Imatra.fi-sivustolla käytetään Google-kääntäjää.
Järvi-Suomen peruskirja allekirjoitettiin
Mikkelin ja Imatran kaupungit sekä Etelä-Karjalan liitto kutsuivat Vuoksen vesistön eli Saimaan, Kallaveden, Höytiäisen ja Pielisen alueen toimijat allekirjoittamaan asiakirjan.
Idea Järvi-Suomen vesistöjen yhteisestä peruskirjasta kumpusi Mikkelin kaupungin teknisen johtajan Jouni Riihelän ajatuksista.
– Tahtotila vesialueen laadun säilyttämisestä ja elinvoimaisuuden kehittämisestä ovat olleet yhdistäviä asioita, Riihelä toteaa.
Peruskirja on laatuaan ensimmäinen. Maantieteellisesti alue ulottuu Nurmeksesta Lappeenrantaan ja Pielavedeltä Kiteelle. Peruskirjan allekirjoittajatahoiksi kutsuttiin kaikki alueen kunnat ja kaupungit sekä alueen neljä maakuntaliittoa ja ELY-keskusta.
─ Elinvoimaisuuden hyödyntämisen näkökulmasta toimijakenttä tulevaisuudessa on paljon laajempi kuin tämä alkuvaiheen allekirjoittajien joukko. Mukaan haastetaan ja halutaan myöhemmin moninaisesti muitakin osallisia, jatkaa Imatran kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs.
Allekirjoitustilaisuuden lisäksi perustettiin myös vesiosaamisen ja vastuullisen matkailun tieteen, tutkimuksen ja sovellusten popularisointiin perustuva kansainvälinen kongressi, Finnish Lakeland Forum. Siitä tulee vuosittainen kaksipäiväinen tapahtuma Saimaan alueelle. Tulevina vuosina alueen yliopistot, ammattikorkeakoulut ja yritykset ovat keskeisessä roolissa seminaariohjelmaa ja puhujakaartia rakennettaessa.
Imatran puolesta peruskirjan allekirjoitti kaupunginjohtaja Kai Roslakka. Tilaisuuteen valtiovallan tervehdyksen toi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.
Pokka nosti tervehdyksessään esiin Saimaan ja Vuoksen järvialtaan ainutkertaisten ympäristön erityispiiteitä kuten Saimaannorpan ja Saimaan järvilohen. Kansliapäällikkö piti peruskirjaan sitoutumista ja sen laajaa hyväksyntää ainutlaatuisena prosessina suomalaisessa kuntakentässä.
Geopark saman tavoitteen takana
Tilaisuudessa puheenvuoron piti myös Topiantti Äikäs, joka toimii Imatran kaupunkikehitysjohtajana ja Saimaa Geopark ry:n puheenjohtajana. Puheessaan Äikäs tarkasteli sekä Saimaa Geopark -prosessia sekä luontomatkailuyritysten roolia Saimaan alueen kansainvälistäjänä.
─ Saimaa Geoparkin taustalla on edellisten päättäjä- ja kehittäjäpolvien tavoite saada eteläiselle Saimaalle joko laajamittainen luonnonsuojelualue tai peräti Unescon maailmanperintökohde. Nämä tavoitteet eivät ole toteutuneet eri syistä – merkittävin syy tähän on ollut maanomistusta koskevat asiat.
Kansainväliset Geoparkit rinnastuvat Unescon maailmanperintökohteisiin ja biosfäärialueisiin. Suomessa on seitsemän maailmanperintökohdetta ja kaksi biosfäärialuetta. Unesco Global Geopark -kohteita Suomessa on yksi, Rokualla Pohjois-Pohjanmaalla, ja Saimaan alue on ehdolla toiseksi Unesco Global Geopark -kohdealueeksi.
Unescon määritelmän mukaan Geoparkit ovat yhtenäisiä maantieteellisiä alueita, joilla on kansainvälisesti merkittävää geologista arvoa ja joissa kiinnitetään kattavasti huomiota suojelun, kestävyyden ja kasvatuksellisiin arvoihin.
Saimaa Geoparkin tavoitteena on tukea alueen matkailua, yritystoimintaa, kansainvälisyyttä, opetusta ja tutkimusta. Tätä työtä tehdään korostamalla alueen geologisia ja kulttuurisia erityispiirteitä sekä huolehtimalla kestävästä toimintatavasta ympäristön parhaaksi.
─ Järvi-Suomen peruskirjaa edeltävä valmistelutyö, eri näkökantojen yhteensovittaminen, aluemäärittely ja lopullisen peruskirjatekstin hiominen ovat tulosta hyvästä yhteistyöstä itäisen Suomen ja Vuoksen järvialtaan hyväksi. Saimaa Geopark on osaltaan toteuttamassa tätä tavoitetta – nyt ja tulevaisuudessa. Äikäs toteaa.
Lisätietoja Järvi-Suomen Peruskirjasta ja Saimaa Geopark -toiminnasta:
Topiantti Äikäs, 020 617 2204, topiantti.aikas
imatra.fi (topiantti[dot]aikas[at]imatra[dot]fi)
-
Topiantti Äikäs piti tilaisuudessa Geoparkia käsittelevän puheen.
Järvi-Suomen peruskirja
”Meidän sukupolvemme on saanut perinnöksi upean Vuoksen vesistön – Saimaan, Kallaveden, Höytiäisen ja Pielisen. Alue on ainutlaatuinen kokonaisuus puhtaita vesistöjä, tuhansia saaria ja henkeäsalpaavia maisemia.
Puhdas vesi ja järviluonto tarjoavat elinvoimaa ja hyvinvointia. Elinvoima ei synny itsestään. Se vaatii meiltä sitoutumista ja tekoja – tutkimukseen perustuvaa tuotekehitystä teollisuudessa ja oikeaa asennetta ympäristöä kohtaan. Järvemme on meillä lainassa ja siksi tehtävänämme on turvata alueen puhtaus, monimuotoisuus ja elinvoimaisuus tuleville sukupolville – isältä pojalle, äidiltä tyttärelle.
Tämän peruskirjan allekirjoituksella haluamme siirtää järvialueemme ympäristöperintöä eteenpäin:
- toteuttamalla kestävää kehitystä,
- vahvistamalla alueen elinvoimaa,
- edistämällä vastuullista matkailua ja virkistyskäyttöä,
- tukemalla monitieteistä järvialueen tutkimusta ja
- parantamalla vesistön elinympäristöjä ja veden laatua
Me allekirjoittajat sitoudumme suojelemaan alueemme vesistöä ja edistämään alueen elinvoimaa. Yhteistyön tarkemmat periaatteet, tavoitteet ja onnistumisen mittarit määritellään erillisissä yhteistyösopimuksissa, jotka ratifioidaan Finnish Lakeland Forum -tapahtumassa 2020.
Tämä peruskirja on pitkäjänteinen ja jatkuva kehityspolku: sukupolvien välinen viestikapula puhtaan Järvi-Suomen puolesta. Peruskirja määritellään ja allekirjoitetaan uuden sukupolven toimesta 25 vuoden välein.
Mikkelissä 5.6.2019”
Allekirjoittajat:
Enonkosken kunta, Heinäveden kunta, Iisalmen kaupunki, Imatran kaupunki, Joensuun kaupunki, Joroisten kunta, Juuan kunta, Juvan kaupunki, Kaavin kunta, Kiteen kaupunki, Kontionlahden kunta, Kuopion kaupunki, Lapinlahden kunta, Lappeenrannan kaupunki, Lemin kunta, Leppävirran kunta, Lieksan kaupunki, Liperin kunta, Mikkelin kaupunki, Nurmeksen kaupunki, Outokummun kaupunki, Polvijärven kunta, Puumalan kunta, Rantasalmen kunta, Ruokolahden kunta, Rääkkylän kunta, Savitaipaleen kunta, Savonlinnan kaupunki, Siilijärven kunta, Sulkavan kunta, Taipalsaaren kunta, Tervon kunta, Tuusniemen kunta, Varkauden kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto, Etelä-Karjalan liitto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Etelä-Savon ELY-keskus ja Pohjois-Savon ELY-keskus.