Torstaina palataan lähiopetukseen.
Torstaina 14.5. palataan lähiopetukseen.

Muutamia kysymyksiä ja vastauksia siirtymisestä lähiopetukseen

Kysyimme Imatran kaupungin opetuspalveluiden päällikkö Minna Roviolta yhdeksän kysymystä liittyen lähiopetukseen palaamiseen torstaina 14.5.

1) Millä mielellä odotat torstaita ja paluuta lähiopetukseen?

Itse koen, että voimme nyt ottaa askeleen kohti normaalimpaa kouluelämää.

Tärkeintä on, että opetusalan ammattilaisemme kohtaavat koululaiset etäopetuksen jälkeen ja hahmottavat miten kevät on sujunut oppimisen kannalta. Pidemmän päälle etäopetuksesta jää kuitenkin puuttumaan se tärkein, oppilaan ja opettajan aito kohtaaminen.

Varmasti lasten ja nuorten mielestä on tärkeää tavata kavereita. Koko ajan on kuitenkin pidettävä mielessä, että myös koulussa tulisi pyrkiä pitämään turvavälejä. Nyt ei ole vielä halailun aika, vaikka jälleennäkeminen voikin tuntua ihanalta.

2) Miten tartuntariskiä ehkäistään kouluissa?

Hygieniasta ja siisteydestä huolehditaan Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) antamien ohjeiden mukaisesti. Käsienpesua lisätään ja sitä myös valvotaan. Käsiä pestään kouluun tullessa, ruokailua ennen ja koulusta poislähtiessä. Tarjolla on käsidesiä, jos käsienpesu ei aina ole mahdollista.

Kun oppilas tulee kouluun, hän menee suoraan omaan luokkatilaansa.

Oppilaat käyttävät opiskelussa vain omia välineitään, esimerkiksi värikyniä. Yhteisiä luokkatavaroita ei käytetä.

Liikuntatunnit ja muitakin tunteja pyritään toteuttamaan ulkotiloissa mahdollisuuksien mukaan. Vuoksen ympäristö ja laajemminkin Imatran ulkoalueet antavat loistavat mahdollisuudet opiskeluun.

3) Miten välitunneilla on otettu huomioon tautiriski?

Välituntien osalta on sovittu, että luokat viettävät välitunteja porrastetusti. Yhteisiä välituntiaikoja ei ole. Opettajat valvovat aina kunkin luokkaryhmän tauotuksen.

4) Noudattaako opetus lukujärjestyksiä?

Pääosin kyllä, mutta jonkun verran lukujärjestyksiä on muutettu vastaamaan paremmin tätä aikaa ja sitä, että oppilaat toimivat koulupäivän aikana pääsääntöisesti oman luokan kanssa. Myös aineenopetuksen osalta pyritään vähentämään mahdollisuuksien mukaan ryhmien sekoittumista.

5) Miten ruokailu järjestetään?

Ruokailu tapahtuu oman ryhmän mukana. Ruokailu voi tapahtua koulusta riippuen joko ruokalassa, omissa luokissa tai muissa tiloissa. Ruokailuaikoja porrastetaan. Ruokailujärjestelyt on suunniteltu yhdessä Saimaan tukipalveluiden (Satu) ruokapalveluiden kanssa.

6) Saako kasvomaskeja käyttää koulussa?

Niitä ei suositella. Kasvomaskien käyttöön liittyy koulussa isoja riskejä, jos niitä ei käytetä oikein. Jos maskia koskettelee, se pitäisi heti vaihtaa.

7) Miten koulukyydit on järjestetty?

Koulukyydit toimivat entiseen tapaan. Jos koulumatkakyyteihin oikeutettu lapsi kuuluu riskiryhmään eikä voi sen takia matkustaa koulumatkoja taksissa tai linja-autossa, huoltajalla on mahdollisuus anoa kuljetusavustusta, mikäli järjestää koulukyydin itse. Asiasta voi tiedustella tuire.hatakka@imatra.fi –sähköpostiosoitteella.

Kaikki kaupungin bussit kulkevat normaalisti talviaikataulujen mukaan. Toki kannustamme koululaisia näin keväällä kulkemaan jalan tai pyörällä.

8) Kuinka moni jää pois lähiopetuksesta ja miten opetus heidän osaltaan järjestyy?

Noin 200 eli vajaa 10 prosenttia on tehnyt rehtoreille loma-anomuksen. Tässä tapauksessa koululainen ei osallistu lähiopetukseen. Oppilaille annetaan tehtävät, jotka hän hoitaa itsenäisesti. Etäopetusta ei ole tarjolla.

9) Miten lukuvuoden päätös tapahtuu?

Kevätjuhlia ei järjestetä, mutta lauantaina 30.5. luokanvalvoja jakaa todistukset, hymypatsaat ja stipendit.

 

Jos jokin asia jäi vaille vastausta koulun aloitukseen liittyen, tarkentavia kysymyksiä huoltajat voivat esittää oman koulukeskuksen rehtorille Wilman välityksellä.