Venäläisten matkailun kasvu jatkui Etelä-Karjalassa vuonna 2019

Ulkomaalaiset matkailijat tekivät vuoden 2019 aikana yhteensä 1,9 miljoonaa matkaa Etelä-Karjalaan. Kasvua matkojen määrässä edellisvuoteen oli 11 prosenttia.

Etelä-Karjalassa vierailleista matkailijoista 96 prosenttia oli venäläisiä. Venäläisten tekemien matkojen määrä Etelä-Karjalassa lisääntyi 15 prosenttia.

Venäläisten tekemien yön yli kestävien matkojen määrä väheni viidellä prosentilla ja heidän tekemistään matkoista jopa 86 prosenttia on päivämatkoja. Päivämatkat lisääntyivät 19 prosenttia.

Tulokset selviävät vuoden 2019 TAK Rajatutkimuksesta, jota on tehty vuodesta 1997 lähtien haastattelemalla Suomessa vierailleita ulkomaalaisia matkailijoita vilkkaimmilla Suomen ulkoraja-asemilla. Vuonna 2019 haastatteluita tehtiin 12 654. Haastatelluista 5 627 oli venäläismatkailijoita.

Venäläismatkailijoilta 310 miljoonaa euroa

Matkailijat toivat yhteensä Etelä-Karjalaan yli 321 miljoonaa euroa, ja tästä venäläisten osuus on yli 310 miljoonaa euroa.

Venäläisistä 73 prosenttia tuli ostoksille. Lomamatkalaisia venäläisistä oli 22 prosenttia, kun taas noin kolme prosenttia saapui työmatkalle tai tuttavavierailulle.

Tuoteostoihin kaikkiaan Etelä-Karjalassa vierailleet venäläiset käyttivät yli 268 miljoonaa euroa. Ostoksiin käytetty rahamäärä kasvoi noin prosentilla vuodesta 2018. Palveluihin käytetty rahamäärä pysyi suurin piirtein vuoden 2018 tasolla eli alle 42 miljoonassa eurossa.

Venäläiset ovat halukkaampia suosittelemaan Imatraa kuin Lappeenrantaa matkakohteena. Toisaalta venäläiset ovat halukkaampia kuin muista maista saapuneet matkailijat suosittelemaan sekä Lappeenrantaa että Imatraa matkakohteina.

Matkailijoista noin 71 000 tuli muualta kuin Venäjältä, ja he jättivät Etelä-Karjalaan lähes 11 miljoonaa euroa. Muille kun venäläisille yleisin syy tulla Etelä-Karjalaan oli lomamatka.

Matkailijoista vajaa 3000 saapui Lappeenrantaan lentäen.

Maakunta kaipaa kiinnostavia kohteita

Lähes puolet Etelä-Karjalassa vierailleista matkailijoista kävi jossakin seudun kauppakeskuksista. Lisäksi 7 prosenttia kävi Lappeenrannan satamassa ja Linnoituksessa, 6 prosenttia Lappeenrannan kävelykadulla ja 5 prosenttia Imatrankoskella.

Erityisen pidettyjä kohteita olivat alueen uimahallit, satamat ja risteilyalukset, Holiday Club Saimaa, Vuoksi sekä Imatran satama/Lammassaari.

TAK Researchin Pasi Nurkan mukaan moni (43 %) Lappeenrannan lentokentällä vierailleista piti juuri lentokenttää seudun parhaana kohteena. 

-Tämä kertonee siitä, että lentokenttä on matkailijoille tärkeä palvelu. Toisaalta tuloksen voi myös tulkita viestivän siitä, että alueella ei ole erityisen vetovoimaisia turistikohteita. Tähän viittaa myös se, että joka kolmas kauppakeskuksissa käyneistä piti niitä kiinnostavimpana kohteena.

Toisaalta niistä, jotka olivat käyneet jossain kysytyssä kohteessa, jopa 61 prosenttia vastasi, etteivät he pitäneet mitään kohdetta parhaana. Etelä-Karjala kaipaisikin lisää kiinnostavia vierailukohteita matkailijoille.

Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinosen mukaan tutkimus osoittaa, että Saimaan alueen matkailun kehittämisen hyvin alkanutta yhteistyötä tulee määrätietoisesti jatkaa.

- Meidän tulee etenkin kehittää vetovoimaisia tuotteita, jotka houkuttelevat kansainvälisiä vieraita ja muitakin venäläisiä kuin ostosmatkailijoita Etelä-Karjalaan.

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n matkailun kehittämispäällikkö Katja Vehviläinen kannustaa yrityksiä hyödyntämään korona-aikaa tuotteiden kehittämiseen ja sopeuttamiseen muuttuneeseen tilanteeseen. Tukea on saatavilla sekä Ely-keskuksilta että Business Finlandilta niin, että yritykset voisivat parantaa omia toimintaedellytyksiään.

- Katse tulevaisuuteen! Kestävyys ja digitaalinen ostettavuus ovat nyt ja jatkossa entistä tärkeämmässä roolissa.

Rajasulku leikkaa 25,4 miljoonaa euroa kuukaudessa

Ulkorajojen sulkeminen koronan vuoksi leikkaa Etelä-Karjalassa 25,4 miljoonaa euroa kuukaudessa. Tästä johtuen kaupan ja palvelualojen arvolisäveroton liikevaihto Etelä-Karjalassa laskee lähes 22 miljoonaa euroa kuukaudessa.

Jos rajat pysyvät suljettuina neljä kuukautta, maakunnan yritykset menettävät liikevaihtoa 87 miljoonaa euroa. Jos rajat pysyisivät suljettuina vuoden loppuun asti, tämä tarkoittaisi yli 225 miljoonan euron liikevaihdon ja yli 900 henkilötyövuoden menetystä.

Markku Heinonen ei usko Venäjän rajan nopeaan avautumiseen ja toivoo korvaavia toimenpiteitä.

- Venäläisten matkailijoiden määrää ja ostovoimaa on vaikeaa ennustaa koronakriisin jälkeen, jatkaa Katja Vehviläinen.

- Osoitimme koko Etelä-Karjalan nimissä maaliskuussa valtioneuvostolle kirjelmän, jossa vaadimme EU-rahoituksen sekä valtion erityistoimien kohdentamista rajan sulkemisesta aiheutuviin korvaaviin toimenpiteisiin. Vaadituille toimenpiteille on tämän tutkimuksen valossa mielestäni entistäkin vankemmat perusteet, Heinonen korostaa.

Lisätietoja:

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy
Toimitusjohtaja Pasi Nurkka, pasitak.fi (pasi[at]tak[dot]fi), puh. 040 505 5903

Etelä-Karjalan liitto
Maakuntajohtaja Matti Viialainen, matti.viialainenekarjala.fi (matti[dot]viialainen[at]ekarjala[dot]fi), puh. 044 770 1515

Lappeenrannan kaupunki
Kehitysjohtaja Markku Heinonen, markku.heinonenlappeenranta.fi (markku[dot]heinonen[at]lappeenranta[dot]fi), puh. 040 581 1998

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy KEHY
Matkailun kehittämispäällikkö Katja Vehviläinen katja.vehvilainenkehy.fi (katja[dot]vehvilainen[at]kehy[dot]fi), puh. 044 717 7991