Korvenkannan ja Imatrankoskentien risteykset koetaan vaarallisimmiksi

Uusimmat asukas- ja oppilaskyselyt sekä onnettomuustilasto antavat kuvan liikenneturvallisuudesta Imatralla.

Imatran seudulla liikkuvien mielipiteitä liikenneturvallisuudesta selvitettiin viime keväänä kyselyllä, johon vastasi 340 henkilöä, heistä 160 oli Imatralta.

Vastaajat nostivat esiin ylinopeuden tyypillisimpänä liikennerikkomuksena. Myös autoilijoiden suojatiekäyttäytyminen sai moitteita.

─ Kaupunkilaisten lähettämässä palautteessa on viime vuosina korostunut huoli turvallisuudesta kaahailun vuoksi. Liikenneturvallisuuskysely vahvisti tämän huolen. Kyselyn ja onnettomuusanalyysin perusteella jalkaudumme työryhmän kanssa kaupungille tutkimaan mitä vaihtoehtoja meillä on ongelmakohtien turvalliseen ratkaisuun, kaupungininsinööri Päivi Pekkanen sanoo.

Yleisimmäksi syyksi rikkomuksiin kyselyyn vastanneet kokivat välinpitämättömyyden ja ajattelemattomuuden.

Imatralla tärkeimmäksi liikenneturvallisuutta edistäväksi tekijäksi nostettiin aikuisten ja vanhempien toimiminen esimerkkinä liikenteessä.

Riskiryhmää 15─17-vuotiaat

Onnettomuustilastojen mukaan nuorille (15─17-vuotiaille) tapahtuu Imatran kaupungin alueella eniten liikenneonnettomuuksia.

Koko maan keskiarvoon verrattuna myös Imatran 10─14-vuotiaille ja ikäihmisille tapahtuu keskimääräistä enemmän liikenneonnettomuuksia.

Kaikista onnettomuuksista eniten tapahtui seuraavissa paikoissa: Karjalantien ja Torikadun liittymässä, Helsingintien ja Imatrankoskentien liittymän ympäristössä, Tainionkoskentien ja Siitolanrannan ympäristössä sekä Mansikkakosken sillalla.

Asukaskyselyssä paljastui puolestaan, että vastaajat kokivat Imatran liikenneturvallisuuden ongelmakohdiksi erityisesti Paperharjuntien, Helsingintien ja Imatrankoskentien liittymän sekä Helsingintien ja Korvenkannantien liittymän.

Oppilaskyselyssä toivottiin lisää liikennekasvatusta

Imatran seudulla kartoitettiin viime keväänä myös koululaisten ja 2. asteen oppilaiden kokemuksia liikenteestä. Kyselyyn vastasi noin 350 lasta ja nuorta Imatralta, Parikkalasta ja Rautjärveltä.

Kyselyyn vastanneet toivoivat, että autoilijat ajaisivat hiljempaa ja antaisivat tietä suojatiellä. Lähes neljännes nuorista toivoi lisää liikennekasvatusta kouluihin.

Kyselyllä on merkitystä tulevaan

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Imatran kaupunki, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kunnat valmistelevat parhaillaan kaikkia liikkumismuotoja koskevia liikenneturvallisuussuunnitelmia.

Yhteistyössä mukana ovat myös Liikenneturva, Kaakkois-Suomen poliisilaitos sekä Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Suunnitelmat valmistuvat keväällä 2019, ja ne tulevat ohjaamaan sekä kuntien että ELY-keskuksen liikenneturvallisuustyötä tulevina vuosina.

Toteutettujen asukas- ja koululaiskyselyjen aineistot, koetut liikenneympäristön vaaranpaikat sekä onnettomuusanalyysit löytyvät Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sivuilta.

Lisätietoja:

Imatran kaupunki, kaupungininsinööri Päivi Pekkanen, p. 020 617 4418, paivi.pekkanenimatra.fi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Sonja Lehtonen, p. 0295 029 385

Onnettomuustilastot vuosina 2013-2017 / Imatra

Imatralla korostuvat onnettomuustilastoissa muuhun maahan verrattuna ikäluokat 10-14-vuotiaat, 15-17-vuotiaat, 45-54-vuotiaat ja 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat.
Kaikista Imatran onnettomuuksista 76 prosenttia tapahtui taajama-alueella, 24 prosenttia maanteillä.
Henkilövahinkoon (kuolema tai loukkaantuminen) johtaneet onnettomuudet ovat tapahtuneet Imatralla 88 prosenttisesti hyvällä säällä, valoisaan aikaan (75 prosenttia) ja tien pinta on ollut kuiva (61 prosenttia).
Kaikista onnettomuuksista eniten onnettomuuksia tapahtui seuraavissa paikoissa:

Karjalantien ja Torikadun liittymä
Helsingintien ja Imatrankoskentien liittymän ympäristö
Tainionkoskentien ja Siitolanrannan ympäristö
Mansikkakosken silta, Pietarintien ja Imatrankoskentien liittymä.

Onnettomuuksista koitui Imatralle 2013-2017 yhteensä 1,4 miljoonan euron kulut.

Asukaskyselyn tulokset / Imatra

160 vastaajaa Imatralla.
57 prosenttia piti kaupungin liikenneturvallisuuden tilaa melko tai erittäin hyvänä, koko Imatran seudulla vastaava luku 58 prosenttia.
Vastaajien mukaan alakouluikäisillä (7-11v) on suurin riski joutua liikenneonnettomuuksiin.
Vakavimpina liikennerikkomuksina pidettiin ylinopeutta ja kaahaamista ja sitä, että autoilijat eivät ota huomioon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä suojateillä ja risteyksissä.
Vastaajista 74 prosenttia tunnusti ylittävänsä usein tai silloin tällöin tien muussa kohdassa kuin suojatietä pitkin, 70 prosenttia tunnusti ajaneensa ylinopeutta.
Keskeisimpänä syynä liikennerikkomuksiin pidettiin välinpitämättömyyttä ja ajattelemattomuutta (44 prosenttia) ja kiirettä sekä stressiä (23 prosenttia).
Kävelyolosuhteissa eniten kiitosta saivat jalankulkureittien valaistus ja viihtyisyys. Tyytymättömimpiä vastaajat olivat jalankulkureittien kuntoon, risteysten ja tienylitysten turvallisuuteen sekä jalankulku- ja pyöräilyreittien erotteluun toisistaan.
Pyöräilyn osalta vastaajat olivat tyytyväisimpiä lähipalveluiden saatavuuteen pyöräillen, pyöräilyn sujuvuuteen taajamassa sekä pyöräilyverkon kattavuuteen. Eniten parannettavaa pyöräilyn osalta on pyöräväylien kunnossa ja kunnossapidossa talvella.
Autoilun osalta Imatralla kunnossa ovat katuvalaistus ja pysäköintijärjestelyt. Kritiikkiä vastaajat antoivat selvästi eniten teiden ja katujen kunnosta.
Joukkoliikenteen osalta tyytyväisiä vastaajat olivat esteettömyyteen. Parannettavaa on pysäkkien ja asemien laadussa.
Vastaajat kokivat Imatran liikenneturvallisuuden ongelmakohdiksi erityisesti Paperharjuntien, Helsingintien ja Imatrankoskentien liittymän sekä Helsingintien ja Korvenkannantien liittymän.