Sosiaali- ja terveyslautakunta |
§ 39 |
21.04.2009 |
Vastaus vihreiden valtuustoryhmän aloitteeseen sosiaalisesta luotosta
464/05/03/02/2009
SOTEL § 39
Kaupunginvaltuusto 10.11.2008 § 79:
"Valtuutettu Ritva Kärmeniemi luki seuraavan valtuustolle esitetyn valtuustoaloitteen:
"Esitämme, että sosiaali- ja terveystoimessa tutkitaan mahdollisuutta sosiaalisen luoton ottamiseen mukaan palveluvalikoimaan. Sosiaalisesta luotosta on ollut hyviä kokemuksia jo monella kunnalla esimerkiksi Espoolla.
Luotto on yleensä korkeintaan 10.000 euron suuruinen ja sen voi saada tilapäisesti rahavaikeuksissa oleva, sairauden, työttömyyden ym. seikkojen vuoksi taloudellisiin ongelmiin ajautunut kuntalainen, joka ei pankin edellyttämin ehdoin voi saada lainaa pankista.
Sosiaalisen luoton takaisinmaksu on onnistunut hyvin, paremmin kuin keskimäärin pankkilainojen maksu.
RITVA KÄRMENIEMI
Ritva Kärmeniemi |
Vihreä valtuustoryhmä" |
Päätös:
Kaupunginvaltuusto päätti jättää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi."
_____________________
Valmistelijat: Sosiaalipalvelujohtaja Tiina Kirmanen ja sosiaalityönjohtaja Sirpa Koistinen
Hallintojohtaja on jättänyt aloitteen sosiaali- ja terveyslautakunnan valmisteltavaksi.
Sosiaalipalveluiden selvitys:
Selvitys pohjautuu Saimaan ammattikorkeakoulun sosionomi (amk)-opiskelijan Riinamari Savolaisen Imatran aikuissosiaalityön yksikössä tekemään projektityöhön.
Sosiaalinen luototus
Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista (laki sosiaalisesta luototuksesta 1 §). Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalihuollon tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Kunnan tulee toimia alueellaan sosiaalisten olojen kehittämiseksi ja sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi. Sosiaalinen luototus tarjoaa kunnalle keinon edistää pienituloisten ja vähävaraisten kuntalaisten taloudellista selviytymistä ja itsenäistä suoriutumista.
Sosiaalisen luototuksen kohtuuehtoisuus antaa yksilölle ja perheelle mahdollisuuden tasapainottaa ja korjata talouttaan. Luototuksen avulla voidaan ehkäistä ja korjata ensisijaisesti taloudellista syrjäytymistä ja taloudellisiin ongelmiin liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.
Sosiaalinen luototus ei lähtökohtaisesti korvaa toimeentulotukea. Ennen sosiaalisen luoton myöntämistä tulee selvittää hakijan mahdollisuus saada toimeentulotukea. Henkilön oikeutta saada toimeentulotukea ei voi rajata sen vuoksi, että hänellä olisi mahdollisuus saada sosiaalista luottoa. (Laki sosiaalisesta luototuksesta 10 §).
Sosiaalisen luototuksen järjestäminen ja toimeenpano
Kunta voi järjestää sosiaalista luototusta päättämässään laajuudessa. Jos kunta päättää järjestää sosiaalista luototusta, kunnan tulee määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet ottaen huomioon mitä tässä laissa säädetään. (Laki sosiaalisesta luototuksesta 2 §).
Sosiaalisen luototuksen järjestäminen on kunnalle lakiin perustuva vapaaehtoinen tehtävä, jonka käyttöön otosta kunta päättää itse. Kuntalaisella ei ole subjektiivista oikeutta sosiaaliseen luottoon.
Kunta vastaa sosiaalisen luototuksen tarvittavasta luottopääomasta ja luototappiosta. Kunta saa lähtökohtaisesti sosiaalisina luottoina myönnetyn pääoman takaisin luototettavien suoritusten kautta eikä kyse siis ole tältä osin kuntien lopullisista kustannuksista. Luottotappioiden minimoimiseksi kunnan on tarpeellista huolehtia luottojen takaisinmaksun ajantasaisesta seurannasta ja puuttua luototettavien maksuhäiriöihin heti niiden ilmaannuttua sekä tarvittaessa antaa taloudellista ohjausta luoton saanneille.
Sosiaalisen luototuksen myöntämisen perusteet kunnassa
Sosiaalinen luotto voidaan myöntää perustellusti syystä henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa ja joilla on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta (laki sosiaalisesta luototuksesta 4 §). Sosiaalisen luototuksen myöntäminen edellyttää lisäksi aina hakijalta maksuvaraa maksaa luotto takaisin lähinnä pysyväisluonteisen tulolähteen, esimerkiksi työtulon tai eläkkeen perusteella.
Mikäli kunta päättää järjestää sosiaalista luottoa, niin kunnan velvollisuutena on määritellä sosiaalisen luototuksen myöntämisen kuntakohtaiset perusteet. Sosiaalisen luototuksen myöntämisen perusteita määriteltäessä tulisi asettaa tavoitteeksi, että luototus olisi asiakasta kannustava ja toimeentulotukea sekä muuta sosiaaliturva täydentävä tuen muoto. Sosiaalisella luototuksella on voitu puuttua pitkäaikaisiin ja vaikeisiin ongelmiin esimerkiksi katkaisemalla velkakierteitä ja ehkäisemällä ylivelkaantumista.
Sosiaalisesta luototusta perittävä korko voi olla lain 6 §:n 2 momentin mukaan enintään korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko. Kunta voi sitoa luoton koron vaihtuvaan viitekorkoon tai määritellä kunnassa perittävän kiinteän koron sosiaalisille luotoille, kuitenkin niin, että korko ei ylitä voimassa olevaa viitekorkoa.
Sosiaalista luottoa myönnetään erilaisiin tarkoituksiin, jotka ehkäisevät taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistävät henkilön tai perheen itsenäistä suoriutumista. Perusteltuja syitä voi olla talouden hallinnan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutuminen tai työllistymisen edistäminen, asumisen turvaaminen, sosiaalisen kriisin ylittäminen tai muu hakijan itsenäisen selviytymiseen vaikuttava asia, kuten vakuuksien puuttuminen tai maksuhäiriömerkintä.
Sosiaalinen luototus kunnissa
Tällä hetkellä sosiaalinen luototus on käytössä 24 kunnassa. Suurin osa kunnista, jotka sosiaalista luottoa myöntävät, ovat väkiluvultaan suuria kaupunkeja (esim. Kuopio, Vantaa, Lahti, Jyväskylä ja Pori). Järjestelmä on kuitenkin käytössä myös esimerkiksi Riihimäellä, joka on väkiluvultaan verrattavissa Imatraan.
Niillä kunnilla, joilla sosiaalinen luototus on käytössä, on positiivisia kokemuksia järjestelmästä. Asiakkaat, joille sosiaalista luottoa on myönnetty, ovat useimmiten maksaneet luoton takaisin, tosin luottotappioitakin on syntynyt. Vaikutukset asiakkaan tai perheen kokonaistilanteeseen ovat olleet myönteisiä ja itsenäistä suoriutumista tukevia. Luoton myöntämisen perusteena ovat esim. velkakierteen pysäyttäminen, kodin hankinnat tai asumisen turvaaminen. Pääomaa on varattu toimintaan vaihtelevasti, noin 20 000 - 300 000 euroa. Myönnettyjen luottojen asiakaskohtaiset määrät vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta noin 10.000 euroon. Palvelu on kunnissa organisoitu vaihtelevasti: sosiaalitoimistoon, talous- ja velkaneuvontaan tai omaan yksikköönsä. Silloin, kun palvelu on osa sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijöiden työtä, he kokevat palvelun usein paljon työaikaa vievänä.
Sosiaalinen luototus käyttöön Imatran kaupungissa?
Imatran talous- ja velkaneuvojan mukaan Imatralla olisi tarvetta sosiaaliselle luototukselle. Talous- ja velkaneuvoja uskoo sosiaalisen luototuksen parantavan asiakkaiden kokonaistilanteita, jolloin esimerkiksi voidaan säästyä raskailta oikeudenkäyntikäsittelyiltä. Vaikka sosiaalinen luototus organisoitaisiin osaksi kaupungin velkaneuvontaa, se edellyttäisi sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijöiltä ja sosiaaliohjaajilta merkittävää työpanosta hakijoiden taloudellisen ja sosiaalisen kokonaistilanteen selvittämiseksi. Hakijat olisivat oletettavasti pääasiassa muita kuin sosiaalitoimiston toimeentulotukiasiakkaita.
Sosiaalisen luototuksen käyttöön otto edellyttäisi tarvittavan henkilöstöresurssin osoittamisen lisäksi määrärahan alkupääomaan sekä varautumisen mahdollisiin luottotappioihin. Imatran sosiaalipalvelut ei pysty osoittamaan tätä tarvittavaa määrärahaa talousarviostaan. Sosiaalinen luototus ei korvaa toimeentulotukea, joten tarvittavaa määrärahaa ei voida irrottaa toimeentulotukimenoihin osoitetuista määrärahoista. On mahdollista, että sosiaalisella luototuksella ehkäistään asiakkaiden tai perheiden taloudellista syrjäytymistä ja sitä kautta myös toimeentulotukeen turvautumista pitkäaikaisesti, mutta mahdollisten pitkän tähtäimen säästöjen osoittaminen on vaikeaa. Koska tarvittavaa määrärahaa ei ole ja henkilöstöresurssin osoittaminen toimintaan on haasteellista, sosiaalipalvelut ei pidä tällä hetkellä realistisena sosiaalisen luototuksen käyttöön ottamista Imatran kaupungissa.
Sosiaalipalvelujohtajan esitys (TKi):
Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa Vihreiden valtuustoaloitteeseen yllä olevan selvityksen ja lähettää asian edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi.
Stj:n ehdotus (TKo):
Hyväksytään sosiaalipalvelujohtajan esitys.
Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin.
_______________