Lapsia Mansikkalan koulukeskuksen pihalla.

Imatran kouluissa tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi

Erityisen huomion kohteeksi otetaan yksi kokonainen ikäluokka. Tavoite on tarjota ohjausta ja tukea ennen kuin lapsen vaikeudet kärjistyvät.

Jokainen Imatran 3.-luokkalainen solmii tulevasta syksystä lähtien luokkasopimuksen. Sopimuksessa linjataan yhteisiä toimintatapoja, jotka voivat liittyä esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyyn, työrauhan ylläpitämiseen tai vaikkapa älylaitteiden käyttöön.

—Sopimuksen sisältö on luokkakohtainen, ja jokaisen luokan kohdalla varmasti hieman erilainen. Luokkien tilanteet vaihtelevat ja sopimus räätälöidään aina kunkin luokan tarpeisiin vastaavaksi, opetus- ja nuorisopäällikkö Minna Rovio kertoo.

Myös huoltajat otetaan sopimukseen tiiviisti mukaan: sopimuksen allekirjoittavat niin oppilaan ja opettajan lisäksi myös huoltajat.

Lisäksi kaikkien 3. luokkien oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa käydään syksyn aikana henkilökohtainen keskustelu, jossa hyödynnetään Mieli ry:n kehittämää Lapset puheeksi -menetelmää.

Menetelmän ja keskustelun tavoitteena on tukea lapsia ja perheitä koulussa, kotona ja vapaa-ajalla. Mikäli keskustelussa nousee esiin huolenaiheita, niihin puututaan yhteistyössä opiskeluhuollon ja perheiden kanssa.

Tarvittaessa perheitä voidaan tukea myös Toimiva lapsi ja perhe -perheinterventiolla, joka on niin ikään Mieli ry:n kehittämä toimintapa. Perheinterventio koostuu keskusteluista, joissa rakennetaan perheenjäsenten välille yhteistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta.

Myös olemassa olevia toimintatapoja vahvistetaan

Luokkasopimus ja Lapset puheeksi -keskustelut ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joita Imatran kaupunki tekee lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

—Töitä asian eteen on tehty paljon tähänkin saakka. Nyt toimenpiteet on koottu yhteen ja kehitämme niitä systemaattisesti. Tavoitteena on päästä käsiksi lasten ja nuorten orastaviin ongelmiin jo ennen kuin ne puhkeavat, Rovio kertoo.

Luokkasopimuksen ja keskustelujen lisäksi vahvistetaan ja kehitetään jo olemassa olevia käytäntöjä, esimerkiksi koulujen lainvastaisten tekojen toimintamallia.

Myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelu sekä lukemiseen ja liikkumiseen kannustaminen on osa toimenpiteitä.

—Tätä työtä meillä tehdään kouluissa nytkin esimerkiksi Lukuiloa! -toimintamallin puitteissa. Myös tunne- ja vuorovaikutustaitoja opetellaan kouluissa osana arkea, Rovio sanoo.

Taustalla hyvinvointi- ja kouluterveyskyselyistä saatu tieto

Toimintamallin kehittämisen taustalla on halu puuttua lasten ja nuorten haasteisiin aikaisempaa vahvemmin ja ennaltaehkäisevästi.

—3.-luokkalaiset valikoituivat kohteeksi, sillä he ovat koulupolullaan taitekohdassa: esi- ja alkuopetus ohi ja koulunkäynti muuttuu. Mahdolliset haasteet alkavat usein näkyä tässä vaiheessa, mutta niihin pystytään vielä hyvin myös puuttumaan. Tarkoituksena vahvistaa ennaltaehkäisyä yhdessä huoltajien ja perheiden kanssa moniammatillisesti, Rovio kertoo.

Mallin taustalla on kahdesti vuodessa Imatran kouluissa toteutettava hyvinvointikysely sekä valtakunnallinen kouluterveyskysely. Toimenpiteiden teemat, esimerkiksi työrauhan parantaminen ja kiusaamisen ehkäisy, on poimittu kyselyjen tuloksista.

Vaikka kohteena ovat erityisesti 3.-luokkalaiset, toimenpiteitä kohdistetaan luonnollisesti myös muihin ikäluokkiin, sanoo Rovio.

—Tavoitteena on vahvistaa koko yhteisömme toimintarakenteita ja -kulttuuria, jolla lisäämme yhdessä lasten sekä nuorten hyvää elämää. Samansuuntaiset askeleet otetaan Imatralla varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa sekä toisella asteella mukaan lukien nuorten palvelut.