Imatran rautatierajanylityspaikan kansainvälistäminen hyödyntäisi vientiä ja matkailuelinkeinoa.

Imatra: Liikenne 12 -luonnos on puutteellinen

Investointeja ohjaava luonnos ohittaa kokonaan itärajan liikenteen merkityksen.

Imatra pitää valtakunnallista Liikenne 12 –luonnosta puutteellisena.

Liikenne 12 -suunnitelma tulee olemaan lähtökohta sille, miten tulevina vuosina Suomessa linjataan liikenteeseen liittyviä investointeja ja kehittämiskohteita.  Liikenne- ja  viestintäministeriön luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella kunnissa ja maakuntaliitoissa.

Imatran kaupungin kanta on, että EU:n ulkorajan ylittävä maantie- ja rautatieliikenne idän suuntaan tulee tuoda esille osana kansainvälisiä liikennekäytäviä.

─ Suunnitelmaluonnoksessa ei oteta lainkaan kantaa jo olemassa olevan Imatran kautta kulkevan raideyhteyden kehittämiseen, joka tarjoaa kansainvälistyessään kahdensuuntaisen raideliikenneyhteyden aina Kiinaan asti, Päivi Ala-Vannesluoma hämmästelee.

Imatran olemassa olevan raideyhteyden avaaminen kansainväliselle liikenteelle takaa ja lisää Suomen kilpailukykyä. Samalla se luo lisäkapasiteettia matkustajaliikenteelle.

Kansainvälisen rautatieliikenteen aloittaminen Imatran rajanylityspaikalla luo myös merkittävän mahdollisuuden päästöjen vähentämiselle.

Rajaliikenteellä iso talousvaikutus

Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen merkitys alueen ja koko Suomen elinkeinorakenteelle on tärkeä. Suunnitelmaluonnoksessa on erikoisesti nostettu Viron matkustajalaivaliikenne, joka on mittakaavaltaan ja merkitykseltään täysin minimaalista verrattuna Venäjän matkustajaliikenteeseen Kaakkois-Suomessa. Vuonna 2017 peräti 3,057 miljoonaa venäläistä ylitti itärajan Kaakkois-Suomessa. Viron  laivaliikenteen määrä oli 2,7 miljoonaa matkustajaa.

─  Kun vielä otamme huomioon, että Suomen ja Viron välillä matkustajat ovat pääosin suomalaisia, tarkoittaa tämä, että kyseisen reitin matkustajavirta ei juurikaan kerrytä tuloja Suomeen, päinvastoin, apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino toteaa.

Venäläiset matkustajat käyttävät Suomessa tutkimusten mukaan rahaa noin 160 euroa vuorokaudessa (Visiittori.fi).

Imatran lausunto on kaupunginhallituksen käsiteltävänä ensi maanantaina.

 

Lisätietoja:

kaupungininsinööri Päivi Ala-Vannesluoma, puh. 020 617 4418 paivi.ala-vannesluoma@imatra.fi

apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino, p.020 6172206, kaisa.heino@imatra.fi,

yhteysjohtaja Tea Laitimo, p. 020 617 2212, tea.laitimo@imatra.fi