

Syksyn 2019 aikana on koottu Imatran yleiskaavan 2040 laatimista ohjaava tavoitteisto: millaista Imatraa tavoitellaan?
Osa tavoitteista on seudullisia ja ne liittyvät voimassa olevaan maakuntakaavaan, joka on yleiskaavoitusta ohjaava kaavataso. Merkittävin osa tavoitteista on Imatran kaupungin omia tavoitteita suunnittelulle. Monet näistä tavoitteista pohjautuvat Imatran strategiaan ja sen liiteasiakirjoihin kuten esimerkiksi ympäristöohjemaan ja ilmastostrategiaan.
Aihepiireittäin yleiskaavan tavoitteisto voidaan koota seuraavien otsikoiden alle: väestönkehitys, imago; alue- ja yhdyskuntarakenne, keskusverkko, liikennejärjestelmä, asuminen ja palvelut sekä elinkeinoelämä.
Tavoitteiden ohella syksyllä 2019 on laadittu rakennemalli ja alustava kaavarunko, jotka ovat osa yleiskaavan valmisteluvaihetta ja pohjustavat varsinaisen yleiskaavan laadintaa.
Rakennemallivaiheen ideana on tutkia yhdyskuntarakenteen tasolla erilaisia tapoja toteuttaa suunnittelulle asettuja tavoitteita: Millaisia alueet ovat? Miten niitä pitäisi kehittää? Millaisia vaihtoehtoja alueiden kehittämisessä on? Tavoitteena on ollut, että kaikki Imatran kehittämiseen liittyvät keskeiset kysymykset ovat esillä ainakin yhdessä rakennemallissa. Imatralla rakennemalleja laadittiin alun perin kaksi, joissa päämuuttujina olivat asutusrakenteen kehittäminen (tiivistäminen, laajentaminen; keskusta-asuminen, muihin vetovoimaisiin sijainteihin kuten rantojen ja saarten vetovoimaan perustuva asuminen) sekä kehittämisalueita tukeva joukkoliikennejärjestelmä ja sen painotukset. Mallien parhaat puolet yhdistettiin ja tarkastelua jatkettiin valitun mallin pohjalta. Yhdistelmämallin vaikutukset arvioitiin suhteessa yleiskaavalle asetettuihin tavoitteisiin.
Yleiskaavan tavoitteet, rakennemallin sisältö ja sen vaikutusten arviointi käsiteltiin kaupunginhallituksessa 16.12.2019. Kaupunginhallitus näytti vihreää valoa suunnittelun jatkamiselle seuraavaan vaiheeseen, jossa rakennemallin pohjalta laaditaan keväällä 2020 kaikki suunnittelun teemat käsittävä kaavarunko. Kuten edellä on todettu kaavarunkotyötä on jo osin aloitettu, mutta vaihe jatkuu ainakin keväälle 2020 asti. Alustavaa kaavarunkoa tarkennetaan, minkä jälkeen valmisteluaineistoa tullaan arviolta maaliskuun aikana esittelemään kuntalaisille ja muille osallisille. Kaavarunkovaiheessa huomiota kiinnitetään alue- ja yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän lisäksi mm. elinkeinoelämän alueisiin, viherjärjestelmään ja kaupunkia ympäröiviin lieve- ja maaseutualueisiin. Kaavarunko muodostaa kokonaisvaltaisen, holistisen kuvan pääsuunnitteluratkaisusta kaavaluonnoksen pohjaksi.