Imatran Yhteislukion pedagoginen suunnitelma

SISÄLLYS

1. Arvot ja toiminta-ajatus
2. Oppimiskäsitys
3. Opetusmenetelmät ja arviointi
4. Yhteisöllisyys
5. Koulupäivän rakenne ja omatoimisen opiskelun osuus
6. Painotusalueet
7. Fyysinen oppimisympäristö
8. Tieto- ja viestintätekniikka / digitalisaatio
9. Imatran yhteislukion tulevaisuus ja opiskelijaennusteet

1. Arvot ja toiminta-ajatus

Imatran yhteislukio on vahva yleislukio, joka antaa laadukasta ja tehokasta opetusta. Se valmentaa opiskelijoita korkeamman asteen opintoihin. Se on nykyaikainen ja houkutteleva toisen asteen jatko-opintopaikka. Opiskelijoista pidetään hyvää huolta huomioiden heidän vahvuudet, heikkoudet ja erityispiirteet.
Arvostamme toisen ihmisen kunnioittamista, myönteisyyttä, itsenäisyyttä ja luovuutta. Arvoperusta toteutuu lukion toimintakulttuurissa, kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja työskentelyn organisoinnissa.

2. Oppimiskäsitys

Oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. Oppimisprosessin aikana opiskelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä informaatiota, rakentaa uutta tietoa ja syventää siten osaamistaan aikaisempien kokemustensa ja tietojensa pohjalta. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Lukio-opinnoissa opiskelijoita ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Oppimisprosesseistaan tietoiset opiskelijat osaavat arvioida ja kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan. Näin kehittyvät myös elinikäisen oppimisen edellyttämät taidot.

Imatran yhteislukion koulutustehtävää, arvoperustaa sekä toimintakulttuuria tuetaan opiskelijakunnan kanssa yhteistyöllä laaditulla opiskelijaprofiililla.

3. Opetusmenetelmät ja arviointi

Perinteistä luokkamuotoista opetusta elävöitetään mm. aineeseen liittyvillä ryhmätöillä ja projekteilla. Opetusta monipuolistetaan ulos luokkahuoneesta hyödyntämällä oppimateriaalien ja koulun tilojen lisäksi ympäristöä, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä muiden tahojen tarjoamia opiskeluympäristöjä. Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua oppiainerajat ylittäviin opintoihin.
Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle. kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja opiskelijan oman oppimisen etenemisestä. Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä tukemaan opiskelijan koulutuksellisten tavoitteiden saavuttamista. Opiskelijaa arvioidaan monipuolisesti ja hänelle tarjotaan monipuolisia tapoja osoittaa osaamistaan. Itsearviointia ja vertaisarviointia käytetään osana kurssiarviointeja. Korostetaan vuorovaikutusta niin opiskelijoiden kesken kuin opettajan ja opiskelijoiden välillä. Samalla pyritään pois koekeskeisyydestä. Jaksojen päättöviikolla tai kurssien aikana pidettävät kokeet voivat toimia kurssikohtaisen arvioinnin pohjana.

4. Yhteisöllisyys

Osallisuus, yhteisöllisyys ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen.

Edistämme kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja luomme heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta.
Opettajat kuuluvat ainerajat ylittäviin lukion sisäisiin työryhmään. Ryhmissä on myös opiskelijaedustus. Työryhmien tehtävänä on tuoda ryhmän teemaa osaksi koulun arkea ja kehitystyötä.

Lukio tekee vahvaa yhteistyötä perusopetuksen kanssa yhteisten tapahtumien ja opiskelijarekrytoinnin muodossa. Uudessa koulukeskuksessa eri-ikäisten lasten ja nuorten päivittäinen kohtaaminen sekä aikuisten välinen yhteistyö mahdollistaa yhdessä tekemisen. Yhteisöllisyyden vahvistuminen toimii siltana perusopetuksen ja lukion nivelvaiheessa.

5. Koulupäivän rakenne ja omatoimisen opiskelun osuus

Imatran yhteislukiossa on Lappeenrannan lukioiden kanssa yhtenevä jaksotus ja kiertotuntikaavio. Käytössä on viisi jaksoa ja 75 minuutin oppitunnit.
Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti opiskelijan itse valitsemien tarjolla olevien kurssien pohjalta, jotka on sijoiteltu työjärjestykseen. Oppitunneilla tapahtuvan työskentelyn ja yhteisen oppimateriaalin lisäksi opiskelijoita ohjataan omatoimisesti hyödyntämään avoimesti tarjolla olevia digitaalisia ja painettuja materiaaleja sekä eri medioiden välittämää tietoa. Menestyminen lukio-opinnoissa vaatii oppiaineiden sisältöjen vahvaa hallintaa, hankittujen tietojen ja taitojen soveltamista, omien havaintojen ja johtopäätösten tekemistä, laaja-alaisten kokonaisuuksien välisten yhteyksien ymmärtämistä sekä hyviä vuorovaikutussuhteita.
Opiskelijoille annetaan hänen opintojen suorittamisen edellytykset huomioon ottaen mahdollisuus myös kurssien itsenäiseen opiskeluun. Muissa oppilaitoksissa tai ulkomailla suoritettuja kursseja sekä koulun ulkopuolista harrastustoimintaa voidaan hyväksi lukea osaksi lukio-opintoja.

6. Painotusalueet

Imatran yhteislukiossa toimii kansallisen lukion lisäksi kansainvälinen IB-lukio ja Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio. Lisäksi annetaan lukio-opetusta Saimaan ammattiopiston kaksoistutkinnon opiskelijoille.
Muodostamme laajalla kurssitarjonnalla ja kansainvälisellä toiminnalla jatkumon perusopetuksen koulukeskusten painotuksille. Tavoitteellisille urheilijoille tarjotaan Etelä-Karjalan urheiluakatemian toimintaa yhteistyössä EKLU:n kanssa.

Korkeakouluyhteistyötä tehdään Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) kanssa FIRMA-opintojen matkailukursseilla sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa Junior University -toiminnan ja LUMA-keskuksen kautta.

Kulttuuriakatemia vahvistaa taiteen ja kulttuurin asemaa. Sen toimintaa kehitetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

7. Fyysinen oppimisympäristö

Lukio toimii syksyllä 2020 käyttöön otettavassa Mansikkalan koulukeskuksessa yhdessä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa.

Oppimistilat mitoitetaan 350 opiskelijalle ja niistä muodostettaville 15 perusryhmälle. Ne ovat muunneltavia, joustavia, fyysistä aktiivisuutta lisääviä ja yhteisöllisyyttä tukevia. Ne mahdollistavat oppimisen erilaisissa ympäristöissä. Tilojen suunnittelussa on huomioitu digitaalisten ylioppilaskirjoitusten järjestäminen kiintein sähkö- ja verkkojohdotuksin varustellussa tilassa.

Neljä oppimistilaa on varusteltu etäopetuslaittein, jotta IB-lukion toiminta yhdessä Lappeenrannan lyseon kanssa mahdollistuu.

8. Tieto- ja viestintätekniikka / digitalisaatio

Opiskelijoilla on käytössä omat kannettavat tietokoneet oheislaitteineen joita he käyttävät kursseilla opiskellessaan, kurssikokeissa ja ylioppilaskirjoituksissa. Opettajilla on käytössä työkannettavat, joita he käyttävät opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Kursseilla käytetään perinteisten oppikirjamateriaalien rinnalla sähköistä materiaalia. Yhteisenä sähköisenä alustana käytetään Imatran kaupungin opiskelijoille ja henkilökunnalle tarjoamaa Office365-järjestelmää.
Digitaaliset kurssikokeet ja ylioppilaskirjoitukset tehdään valtakunnallisessa Ylioppilastutkintolautakunnan ylläpitämässä Abitti-järjestelmässä.

9. Imatran yhteislukion tulevaisuus ja opiskelijaennusteet

Tulevaisuutta suunnitellaan keväällä 2017 laadittujen tulevaisuuden kehityslinjojen ja vetovoimatekijöiden pohjalta. Vähenevä perusopetuksen päättävä ikäluokka pienentää kokonaisopiskelijamäärää ja syksystä 2018 alkaen Imatran yhteislukio muuttuu neljäsarjaiseksi.

Lukion ja IB-lukion markkinointi on aktiivista Imatran perusopetuksen yläluokille. Lisäksi lukiota markkinoidaan Ruokolahden ja Joutsenon yläkoulujen oppilaille. IB-lukion markkinointi ulottuu myös Lappeenrantaan ja muihin Etelä-Karjalan kuntiin