Neljä pinoa sekavassa järjestyksessä olevia kirjaston kirjoja halkolaatikon päällä.
Sanarkistin projektiaan varten valitsemat kirjat.

Monilukutaitoa sanataiteella -hankkeen syksy

Keväällä alkanut sanataide- ja kirjavinkkaus -projekti jatkuu.

Alkuvuodesta, silloin kun korona oli peli vain, olin valmistautunut tekemään toistakymmentä sanataide- ja kirjavinkkauskeikkaa huhtikuun loppuun mennessä. Maaliskuussa ne peruuntuivat. Lahden AKE-kirjaston masinoima ja Aluehallintoviraston rahoittama Monilukutaitaoa sanataiteella -hanke jatkuu kohdallani kuitenkin nyt, syys-marraskuun ajan. Miten, sitä en vielä tiedä.

Maailman keväällä pysähdyttyä rupesin hätäpäissäni kuvaamaan hassuja kirjavinkkausvideoita kotioloissa. Ne löytyvät täältä: Sanarkistin videovinkkaukset. Videot tavoittivat enemmän katselijoita kuin uskalsin odottaa, vaikka loppuaan kohti kotikutoinen kuvaus ilman taustamusiikkia, efektejä ja käsikirjoitusta ilmeisesti jo kyllästytti.

Mutta mitä nyt? En ole vielä saanut vastauksia kaikilta kevään peruuntuneilta ryhmiltä, mutta huonolta näyttää. Tässä tapauksessa huonolta näyttäminen on ehkä ok, on hyvä olla edelleen varovainen.

Vinkkausvideoiden tekeminen on kivaa, luultavasti jatkan niitä. Oman haasteensa niille aiheuttaa syyskuussa voimaan tuleva EUn saavutettavuusdirektiivi, joka velvoittaa julkisen sektorin toimijoiden muun muassa tekstittämään julkaisemansa videot. Tämä vaatii uuden opettelua, mutta sellaista elämä nykyisin on. Pelkällä vanhalla osaamisella ei pärjää.

Yritän jatkaa projektiani Internetissä. Kaltaiselleni digiseniilille oman työn jatkuva mainostaminen sosiaalisessa mediassa ei ole luontaista, laiska töitään luettelee -viisaus taottiin päähän jo lapsena. On hirmuinen kynnys mennä esimerkiksi Twitteriin ja yrittää saada kansa jakamaan päivityksiäni. Kokemukseni mukaan Twitterissä leviävät kissavideoiden lisäksi lähinnä vihaa ja vastakkainasettelua lietsovat provokaatiot. Twitter on osaltaan pilannut keskustelukulttuurin ja käytöstavat maailmanlaajuisesti, aikuiset ihmiset ovat taantuneet keskenkasvuisiksi öykkäreiksi. Harmaat ja haaleat mielipiteet eivät kiinnosta ketään.

Kassellaan syssymmällä miten homma etenee, marraskuussa sen sitten näkee. Hankkeessa on tehty hyvää jälkeä ainakin Lahdessa ja Jokioisissa, jollain tapaa se tulee Imatran osaltakin jossain näkymään. Olen tähänastiseen tyytyväinen. Oli hienoa, että sain keväällä jatkaa ensimmäisen osion loppuun asti, vaikka meininki muuttui.

Otan mielihyvin vastaan ideoita siitä, miten santaidetta ja kirjavinkkausta voi tuoda esille virtuaalimaailmassa. Yhteystietoni löytyvät tuosta alempaa.

mika.kahkonen@imatra.fi
Puh: 020 617 6602