Kännykkäkielto ja tuen uudistus siivittävät koulujen arkea

Varhaiskasvatus ja koulut käynnistivät koulutyönsä perinteisin menoin, mutta uuden äärellä. Uusi perusopetuslaki astui voimaan elokuun alussa. Se toi uusia vivahteita esi- ja perusopetuksen sekä lukio-opiskelijoiden arkeen.

Perusasiat kuitenkin ovat ja pysyvät: toiminnan keskiössä on lasten ja nuorten oppiminen, kasvu ja hyvinvointi.

Tuen uudistus muuttaa koulujen toimintatapoja

Yksi syksyn tuoma muutos on oppimisen tuen uudistus. Aikaisemmin tukea tarjottiin kolmiportaisen mallin mukaisesti niin, että tukimuotoja lisättiin lapsen tarpeiden mukaan kolmessa portaassa. Nyt oppimista tuetaan ensisijaisesti oman luokan sisällä esimerkiksi tarjoamalla tukipetusta.

Myös eriyttämisen keinoja hyödynnetään aikaisempaa enemmän. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että opetusta ja oppimateriaaleja muokataan oppilaiden tarpeiden mukaan esimerkiksi pilkkomalla tehtäviä pienempiin osiin tai antamalla lahjakkaammille oppilaille lisähaasteita.

– Uudistukseen liittyy paljon asioita ja kysymyksiä, joihin emme vielä pysty vastaamaan. Työ kuitenkin etenee, ja teemme koko ajan asioita sen mukaan. Kehitämme näitä uusia toimenpiteitä, jotta kaikki lapset ja nuoret saavat tukea yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti, sanoo opetus- ja nuorisopäällikkö Minna Rovio.

Mobiililaitteet ovat pysyneet piilossa

Uudistetussa perusopetuslaissa linjataan myös mobiililaitteiden käytöstä kouluissa – mobiililaitteiden käyttöä ei sallita koulupäivien aikana. Rovion mukaan uusi käytäntö on otettu Imatralla erittäin positiivisesti vastaan.

– Kännykkäasia on edennyt todella hyvin. Positiivista palautetta on tullut kaikilta osapuolilta: opettajilta, huoltajilta sekä oppilailta.

– Tällä hetkellä teemme ensimmäistä kännykkäkieltoon liittyvää kyselyä 7.–9.-luokkalaisille. Kyselyn avulla saamme tietoa siitä, miten jatkossa linjaamme käytäntöä. Tarkoituksena on osallistaa tähän sekä nuoret että henkilökunta, Rovio jatkaa.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyö on tiivistä

Syksy on varhaiskasvatuksessa tutustumisen aikaa.

– Harjoittelemme tutustumista, leikkimistä ja uusien kavereiden 
löytämistä. Samalla kasvattajat havainnoivat lasten kiinnostuksen 
kohteita ja tarpeita, jonka mukaisesti he sitten suunnittelevat 
ryhmien toimintaa, varahaiskasvatuspäällikkö Minna Leinonen
kertoo.

Varhaiskasvatus ja perusopetus tekevät tiivistä yhteistyötä. Syksyn aikana esiopetuksen ja koulujen yhteistyötä tiivistetään edelleen.

– Tavoitteemme on yhtenäinen koulupolku, jolloin lapsen on helppoa siirtyä eskarista kouluun. Lapsille opetetaan eskarin ja ekaluokan yhteiset toimintaperiaatteet. Tämä helpottaa jännittävää 
siirtymävaihetta.

Arjen perusasiat lasten kasvun tukena

Leikki ja liikkuminen ovat varhaiskasvatuksen toiminnan kulmakiviä.

– Jatkamme hyväksi koettuja toimintamalleja. Perheiden kanssa käydään Hyvä päivä -keskusteluja, joissa keskustellaan lapselle tärkeistä asioista, kuten ravinnosta, liikunnasta, leikkimisestä ja ruutuajasta. Tänä vuonna ruutuaikaan kiinnitetään erityisen paljon huomiota, Leinonen sanoo.

– Kun arjen perusasiat ovat kunnossa, lapsi voi kasvaa ja oppia tasapainoisesti. Keskustelut perheiden kanssa ovat tärkeä osa tätä työtä, Leinonen lisää.