Kuva
Saimaa.
Saimaa.

Järvi-Suomen peruskirja allekirjoitettiin

Tiedote
7.6.2019 16:00
Jatkossa järjestetään vuosittain Finnish Lakeland Forum. Mikkelin ja Imatran kaupungit sekä Etelä-Karjalan liitto kutsuivat Vuoksen vesistön eli Saimaan, Kallaveden, Höytiäisen ja Pielisen alueen toimijat allekirjoittamaan asiakirjan.

Idea Järvi-Suomen vesistöjen yhteisestä peruskirjasta kumpusi Mikkelin kaupungin teknisen johtajan Jouni Riihelän ajatuksista.

– Tahtotila vesialueen laadun säilyttämisestä ja elinvoimaisuuden kehittämisestä ovat olleet yhdistäviä asioita, Riihelä toteaa.

Peruskirja on laatuaan ensimmäinen. Maantieteellisesti alue ulottuu Nurmeksesta Lappeenrantaan ja Pielavedeltä Kiteelle. Peruskirjan allekirjoittajatahoiksi kutsuttiin kaikki alueen kunnat ja kaupungit sekä alueen neljä maakuntaliittoa ja ELY-keskusta.

─ Elinvoimaisuuden hyödyntämisen näkökulmasta toimijakenttä tulevaisuudessa on paljon laajempi kuin tämä alkuvaiheen allekirjoittajien joukko. Mukaan haastetaan ja halutaan myöhemmin moninaisesti muitakin osallisia, jatkaa Imatran kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs.

Allekirjoitustilaisuuden lisäksi perustettiin myös vesiosaamisen ja vastuullisen matkailun tieteen, tutkimuksen ja sovellusten popularisointiin perustuva kansainvälinen kongressi, Finnish Lakeland Forum. Siitä tulee vuosittainen kaksipäiväinen tapahtuma Saimaan alueelle. Tulevina vuosina alueen yliopistot, ammattikorkeakoulut ja yritykset ovat keskeisessä roolissa seminaariohjelmaa ja puhujakaartia rakennettaessa.

Imatran puolesta peruskirjan allekirjoitti kaupunginjohtaja Kai Roslakka. Tilaisuuteen valtiovallan tervehdyksen toi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.

Pokka nosti tervehdyksessään esiin Saimaan ja Vuoksen järvialtaan ainutkertaisten ympäristön erityispiiteitä kuten Saimaannorpan ja Saimaan järvilohen. Kansliapäällikkö piti peruskirjaan sitoutumista ja sen laajaa hyväksyntää ainutlaatuisena prosessina suomalaisessa kuntakentässä.

 Geopark saman tavoitteen takana

Tilaisuudessa puheenvuoron piti myös Topiantti Äikäs, joka toimii Imatran kaupunkikehitysjohtajana ja Saimaa Geopark ry:n puheenjohtajana. Puheessaan Äikäs tarkasteli sekä Saimaa Geopark -prosessia sekä luontomatkailuyritysten roolia Saimaan alueen kansainvälistäjänä.

─ Saimaa Geoparkin taustalla on edellisten päättäjä- ja kehittäjäpolvien tavoite saada eteläiselle Saimaalle joko laajamittainen luonnonsuojelualue tai peräti Unescon maailmanperintökohde. Nämä tavoitteet eivät ole toteutuneet eri syistä – merkittävin syy tähän on ollut maanomistusta koskevat asiat.

Kansainväliset Geoparkit rinnastuvat Unescon maailmanperintökohteisiin ja biosfäärialueisiin. Suomessa on seitsemän maailmanperintökohdetta ja kaksi biosfäärialuetta. Unesco Global Geopark -kohteita Suomessa on yksi, Rokualla Pohjois-Pohjanmaalla, ja Saimaan alue on ehdolla toiseksi Unesco Global Geopark -kohdealueeksi.

Unescon määritelmän mukaan Geoparkit ovat yhtenäisiä maantieteellisiä alueita, joilla on kansainvälisesti merkittävää geologista arvoa ja joissa kiinnitetään kattavasti huomiota suojelun, kestävyyden ja kasvatuksellisiin arvoihin.

Saimaa Geoparkin tavoitteena on tukea alueen matkailua, yritystoimintaa, kansainvälisyyttä, opetusta ja tutkimusta. Tätä työtä tehdään korostamalla alueen geologisia ja kulttuurisia erityispiirteitä sekä huolehtimalla kestävästä toimintatavasta ympäristön parhaaksi.

─ Järvi-Suomen peruskirjaa edeltävä valmistelutyö, eri näkökantojen yhteensovittaminen, aluemäärittely ja lopullisen peruskirjatekstin hiominen ovat tulosta hyvästä yhteistyöstä itäisen Suomen ja Vuoksen järvialtaan hyväksi. Saimaa Geopark on osaltaan toteuttamassa tätä tavoitetta – nyt ja tulevaisuudessa. Äikäs toteaa.

 

Lisätietoja Järvi-Suomen Peruskirjasta ja Saimaa Geopark -toiminnasta:
Topiantti Äikäs, 020 617 2204, topiantti.aikasatimatra.fi (topiantti[dot]aikas[at]imatra[dot]fi)