Kaupunginjohtaja Roskakka ja suurlähettiläs Ostrovski Kupalan muistolaatan edessä
Kuvaaja 
Heikki Laine
Kaupunginjohtaja Roskakka ja suurlähettiläs Ostrovski Kupalan muistolaatan edessä

Valko-Venäjän kansallisrunoilijan Janka Kupalan muistolaatta paljastettiin Inkerinaukiolla

Janka Kupala kirjoitti yhden tunnetuimmista ruonoistaan Imartalla. Runo ”Imatralla” kertoo Imatran koskesta. Kuvanveistäjä Pavel Voinitskyn suunnittelema Kupalan muistolaatta Inkerinaukiolla paljastettiin Valko-Venäjän suurlähettilään ja Imatran kaupunginjohtajan toimesta.

Janka Kupala vieraili Imatralla kesäkuussa 1910. Tällä matkalla syntynyt runo innoitti Valko-Venäjän suurlähetystön ja maan kulttuuriministeriön muistolaattahankkeeseen, joka huipentui eilen laatan paljastustilaisuuteen Inkerinaukiolla.

Muistomerkin paljastivat Valko-Venäjän Suomen suurlähettikäs Aleksander Ostrovski ja Imatran kaupunginjohtaja Kai Roslakka.

Suurlähettiläs Ostrovski kertoi, että Janka Kupala merkitsee valkovenäläiselle kirjallisuudelle hieman samaa kuin Johan Ludvig Runeberg suomalaiselle kirjallisuudelle. 

– Hän on modernin valkovenäläisen kirjallisuuden tradition perustaja, kansallisrunoilija ja tähän päivään saakka eniten julkaistu valkovenäläisrunoilija. Hänen runoihinsa on sävelletty monia lauluja ja rock-ooppera.

– Kupalan kirjallisuuden kautta saamme yhden sillan lisää kansojemme välille. Symbolista, että tämä tapahtuu juuri Imatralla, koska tänne juuri rakennetussa ampumahiihtokeskuksessa Valko-Venäjä oli yksi ensimmäisistä täällä harjoitelleista joukkueista.

– Toiseksi Imatralla on erinomainen selluloosakombinaatti. Valko-Venäjälle on juuri rakennettu samantapainen yritys, jonka asiantuntijat aikovat tulla Suomeen opiskelemaan, kuinka tässä yrityksessä huolehditaan ympäristönsuojelusta.

– Taloudellisten suhteiden edistäminen on meille kaikkein tärkeintä, kertoo Ostrovski ja luettelee monia esimerkkejä Suomen ja Valko-Venäjän kauppavaihdosta.

Muistolaatan paljastuksessa mukana ollut valtiollisen Janka Kupala – museon johtaja Elena Leshkovitsh kertoo, että tavallinenkin valkovenäläinen tuntee Janka Kupalan ja hänen tuotantoaan, koska Kupalaa luetaan kouluissa ja hänen nimeään kantavassa museossa Minskissä suurin osa kävijöistä on koululaisia.

– Ehkä Imatrallakin pian kuullaan taas Kupalasta, koska hänen ”Imatralla” – runoonsa on hiljattain sävelletty balladi, Leskovitsh naurahtaa.

Janka Kupalasta kertova pienoisnäyttely on esillä Imatran kaupungintalon aulassa 16.10. saakka.