| Edellinen asia | Seuraava asia |  Kokousasia PDF-muodossa |
Rakennusvalvonta- ja ympäristöjaosto |
§ 17 |
16.02.2010 |
Kurkisuon kaatopaikan tarkkailu 2009
RAKJA § 17
Valmistelija: Arto Ahonen
Kurkisuon kaatopaikan ja jätevesilietteen vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Jätevesilietteen kompostointikenttä on toiminut vuodesta 1991 lähtien. Pinta- ja pohjavesien tarkkailua varten vesinäytteitä on otettu lähialueen ojista, kaivoista ja pohjavesiputkista. Vuonna 2005 aloitettiin kerättävän kaatopaikkakaasun tarkkailu.
Vuoden 2009 tarkkailussa on noudatettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 9.1.2008 hyväksymää tarkkailuohjelmaa dnro 0497Y0006-111. Tarkkailun mukaiset näytteenotot ja analyysit on tilattu Nab Labs Ympäristöanalytiikka Oy:ltä. Tarkkailuvelvoite on määrätty Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 30.11.1998 myöntämässä kaatopaikan ympäristöluvassa.
Elintarvikeperäistä biojätettä kerättiin kaatopaikan läheisyydessä olevalle biojätteen kompostointikentälle tammikuun 1995 alusta alkaen vuoden 2001 loppuun asti. Biojäte kompostoitiin erillään jätevesilietteen kompostoinnista. Kaatopaikka suljettiin vuoden 2001 lopussa, ja vuoden 2002 alusta lähtien jätteiden käsittely aloitettiin Etelä-Karjalan aluejätekeskuksessa Joutsenossa. Vuosien 2002 ja 2003 aikana kaatopaikka-alue ympäristölupaehtojen mukaisesti peitettiin ja maisemoitiin. Vuonna 2004 rakennettiin kaatopaikkakaasun keräilyjärjestelmä ja suodosvesien biologinen puhdistamo.
Kaatopaikan suodosveden biologista puhdistamoa ei ole toimittajan kanssa tehdyistä muutostöistä huolimatta saatu toimimaan suunnitellulla tavalla. Tästä syystä alkuperäinen prosessipuhdistamo tullaan vuoden 2010 aikana korvaamaan suodatinkenttäpuhdistamolla. Uusi puhdistamo on käytönhallinnaltaan ja huoltotöiltään huomattavasti aiempaa ratkaisua yksinkertaisempi. Suunnitelma puhdistusjärjestelmän muutostöistä on esitetty ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti laaditussa Kurkisuon kaatopaikan käytöstä poistamisen loppuselvityksessä 27.1.2010.
Kaatopaikalta kerättävien ja käsiteltävien suodosvesien aiheuttama ravinnekuormitus
Puhdistamon virtaus- ja toimintatietojen sekä käsiteltävästä vedestä otettujen typpi- ja fosforinäytteiden tulosten perusteella laskettuna kaatopaikalta kerättävien ja pois johdettavien suodosvesien mukana puhdistamon laskuojaan pääsi vuonna 2009 typpeä 921 kg ja fosforia 0,8 kg.
Pintavesien tarkkailu
Ojavesistä otetaan näytteet kuudesta pisteestä pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Pintavesinäytteistä analysoitiin tarkkailuohjelmien mukaisesti väri, pH, kokonaistyppi, BHK7, kloridi, rauta, happi, kiintoaine, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, KmnO4-kulutus, sähkönjohtokyky, E.Coli ja enterokokit.
Pintavesien tutkimustulokset osoittavat veden laadun pysyneen pääsääntöisesti pitkän ajanjakson normaalitasolla. Myös kompostointikentän lähiojan (näytepiste 6) seurantaparametrit olivat pitkälti samaa luokkaa muiden näytepisteiden kanssa. Korkeimmat typpipitoisuudet mitattiin kerättävästä suodosvedestä (näytepiste 1). Puhdistamon jälkeisen ojaveden typpipitoisuus näyttää kuitenkin laskevan nopeasti alaspäin mentäessä. Näytepisteessä 3, joka on alle 100 metrin päässä puhdistamosta, kokonaistyppipitoisuus oli keväällä noin puolet ja syksyllä noin neljäsosa puhdistamon poistovedestä (näytepiste 2) mitatusta pitoisuudesta. Fosforipitoisuudet olivat alhaisia kaikissa näytepisteissä, myös kerättävässä suodosvedessä.
Pohjavesien tarkkailu
Pohjaveden laatua tarkkaillaan vaakakopin kaivosta sekä kahdesta havaintoputkesta, joista toinen sijaitsee kaatopaikan pohjoispuolella ja toinen kaatopaikan eteläpuolella. Myös pohjavesinäytteet otetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Pohjavesinäytteistä analysoitiin tarkkailuohjelman mukaisesti väri, pH, ammoniumtyppi, nitriitti, sähkönjohtokyky, rauta, sinkki, mangaani, nitraatti, kloridi, natrium, KmnO4-kulutus, sameus (vain kaivo) sekä koliformiset bakteerit ja E.Coli (vain kaivo).
Kaatopaikan pohjoispuolisessa havaintoputkessa ovat sähkönjohtavuus sekä nitraatti- ja kloridipitoisuudet pysyvästi muita pisteitä korkeammalla tasolla.
Kaikissa kolmessa näytteenottopisteessä täyttyivät kuitenkin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/2001) sekä keväällä että syksyllä. Hygieeniseltä laadultaan kaikkien pisteiden vesi oli moitteetonta.
Kaatopaikkakaasu
Vuonna 2009 kerätyn kaasun keskimääräinen virtaama oli 73 Nm³/h ja pumpattu kokonaiskaasumäärä 0,55 Milj. Nm³, mikä on hieman edellisvuotta (0,50 Milj.Nm3) enemmän. Kaasupumppaamon kokonaiskäyttöaika oli 86 %, eli hieman edellisvuotta (93 %) pienempi. Kerätyn kaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 53 % (54 % v. 2008).
Kaikkien kymmenen imukaivon happipitoisuudet ovat olleet hyvin matalia. Tämä kertoo siitä, että imukaivojen ympäristöjen tiivistys on pysynyt kunnossa eikä ilmavuotoja ole päässyt syntymään.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle laadittu tarkkailuraportti on nähtävillä kokouksessa.
Ympäristöjohtajan ehdotus:
Imatran kaupungin Kurkisuon kaatopaikan ja jätevesilietteen kompostointialueen lähialueen pinta- ja pohjavesien sekä kaatopaikkakaasun vuoden 2009 tarkkailuraportti merkitään tiedoksi.
Päätös:
Merkittiin.
| Edellinen asia | Seuraava asia | Kokousasia PDF-muodossa |