatiivia tunteita, masennusta tai muita terveysongelmia. Elämä ei kuitenkaan pysähdy siihen, kun työelämä päättyy. Panelistit toivoivat seniorien itsekin huomaavan, että heissä on arvoa, ja ennen kaikkea lähtevän hakemaan yhteistä arvoa yhteisöllisyydestä. Tämä loisi vanhuuden viisautta. Elo ja ilo tulisi säilyttää.

Mistä kaikille riittävä digituki

Seuraavaksi panelisteilta kysyttiin, kuinka he varmistaisivat riittävän digituen, jotta kukaan ei putoaisi digitaalisten palvelujen piiristä. Todettiin, että jokaista ei saada oppimaan digipalveluiden käyttöä. Monella on sukulaisia tai muita henkilöitä auttamassa, mutta kaikilla ei ole. Tarvitaan siis koordinoitu järjestelmä, jonka kautta apu saavuttaisi jokaisen. Nähtiin, että kaupungissa pitäisi olla oma digitukihenkilö, jonka työpiste voisi olla esimerkiksi kirjastossa.

Useampi panelisti piti muutenkin kirjastoa paikkana, josta voi ammentaa koulutusta ja sivistystä myös digiasioissa. Kirjastosta täytyy heidän mielestään löytyä tuki, jolla ihminen opastetaan käyttämään digipalveluja. Kysymys on kirjaston muokkaamisesta nykypäivään ja tulevaan.

Huomautettiin, että digiopastusta annetaan myös vapaaehtoistyönä, johon voisi valjastaa nuoria diginatiiveja.

Kuntavaaliareena päättyy

Kolmas paneelikeskustelu päätti Imatran kaupunginkirjaston Kuntavaaliareena-hankkeen, jota rahoitti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Hanke oli osa Sitran Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hankekokonaisuutta, jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

– Puolueet ottivat hankkeemme hyvin vastaan, ja paneeleille saatiin mukavasti katsojia. Tämä oli mielenkiintoinen ja monipuolinen kokeilu sekä täysin uutta Imatran kirjastolle, kertoo hankekoordinaattori Sari Toivonen.

Kaikki kolme keskustelutilaisuutta pidettiin koronarajoitusten vuoksi etätilaisuuksina, joita pystyi seuraamaan suorana Imatran kaupungin YouTube-kanavalta ja Facebookista. Paneelit ovat katsottavissa vaaleihin saakka suomeksi tekstitettynä osoitteessa www.imatra.fi/kuntavaalipaneelit.

Lisätiedot:

Hankekoordinaattori Sari Toivonen
p. 020 617 6607
sari.toivonen@imatra.fi