Kehittämissuunnitelmat

Imatrankosken keskustan kehittäminen

Imatran kaupunki käynnisti 1.6.2011 Imatrankosken kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on lisätä Imatran keskusta-alueen paikallista ja matkailullista vetovoimaa tarjoamalla yhä laadukkaammat ja runsaammat kaupan palvelut ja muut palvelut.

Suunnitteluhanketta rahoittivat Imatran kaupunki ja Euroopan Unionin aluekehitysrahasto (EAKR) Projektin arvonlisäverollinen kokonaiskustannusarvio on 120 538 €, josta Etelä-Karjalan liiton päätöksellä EAKR:n ja valtion rahoitusosuus on 70 % (84 376 €).

Hankkeen suunnittelusta on vastannut Ramboll Finland Oy Senior Advisor Kyösti Pätysen johdolla. Maankäytön ja kaupunkikuvallisesta suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Helsinki Zürich Oy:n arkkitehti Antti Ahlava.

Suunnitelman loppuraportti on nyt valmistunut.

Keskeisiä kehityskohteita

Keskustan rakenteen yhtenäistämiseksi raportissa esitetään keskeisenä toimenpiteenä Osuuspankin ja niin sanottujen Buttenhoffin talojen kehittämistä liikepinta-alan ja asuntojen lisäämiseksi. Ns. OP-korttelista visioidaan galleriatyyppistä ratkaisua, jossa luodaan myös uusi kulkureitti, pasaasi, Koskentorin kiinteistön läpi torille. Pysäköinti- ja huoltoliikenne hoidettaisiin tällöin maan alla. Merkittävänä kehityskohteena nähdään Koskentorin alue. Torin mittasuhteisiin voitaisiin vaikuttaa laajentamalla Uutisvuoksen kiinteistöä, joka rajaisi torialuetta sen länsilaidalta. Uutisvuoksen talon laajennuksen halutaan tuovan torille eloa; liiketiloja, ravintoloita, taidegallerioita tai muita kulttuuriin liittyviä toimintoja.

Muita kehittämiskohteita ovat myös S-marketin - Koskiksen kortteli, Intersportin kortteli sekä ns. Valtionhotellin kylä Torkkelinkadun ja Helsingintien välikorttelissa. S-marketin ja Koskiksen osalta ehdotetaan S-marketin kiinteistön laajentamista siten, että laajennus yhdistyisi kerhotaloon muodostaen toiminnallisen kokonaisuuden. Kerhotaloon voitaisiin sijoittaa erikoiskauppaa sekä ravintola- ja kauppahallimaista liiketoimintaa. Valtionhotellin kylä sisältäisi uusia liike- ja asuinrakennuksia.

Maankäytön kehittämissuunnitelmassa konsultit esittävät keskustan alueelle n. 19 000 kerrosneliön verran varauksia uusille liiketiloille. Uusille asunnoille kerrosneliöitä kaavaillaan n. 12 500. Rakennusten massoittelussa halutaan tiivistää kaupunkikuvaa inhimillisen mittakaavan mukaisesti; kerrosten ei haluta nousevan korkeammalle kuin maamerkkinä toimivat Valtionhotellin katon huiput.

Suunnitelmassa otetaan kantaa myös jouhevaan liikkumiseen. Kävelykeskustaa ehdotetaan laajennettavaksi; ydinkeskustaan luodaan myös katkeamattomia kävelyreittejä. Varsinainen kävelyalue voi jatkua lännessä Einonkatua pitkin shared space -tyyppisenä, jossa autot liikkuvat kevyen liikenteen ehdoilla. Kevyt liikenne opastetaan kävelyn ja pyöräilyn osalta omille reiteilleen käyttämällä erilaisia pinnoitusmateriaaleja, tasoeroja ja opasteita. Koskenpartaalla nähdään mahdollisena paviljonkityyppinen rakennus sekä katettua tilaa sen äärellä.

Pysäköintikapasiteettia suunnitellaan raportissa lisättäväksi keskitetysti pysäköintihalleihin. Joukkoliikenteen osalta keskustaan halutaan saattopysäkkejä, jotka palvelevat erityisesti turisteja. Pysäkit sijoitetaan keskustaan, jolloin turistit voivat jäädä toimintojen välittömään läheisyyteen. Linja-autoille sijoitetaan pysäköintialue keskusta-alueen eteläpuolelle.

Liikennettä halutaan ohjata useilla erityyppisillä suunnitteluratkaisuilla, kuten kiertoliittymin, kavennetuin katuosuuksin ja harkituin ajosuunnin ja väylin, jotta rauhoitetaan autoliikennettä ja luodaan tilaa kevyelle liikenteelle ja pysäköinnille.

Raportti kiinnittää huomiota myös viheralueiden kehittämiseen. Tavoitteena on yhteyden korostaminen kaupallisen keskustan ja Vuoksen välillä sekä julkisten ulkotilojen toiminnallinen selkiyttäminen ja viihtyisyyden parantaminen. Toimenpiteiksi ehdotetaan mm. näkymien avaamista puistovyöhykkeen läpi Vuokselle ja kosken ylittävältä sillalta keskustaan. Myös kulkua Inkerinaukiolle ehdotetaan avattavaksi paremmin - samalla luodaan houkuttelevampi yhteys keskustan suuntaan. Uutuutena ehdotetaan myös kaikille ikäryhmille aktiviteetteja tarjoavaa lähiliikuntapuistoa, joka voisi sijoittua Helsingintien läheisyyteen.

Jatkotoimenpiteet

Kehittämistyön toimeenpanoa varten on perustettu työryhmä, jossa kaupunginjohtaja Pertti Lintusen johdolla selvitetään keskeisten kiinteistönomistajien kanssa raportin pohjalta toteutusaikataulutusta ja rahoitusjärjestelyitä.

Projekti on saanut myönteistä huomiota myös valtakunnallisella tasolla. Hanke on mukana Hyvä kaupunkiympäristö - Parempi elämä -näyttelyssä Info- ja näyttelytila Laiturissa 10.5.– 9.6.2012. Näyttely kuuluu World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden teematapahtumiin.

Liitteet:

• Imatrankosken keskustan kehittämishankkeen loppuraportti
• Imatrankosken keskustaan tuloympäristön kehittämissunnitelma

Varpasaaren alueen yleissuunnitelma
Varpasaaren kalastuskeskus – urheilutalo – karjalainen kotitalo

Varpasaaren alueen yleissuunnitelma koskee Varpasaaren kalastuskeskuksen, urheilutalon ja Karjalaisen kotitalon eli Hiljan pihan aluetta lähiympäristöineen. Yleissuunnitelma on laadittu alueen kaavamuutosta ja alueen yleistä kehittämistä varten.

Työ alkoi lokakuussa 2014. Työn kuluessa huomattiin, että alueelle kaavaillusta tapahtuma- ja liikuntapaikkarakentamisen ratkaisusta tarvitaan kustannusvaikutusten selvittämiseksi esisuunnitelma. Työn sisältöä laajennettiin koskemaan myös alueen liikennejärjestelyjä.

Liiteet:

• Varpasaaren alueen yleissuunnitelma
• Varpasaaren luontoselvitys