Kysymyksiä ja vastauksia uimahallista ja urheilutalosta

Yleisöllä oli mahdollisuus lähettää ennakkoon kysymyksiä. Osaan kysymyksistä kuultiin vastaus tilaisuudessa, mutta kaikkia kysymyksiä ei aktiivisen keskustelun vuoksi ehditty käymään läpi. Vastaukset sekä koonti tilaisuudessa esiin nousseista aiheista on koottu tälle sivulle.

Vastaukset on koottu tilaisuudessa mukana olleiden asiantuntijoiden vastauksista. Vastauksia ovat antaneet Imatran kaupungilta palvelujohtaja Arja Kujala, liikuntapäällikkö Henna Jääskeläinen sekä kaupunginjohtaja Matias Hilden, AFRY Finland Oy:ltä rakennusterveysasiantuntija Laura Hongisto sekä Mitra Imatran Rakennuttajalta kiinteistöpäällikkö Heikki Varis ja rakennuttaja Henry Tapiola.

Tilaisuudessa esitetyt Power Point -esitykset löytyvät tämän sivun alareunasta.

Lisätietoja tilaisuudesta löydät tästä linkistä.

Tehdyt ja tulevat korjaukset

Miksi kiinteistöjen normaalia säännöllistä ylläpitoa (vuosikorjaukset, tekniset huollot, vaurioiden korjaukset) ei ole hoidettu riittävästi?

• Kiinteistöön on tehty vuosittain ylläpito- ja korjaustoimenpiteitä. Peruskorjausta ei ole aloitettu, sillä on haluttu odottaa päätöstä siitä, mikä rakennusten tulevaisuus on. Mikäli valtuusto päättäisi rakentaa uuden urheilutalon, suurien korjausten tekeminen olisi turhaa.

Mitä korjauksia uimahalliin ja urheilutalolle on tehty vuosina 2017–2024? 

• 2024 urheilutalon seinäpintojen huoltomaalaukset, uimahallin pesutilojen saumakorjaukset (+allasosaston valojen uusinta, sähköautojen latauspisteet)
• 2023: kiinteistön automaatiojärjestelmän uusinta 
• 2022: tasausaltaiden halkeamien korjaus (+ pääaulan valojen uusinta, ilmalämpöpumppujen asennus) 
• 2021: toimistohuoneen sisäilmakorjaus 
• 2020: sisäilmakorjauksia juoksusuoralla ja kuntosalilla 
• 2019: hiekkasuodattimen huolto ja hiekanvaihto 
• (2018: led-näyttö) 
• 2017: urheiluhallin kaaren vesikaton uusinta (+ urheiluhallin led-valot)

Onko totta, että kunnossapitosuunnitelmia on jätetty tietoisesti toteuttamatta ja budjetoitu ja määrärahoja on siirretty muualle?

• Tiedossa ei ole, että näin olisi toimittu.

Miksi julkisuudessa on annettu vääristelty kuva rakennusten kunnosta, vaikka asiantuntijaryhmän tutkimukset osoittavat, että ne ovat ikäisekseen hyvässä kunnossa?

• Julkisuuteen on kerrottu kulloinkin saatavilla olleet tiedot. Tutkimustuloksia on myös esitelty muun muassa infotilaisuuksissa.
• Kaupungin teettämissä kuntotutkimuksissa näytteitä on kerätty muun muassa rakenteiden sisältä. Ulkopuolisen asiantuntijaryhmän tutkimukset on tehty pääasiassa aistinvaraisesti. 

Miksi käyttökelpoisen rakennuksen korjaaminen ei ole ensisijainen vaihtoehto?

• Lähtökohtaisesti tietenkin on. Päätöksentekoa valmisteltaessa joudutaan kuitenkin huomioimaan muitakin seikkoja. Esitettävä ratkaisu perustuu kokonaisharkintaan, jossa punnitaan eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet sekä riskit ja mahdollisuudet. 
• Esimerkiksi Imatran keskusasemaa uudistettaessa päädyttiin uuden rakentamisen sijaan saneeraamaan ja kehittämään vanhaa rakennusta. Kun on kuitenkin kyse liikuntatiloista, asettaa toimintakin monia reunaehtoja.

Miten kauan esitetyillä korjausehdotuksilla uimahalli säilyisi nykyisellä paikallaan? 

• Kattavalla peruskorjauksella tavoitellaan 25 vuoden jatkoikää.

Uuden urheilutalon suunnitelmat

Mitä toimintoja urheilutalo Ukonniemeen sijoittuessaan sisältäisi?

• Uusi urheilutalo pyritään suunnittelemaan siten, että edellytykset liikkumiseen eri lajien osalta säilyvät tai paranevat. Tavoitteena on turvata monipuoliset mahdollisuudet eri lajien harrastamiselle ja nykyisille käyttäjäryhmille.
• Suunnitelmissa on mm. kaksi isoa palloiluhallia, aikaisempaa suurempi voimistelusali ja toimivammat tilat yleisurheilulle. 
• Kamppailulajeille ei ole tiloja, mutta niiden toiminnot pyritään järjestämään muutoin, esimerkiksi ostamalla vuoroja yksityisiltä toimijoilta.
• Suunnitelmia tehtäessä on kuultu seuroja. Lisäksi on pohdittu muun muassa sitä, mitkä lajit tarvitsevat tiloja tulevaisuudessa. Ennakointi on hankalaa, sillä trendeihin vaikuttaa mm. väestön määrä ja ikärakenne, energiatehokkuus ja ekologisuus (luontopolut ja luontoliikunta), ilmastonmuutos (ladut ja ulkojäät), huippu-urheilun toiveet ja lajimenestys/vetovoima.

Onko keilahalli uudessa suunnitelmassa Ukonniemen urheilutalossa? 

• Ei ole.

Miten energiatehokkuus on huomioitu nykyisessä ja uudessa urheilutalossa investointien osalta? 

• Uuden urheilutalon katolle voisi rakentaa myös aurinkopaneeleita parantamaan energiatehokkuutta. Nykyisessä investointikustannukset kasvaisivat suuresti, jos nykyisiä kattorakenteita lähdetään parantamaan.

Kuinka kaupunki voi perustella uudisrakentamisen ensisijaisena ratkaisuna, vaikka se on sitoutunut hiilineutraaliuteen HINKU-kuntana?

• Mahdollisen uudisrakentamisen vaikutuksia ilmastoon ei voida vielä etukäteen arvioida. 
• Lähtökohtaisesti uudisrakennus on energiatehokkaampi ja sijaitessaan jäähallin lähellä voi se hyödyntää jäähallin hukkalämpöä. Myös rakennusmateriaalien valinta vaikuttaa päästöihin. Imatran päästöt ovat vähentyneet n. 60 % vuodesta 2007.

Ukonniemi sijaintipaikkana

Miksi päättäjät ajavat urheilutaloa Ukonniemeen? 

• Selvityksissä on havaittu, että urheilutalon peruskorjaaminen maksaisi lähes yhtä paljon kuin uuden rakentaminen. Uuden rakentamisella voitaisiin saada nykyaikaiset ja uudet tilat. Siksi suunnitelmissa on nostettu esiin myös uudisrakennus.
• Ukonniemi on noussut uuden urheilutalon sijaintipaikaksi useista eri syistä. Ukonniemen kehittäminen on yksi kaupungin strategian kivijaloista. Ukonniemestä on rakennettu määrätietoisesti urheiluopistomaista ympäristöä, mikä mahdollistaa leirien ja tapahtumien järjestämisen.
• Muun muassa Ukonniemeä koskevassa visiotyössä konkreettiseksi toimenpide-ehdotukseksi nostettiin urheilupaikkainvestointien keskittäminen Ukonniemen alueelle, missä ne palvelisivat niin imatralaisia kuin tänne tulevia seuroja ja matkailijoita. Liikuntapaikkojen sijainti toisiaan lähellä mahdollistaa tilojen tehokkaan käytön, ja lajien harrastajat voivat käyttää tiloja helpommin ristiin. Tämä vähentää tilojen tyhjäkäyttöä. Lähekkäin sijaitsevat palvelut tuovat uusia yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi turnausten ja harjoitusten järjestämiseen.

Miten koululaiset ja ammattikoululaiset käyttäisivät Ukonniemessä olevaa urheilutaloa, miten sinne pääsee liikkumaan? 

• Urheilutaloa käyttävät tällä hetkellä pääasiassa ammattiopisto Sampon oppilaat. Vanha urheilutalo on Sampon käytettävissä lähivuosinakin. Mikäli lapsimäärä jatkaa vähenemistään, Sampon oppilaat voivat jatkossa hyödyntää myös Mansikkalan koulukeskuksen liikuntasaleja.

Miten uuden urheilutalon sijainti ja saavutettavuus vaikuttavat käyttäjämääriin, erityisesti autottomien ja keskustassa asuvien osalta? Miten kaupunki perustelee Ukonniemen vaihtoehtoa, kun sen liikenteellinen saavutettavuus on heikompi ja autottomien käyttäjien mahdollisuudet heikentyisivät?

• Suurin osa urheilutalon käyttäjistä saapuu urheilutalolle omalla autolla tai saatettuna autokyydillä. 
• Autottomien kulkua voidaan edistää muun muassa kiinnittämällä asiaan huomiota joukkoliikennesuunnittelussa. Myös hyvät pyöräily- ja kävelyreitit ovat tärkeitä. 
• Tavoite on, että mikäli uusi urheilutalo rakennetaan, se palvelisi mahdollisimman laajasti monia käyttäjäryhmiä ja että käyttöaste saadaan mahdollisimman korkeaksi. Ei ole kenenkään etu rakentaa urheilutaloa, jota ihmiset eivät pääse käyttämään.

Nykyisen urheilutalon ja uimahallin sekä alueen tulevaisuus

Mitä tapahtuu nykyiselle urheilutalolle, jos uusi rakennetaan Ukonniemeen? Nykyistä suojeltua rakennusta pitää kuitenkin pitää kunnossa suojelumerkintänsä takia. 

• Mikäli urheilutalon toiminta nykyisissä tiloissa loppuun, tilojen jatkokäytöstä aloitetaan selvitys ja käynnistetään mahdolliset kaavamuutokset. Siinä yhteydessä tarkentuvat myös vaihtoehdot. 
• Suojelumerkintä ei tarkoita sitä, että rakennus pysyy paikoillaan ikuisesti. Kynnys purkamiselle on korkeampi mutta ei täysin poissuljettua nykylainsäädännöllä.

Mitä kuuluu Virta-talo -projektille ja urheilutalon nykyisen alueen muulle kehittämiselle? Onko Virta-talot -suunnitelma päätöksenteon taustalla? Mikäli kiinteistöt puretaan, tuleeko tilalle kerrostaloja?

• Alue olisi hyvä kehityskohde matkailulle. Suunnitelmissa ei ole kerrostaloja, kerrostalotontteja löytyy kaupungista muualtakin.
• Virta-talot on yksi suunnitelmista, joita vuosien varrella on luonnosteltu. Suunnitelma ei ole mukana päätöksenteon taustalla.

Aikooko Imatran kaupunki noudattaa Suomen voimassa olevia lakeja ja siten varmistaa suojellun uimahalli-urheilutalo -kokonaisuuden säilymisen hyvässä kunnossa ja kuntalaisten aktiivisessa käytössä nykyisellä paikallaan? 

• Kyllä aikoo. On kuitenkin huomioitava, ettei kaavalla suojella rakennuksen sisällä tapahtuvaa toimintaa, vaan itse rakennusta. 

Uimahalli-urheilutalo on arvokkain arkkitehtuurikohde Imatran kaupungin kiinteistöistä ja perustellusti suojeltu (sr-3). Onko kaupunki varautunut huolehtimaan rakennusperinnön vaatimuksista ja sen edellyttämistä kunnostustoimenpiteistä? 

• Kyllä on. 

Kustannukset ja laskelmat

Mitkä ovat olleet korjausten kokonaiskustannukset, erityisesti urheilutalon juoksusuoran ja kuntosalin kohdalla tehdyt ulkoseinien ja sokkelin korjaukset?

• Keskimäärin ylläpitävien korjausten budjetti 2017-2024 on ollut noin 63.500 € alv 0%/vuosi. Juoksusuoran ja kuntosalin korjauksen budjetti vuonna 2020 oli 96 000€.

Miksi länsisivun korjauksia ei tehty loppuun, vaikka sisäpuolen seinissä on selviä kosteusvaurioita?

• Samaan aikaan korjausten kanssa tehtiin päätös, että lähdetään suunnittelemaan uutta hallia. Korjauksessa olisi pitänyt tehdä laajemmin salaojat ja sokkelin vesieristykset. Urheiluhallin osalta ei ollut korjauspäätöstä eikä tietoa elinkaaresta.

Mitkä ovat peruskorjauksen suurimmat yksittäiset kustannuserät? Voitteko eritellä uimahallin ja urheilutalon osalta suurimmat kustannuskohteet?

•  Runko- ja vesikattorakenteet sekä sisäpuolen pintarakenteet ovat suurimpia kustannuseriä. Kokonaisuus on riippuvainen tavoitellusta elinkaaresta ja korjausasteesta.

Miten kaupunki aikoo hoitaa urheilutalon ylläpitokustannukset, kun sitä ei voida purkaa? Koska suojelumerkinnän vuoksi nykyistä urheilutaloa ei voida purkaa, sen ylläpitokustannukset jäävät kaupungille. Onko tämä otettu huomioon laskelmissa?

• On otettu huomioon. Nykyisen urheilutalon ylläpitokustannukset ovat vuodessa noin 300 000 euroa vuodessa, jos tilat olisivat tyhjillään.

Mitkä ovat urheilutalon purkukustannukset? Rakennus on massiivinen ja erittäin kallis purkaa, erityisesti suurten kellarirakenteiden vuoksi.

• Purkukustannuksia ei ole toistaiseksi selvitetty.

Onko Imatran kaupungin konsernin talouspäällikkö tehnyt laskelmat uuden urheilutalon rakentamisesta ja sen ylläpidosta Ukonniemessä?

• Laskelmat on tehnyt ulkopuolinen asiantuntija.

Onko laskelmissa huomioitu myös nykyisen uimahallin ja urheilutalon säilyttäminen nykyisellä paikalla?

• On huomioitu.

Päätöksenteko

Ovatko kaupunginvaltuutetut käyneet kohteissa paikan päällä opastetusti?

• Eivät ole.

Onko heille selostettu peruskorjauksen vaikutukset ja mitä 74 %:n korjausaste todellisuudessa tarkoittaa?

• Urheilutalon ja uimahallin asioita on käyty läpi vuosien varrella muun muassa iltakouluissa.

Miksi päätöksiä tehdessä keskitytään lähes yksinomaan taloudellisiin näkökulmiin?

• Päätöksissä huomioidaan muitakin seikkoja kuin talous. Urheilutalon tulevaisuuden suunnittelussa ovat olleet vahvasti mukana muun muassa urheiluseurat, joita on kuultu niin nyt kuin aikaisempina vuosina.

Onko huomioitu kaupunkilaisten toiveet ja identiteetti nykyiseen uimahalliin ja urheilutaloon liittyen? Miten uimahalli ja urheilutalo huomioidaan kaupunkikuvan ja arkkitehtonisen arvon kannalta?

• Molemmat rakennukset ovat asemakaavalla suojeltuja rakennuksia, ja niillä on rakennushistoriallista arvoa. Mikäli niistä siirtyy toimintaa pois, on kuitenkin varauduttava siihen, ettei rakennuksia voida purkaa.

Perustaako Imatran kaupunki kaikki toimensa ja päätöksensä uimahalli-urheilutalon käytön, ylläpidon ja kunnon varmistamiseksi tosiasioihin? 

• Kyllä perustaa. Päätösten valmistelun taustaksi tehdään paljon selvitystyötä. Tietoa tuottavat niin kaupungin viranhaltijat kuin ulkopuoliset asiantuntijat.

Miksi kaupunginvaltuustossa on käytetty päätöksenteon perusteena huhuja ja virheellisiä tietoja?

• Tähän kysymykseen vastaaminen vaatisi lisää taustatietoja kysymyksen lähettäjältä. Kaupungilla ei ole tiedossa, että päätöksenteon perusteena olisi käytetty huhuja tai virheellistä tietoa.

Lisätietoja aikaisemmista tiedotteista:

Uimahallia ja urheilutaloa koskeva keskustelutilaisuus tiistaina 18.2. kello 18 

Urheilutaloon ja uimahalliin suunnitteilla ylläpito- ja korjaustöitä tulevalle kesälle