Imatran kaupunki torjuu vieraslajien leviämistä monin keinoin

– Vieraslajien torjunta vaatii pitkäjänteistä ja kohdennettua työtä. Kaupunki vastaa torjunnasta erityisesti luonnon kannalta herkissä kohteissa, ja panostamme siihen vuosittain sekä henkilöstö- että määräraharesursseja, Imatran kaupungin kaupunginpuutarhuri Erika Luhtanen avaa. 

Torjuttavia vieraslajeja

Espanjansiruetana 

Kaupunki torjuu espanjansiruetanaa yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kipalta on saatavissa rautafosfaattipohjaista torjunta-ainetta asukkaille kaupungin maille kohdistuvaa torjuntaa varten. Kaupungin suorittamassa torjunnassa kiinnitetään erityistä huomiota esiintymiin ja leviämisväyliin, joista laji leviää helposti ympäröivään luontoon.  Tavoitteena on estää espanjansiruetanan leviäminen erityisesti taimien, puutarhajätteen ja maansiirtojen mukana, minkä vuoksi kasveja ja maa-ainesta ei tulisikaan siirtää espanjansiruetanoiden esiintymisalueelta alueille, joissa etanaa ei tiettävästi ole / uusille alueille. 

– Kannustamme asukkaita poistamaan espanjansiruetana havaittaessa pihoilla, puutarhoissa ja julkisilla alueilla sekä osallistumaan yhteisiin torjuntatalkoisiin, Luhtanen kannustaa. 

Jättipalsami ja jättiputki 

Jättipalsamia niitetään ja myrkytetään. Sitä torjutaan kohdennetusti kaikkein herkimpiin ja luonnoltaan arvokkaimpiin kohteisiin. Jättipalsamin torjunta keskitetään erityisesti suojelualueille ja niiden läheisyyteen sekä erilaisille ranta-alueille, kuten rantalehtoihin sekä purojen ja jokien varsille. Erityistä huomiota kiinnitetään alueisiin, joilla jättipalsamia esiintyy vielä vähälukuisena, jotta sen leviämistä saadaan tehokkaasti ehkäistyä jo varhaisessa vaiheessa. 

Kaupunki torjuu kaukasianjättiputkea ja muita jättiputkilajeja ensisijaisesti myrkyttämällä. Torjunta kohdennetaan erityisesti asutuksen keskelle, virkistysalueille sekä luonnonsuojelualueille, joissa jättiputket aiheuttavat merkittävää haittaa sekä luonnon monimuotoisuudelle että ihmisten terveydelle. 

Lupiini 

Kaupunki torjuu lupiinin leviämistä monin eri keinoin. Kadunvarsien niitot toteutetaan Kipan toimesta ennen lupiinin kukintaa touko–kesäkuussa, jotta siementen muodostuminen estyy. Lisäksi EKHVAn rempparyhmä tekee torjuntatyötä kaupunkipuron ympäristössä ennen kukintaa; toimintaa rahoitetaan osittain työllisyysrahoituksella. 

– Kaupungilla on käytössä myös Crowdsorsa-sovellus, jonka avulla asukkaat voivat itse osallistua lupiinin torjumiseen mobiilisovilluksen avulla. Tästä tiedotamme lisää kesäkuun alussa, Luhtanen kertoo. 

Komealupiinin torjunta keskitetään erityisesti luonnonsuojelualueille sekä uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien läheisyyteen. Myös tieympäristöjen arvokkaat piennarniityt, joilla esiintyy monipuolista niittylajistoa, ovat torjunnan painopistealueita. 

Lisäksi kaupunki on mukana Vieraslajit Veks -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on torjua vieraslajeja koko maakunnan alueella, laatia maakunnallinen vieraslajiohjelma sekä toteuttaa pilottikohteita, webinaareja ja talkoita vieraslajityön tueksi. Lisätietoja hankkeesta täältä. 

Tattaret ja muut esiintymät 

Myös tattaret ja muut esiintymät kaupunki pyrkii niittämään ja myrkyttämään. 

Viitapihlaja-angervo ja kurtturuusu 

Viitapihlaja-angervoa ja kurtturuusua torjutaan poistamalla kasvustoja kaivamalla. 

– Torjuntatyöstä vastaa Kipa, ja kaupunki-infraan on varattu määräraha torjuntaa varten vuodelle 2026, Luhtanen sanoo. 

Lajit hävitetään kiireellisimmin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilta alueilta sekä niiden välittömästä läheisyydestä. Lisäksi kurtturuusukasvustojen leviämistä pyritään estämään erityisesti tienvarsilla sekä pihoilla ja puutarhoissa, joista laji voi helposti levitä luontoon. 

Lue lisää vieraslajeista ja niiden torjunnasta kaupungin verkkosivuilta. 

Lisätietoja: 

kaupunginpuutarhuri Erika Luhtanen, Imatran kaupunki, erika.luhtanenimatra.fi (erika[dot]luhtanen[at]imatra[dot]fi), p. 020 617 4704