Kanava sijoittuisi Tainionkosken voimalaitoksen lähelle.
Havainnekuva kanavasta esisuunnitelmassa.

Kaupunginhallitus esittää Vuoksen kanavalle suunnittelurahaa ensi vuoden budjettiin

Vuoksen ja Saimaan yhdistävä kanava maksaisi alustavasti vajaa 14 miljoonaa euroa.

Imatran kaupunginhallitus aloitti ensi vuoden talousarvion käsittelyn elinvoimahankkeilla tänään maanantaina 7.9.  Liikkeelle lähdettiin varsin isoilla avauksilla.

Mitran toimitusjohtaja Lassi Nurmi esitteli Vuoksen ja Saimaan yhdistävän kanavan esisuunnitelman. Sen on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimeksiannosta.

Aiemman esiselvityksen ja sitä seuranneen esisuunnitelman pohjalta ensi vuoden talousarvioon esitetään 200 000 euron suunnittelurahaa kanavahankkeen yleissuunnitteluun. Suunnittelurahasta päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto.

Yleissuunnitelman tekeminen ei tarkoita sitä, että kanava rakennetaan. Rakentaminen edellyttää vielä erilaisia selvityksiä, neuvotteluja sekä päätös- ja lupaprosesseja.

─ Tämä hanke on elinvoimainvestointi, jolla katsottaisiin taas rohkeasti tulevaisuuteen. Tämä kortti kannattaa nyt selvittää kunnolla, jos haluamme aidosti tukea alueen elinvoimaa, työllisyyttä ja kasvattaa tulopohjaamme. Investoinnin kerrannaisvaikutukset alueelle olisivat merkittävät, kaupunginjohtaja Kai Roslakka sanoo.

Noin 13 metriä leveä

Esiselvityksessä kanavaa on luonnosteltu Tainionkosken voimalaitoksen länsipuolelle eli käytännössä maa-alueelle, joka sijaitsee Vuoksen ja Tainionkoskentien välissä.

Kanava-alue ulottuisi niin ikään Liippilahdentien ja Vuoksen väliselle alueelle Tornansillan pohjoispuolisella osuudella (yläkanava).

Kanava olisi noin 13 metriä leveä. Kanavaan pitäisi rakentaa kaksi siltaa, joiden alikulkukorkeus olisi Väyläviraston ohjeiden mukaisesti  minimissään 2,6 metriä.

Vedenpintojen korkeusero Tainionkosken voimalan kohdalla on nykyisellään noin 8,5 metriä.

─ Esisuunnitelmassa todetaan itsepalvelukäyttöisen sulkurakenteen olevan Suomen olosuhteissa luotettavin ja edullisin vaihtoehto toteutus- ja käyttökustannuksiinsa nähden, Nurmi toteaa.

Esisuunnitelmassa kanavan länsipuolelle on esitetty uimarantaa. Uimarannan lähelle on esitetty myös pysähtymispaikkoja matkailuautoille ja asuntovaunuille.

Edellyttää laajaa yleissuunnitelmaa

Hankkeen alustava kustannusarvio on noin 13,9 miljoonaa euroa. Hankkeelle tultaisiin hakemaan valtion avustuksia.

Jos valtuusto antaa suunnittelulle tukensa, jatkoselvittelyssä ja yleissuunnitelman laadinnassa tulee tehdä erillinen matkailuun liittyvää konseptointi sekä vaikutusarviointia käsittelevä suunnitelma.

Hanke edellyttää virallista veneväylää sekä vesilain mukaista lupaa. Vasta vesilain mukaisen luvan myöntämisen jälkeen voidaan käynnistää kanavahankkeen rakennesuunnittelu.

Fortum ja Stora Enso tietoisia

Kanavasta on alustavasti keskusteltu Fortumin ja Stora Enson kanssa. Fortumilla ei ollut tekniseen toteutukseen huomautettavaa tässä vaiheessa, kun virallisia neuvotteluja ei ole vielä aloitettu.

Yhtiö kuitenkin korostaa Vuoksen virtaaman vaikutuksia. Vuoksen vaihtelevat virtausolosuhteet saattavat rajoittaa kanavan käyttöä ja vaikuttavat veneilyturvallisuuteen. Tämän vuoksi alueella on tehtävä virtausmallinnuksia.

Stora Enso ei salli vesiliikennettä raakavesiputkensa eli niin sanotun bonnaputken ali. Tämä putki olisi kuitenkin mahdollista siirtää tehdasalueelle.

Kanavan esisuunnitelmasta ja suunnittelurahasta tiedotettiin valtuustoa kaupunginhallituksen maanantaisen  kokouksen jälkeen järjestetyssä tilaisuudessa. Talousarvion ensimmäinen käsittely jatkuu huomenna tiistaina 8.

 

Lisätietoja:
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen, p. 020 617 2280, anna.helminen@imatra.fi

Kaupunginjohtaja Kai Roslakka p. 020 617 2226, kai.roslakka@imatra.fi

Mitran & Imatran Toimitilat Oy:n toimitusjohtaja Lassi Nurmi, p. 05 235 2850, lassi.nurmi@mitra.fi

Esisuunnitelma kanavasta

  • Laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimeksiannosta.
  • Valmistui elokuun lopussa.
  • Selvitys on osa Suvorov-hanketta, johon on saatu rahoitusta Kaakkois-Suomi –Venäjä CBC-ohjelmasta.
  • Selvityksen laadinnan ohjaukseen ovat osallistuneet Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, Mitra Imatran Rakennuttaja Oy, Fortum Power and Heat Oy ja Stora Enso Oyj.