Kuntavaaliareenalla 7.4. keskusteltiin palveluista

Imatran kaupunginkirjaston järjestämän Kuntavaaliareenan toinen paneelitilaisuus pidettiin viime viikon keskiviikkona. Tilaisuuden teemana olivat palvelut. Panelisteille esitetyt kysymykset tulivat imatralaisilta senioreilta. Kysymyksiin vastasivat Ismo Harju (kesk.), Eija Hauska-Mertanen (kd.), Irma Hujanen (kok.), Juuso Mustonen (vas.), Juha-Pekka Natunen (vihr.), Markus Niskanen (sd.) ja Ari Pöyhönen (ps.)

Keskustelua lähipalveluista

Panelisteilta kysyttiin, miten taataan kuntalaisille hyvät lähipalvelut myös tulevaisuudessa ikärakenteen muuttuessa. Juha-Pekka Natunen lähestyisi asiaa siitä näkökulmasta, että kaupungissa ja sen organisaatiossa täytyy tietää, minkälaisia palveluita tarvitaan ja millaisia käyttäjiä palveluille on. Palvelurakennetta tulee muuttaa siihen suuntaan, miten se parhaiten palvelee kuntalaisia. Tärkeää on tasa-arvo kuntalaisten välillä. Myös Markus Niskanen oli sitä mieltä, että palveluiden on aina vastattava kysyntää, ja on tarpeeksi usein katsottava, ketkä palveluita käyttävät ja tarvitsevat. Pitää olla hyvä, tarkka kulurakenne ja pitää huolta, etteivät kustannukset pääse karkaamaan.

Irma Hujasen mukaan kyseessä on yksi tulevaisuuden suurimpia kysymyksiä, ja meidän on itse tienattava raha, jolla palveluita tuotetaan. Yhdessä toimiminen, yhdistystoiminta ja toimintakykyyn panostaminen läpi elämän pitävät yllä ihmisten toimintakykyä, millä voidaan osaltaan ehkäistä rahan tarvetta.

– Meillä on muuttotappiollinen, väestörakenteeltaan ikääntyvä kunta, ja se tekee vaikeuden palveluiden tuottamisessakin, totesi Mustonen. Myös hänen mielestään on varmistettava, että vanhuspalvelut ovat kunnossa, ja tuettava jo tällä hetkellä ikääntyviä ihmisiä niin, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemisellä päästäisiin tilanteeseen, jossa sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitaan vähemmän.

Ari Pöyhönen totesi ikäjakauman Imatralla olevan parempi kuin Lappeenrannassa, mutta meidän on panostettava siihen, ettei ikäjakauma pääse pahasti vanhenemaan, ja saatava työpaikkoja. Nykyistä parempaa huomiota on kiinnitettävä päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuteen.

Ismo Harju mietti, että lähipalvelut voivat tarkoittaa eri ikäryhmille eri asioita. Keskeisintä on, että ne ovat saavutettavia ja saatavilla, riippumatta siitä mitä ne ovat. Monet lähipalveluiksi mielletyistä asioista eivät ole yksinomaan kaupungin tuottamia, vaan on paljon muitakin toimijoita. Kunta on mahdollistajana, muttei varmastikaan yksin varmistamassa palveluiden olemassaoloa tulevaisuudessa. Eija Hauska-Mertanen kaipaili kaupunkiin positiivista kierrettä. Kun palvelut ovat kunnossa, se on hyvää mainosta kaupungille ja saa muitakin ihastumaan Imatraan. Imatralla on oltava toimivat tietoliikenneyhteydet sekä liikenneyhteydet, ja terveydenhuollonpalvelut on saatava paikallisesti. Päihde- ja mielenterveyspalveluihin on päästävä ajallaan.

Monipuolisia näkemyksiä kulttuuripalveluista

Paneelissa kysyttiin myös, kuinka merkityksellisinä ehdokkaat pitävät Imatran kulttuuripalveluja – kirjastoa, kaupunginmuseota, taidemuseota sekä teatteria – ja kuinka kulttuurista saataisiin samanlainen vetovoimatekijä kuin Ukonniemen matkailu- ja vapaa-ajankeskuksesta. Useampi ehdokas totesi kulttuurin olevan jo vetovoimatekijä: meillä on uusi teatteritalo, kesäteatteri, museot sekä kirjastopalvelut. Kulttuuripalvelut nähtiin yleisesti tärkeinä, mutta niiden ylläpito ja parantaminen vaativat rahaa.

– Talouden realiteetit ovat kohdelleet aika kovasti kirjastoa ja museopuolta, ihan tilojenkin osalta. Toisaalta on nähtävissä, että uudenlaisilla ratkaisuilla olemme saaneet säilytettyä lähikirjastot kahdessa kaupunginosassa, Harju totesi.

Kaikki kulttuuri on korostunut varsinkin korona-aikana Juuso Mustosen, jolle kirjasto on aina ollut tärkeä ja rakas, mielestä. Hauska-Mertanenkin kertoi olevansa kirjaston suurkuluttaja ja kantaneensa jo lapsena kotiin kasseittain aineistoa koulun viereisestä kirjastosta. Nyt hän on erityisen ilahtunut kirjaston monipuolisesta tarjonnasta digiajan tarpeisiin.

Juha-Pekka Natusta harmitti, että kulttuuria tuetaan pääasiassa juhlapuheissa, vaikka se on ensimmäinen kohde, josta leikataan. Hän kannusti etsimään positiivia asioita ja mahdollisuuksia, joilla kulttuurilaitoksia voitaisiin kehittää entisestään, koska ne ovat vetovoimatekijöitä, joista meidät tunnetaan ja tiedetään. Niskanen pohti Imatran olevan hyvin merkityksellisessä osassa sotahistoriallisesti, joten kiinnostavaa kehityspotentiaalia ja mahdollista matkailuvalttia museomielessä olisi. Hän mietti omalta kohdaltaan, että mitä enemmän tulee ikää, sitä enemmän kulttuuriasiat alkavat kiinnostaa.

Pöyhönen toivoi, että menneistä virheistä opittaisiin, ja että kesätapahtumissa osattaisiin hyödyntää Virran puistoa, jonne on alettu rakentaa infraa tapahtumien järjestämistä varten.

– Kun verrataan urheilua ja kulttuuria, on muistettava, että moni kulttuuritapahtuma tapahtuu sisätiloissa, jonne voidaan ottaa vain muutama sata ihmistä, Irma Hujanen mietti.

– Urheilutapahtumissa puhutaan tuhansista katsojista.

Hujanen jatkoi, että kansainvälisistä urheiluleireistä syntyy myös majoitustuloa, eikä kulttuuria voi siihen sillä tavalla verratakaan. Markkinointiin ja Imatra Base Campiin kannattaisi hänen mielestään kytkeä kulttuuriyrittäjiä ja kulttuuria.

Myös kolmas paneeli etänä

Keskustelu pidettiin koronarajoitusten vuoksi etätilaisuutena, jota pystyi seuraamaan suorana Imatran kaupungin YouTube-kanavalta ja Facebookista. Tallenne on katsottavissa vaaleihin saakka suomeksi tekstitettynä.

Seuraava paneeli järjestetään kansallisena veteraanipäivänä tiistaina 27. huhtikuuta klo 13:00. Sen teemana ovat senioreiden asiat. Tilaisuuteen pyydetään panelistit kaikista puolueista, jotka ovat asettaneet ehdokkaita kuntavaaleihin Imatralla 2021.

Kuntavaaliareena-kokeiluhankkeen toteuttaa Imatran kaupunginkirjasto ja rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Hankkeen kohderyhmänä ovat ikäihmiset. Kokeilu on osa Sitran Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hankekokonaisuutta, jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Lisätiedot:

Hankekoordinaattori Sari Toivonen
p. 020 617 6607
sari.toivonenimatra.fi (sari[dot]toivonen[at]imatra[dot]fi)