| Edellinen asia | Seuraava asia | |
Ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunta |
§ 103 |
17.06.2008 |
Ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunta |
§ 115 |
26.06.2008 |
Sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän muuttaminen kunnan järjestämäksi Imatralla
362/72/722/2008
YMPRAKLA § 103
Johdanto
Kunnalla on velvollisuus järjestää asumisessa syntyvien jätteiden kuljetus ( jätelain 10 §). Asumisjätteen kuljetus pitää järjestää koko kunnan alueella. Järjestetty jätteenkuljetus voidaan hoitaa joko kunnan organisoimana (kunnan järjestämä jätteidenkuljetus) tai sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, jolloin asukas tekee itse sopimuksen valitsemansa kuljetusyrittäjän kanssa. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kuljetusten kilpailuttamisesta huolehtii kunta tai jäteyhtiö ja sopimusperusteisessa kuntalaiset itse. (Jätelaki 3.12.1993/1072)
Imatralla on vuodesta 1982 lähtien ollut sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä.
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on tehnyt yhteistyössä omistajakuntiensa edustajien kanssa esityksen vähimmäispalvelutasosta. Palvelutason määrittäminen liittyy jätelain muutokseen (1.9.2004 JL 452/2004) sekä tehtävien uudelleen organisoitiin suurempina aluekokonaisuuksina, joiden mukaan järjestetty jätteenkuljetus on suunniteltava ja hoidettava siten, että se turvaa jätteenhaltijoille riittävän palvelutason myös muutostilanteissa. Palvelutason määritys on myös tarpeen jätelain muutoksen (1.6.2007 JL 411/2007) mukaisen kunnan vastuulla olevan jätehuollon mitoituksen kannalta.
Vähimmäispalvelutason määrittelyn lähtökohtana on se, että Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueella on yhtenäinen keskitetysti kilpailutettu jätteenkuljetusjärjestelmä. Tämä on päämääränä myös Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n strategiassa, joka on ollut liitteenä kunnissa lausuttaessa osakassopimuksen muutoksesta jätteenkuljetuksen kilpailutuksen ja hyöty- ja ongelmajätehuollon osalta. Imatralla kaupunginvaltuusto antoi asiasta lausunnon 22.10.2007 § 66. Imatran ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunta antoi myös asiasta lausunnon 14.8.2007 § 116.
Esitys jätehuollon vähimmäispalvelutasoksi Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueella on asialistan liitteenä
Liite 1 § 103.
Kaupunginvaltuuston ja ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunnan lausunto asialistan liitteenä
Liite 2 § 103.
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n strategia asialistan liitteenä.
Liite 3 § 103.
Asian vireille tulo
Esitys vähimmäispalvelutason määrittelystä, johon liittyy sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän muuttaminen kunnan järjestämäksi sekä sen antaminen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n hoidettavaksi, on saapunut ympäristönsuojelutoimistoon 6.3.2008, jolloin asia on tullut vireille.
Vireille tulon peruste
Kunnalla on velvollisuus järjestää asumisessa syntyvien jätteiden kuljetus (Jätelaki 3.12.1993/1072 10 strategian päämääränä on se, että kuljetusten kilpailuttaminen tapahtuu keskitetysti koko §). Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueella. Imatralla kaupunginhallitus antoi asiasta lausunnon 27.8.2007 § 223.
Toimivaltainen viranomainen
Jätelain mukaan kunta päättää järjestetyn jätteenkuljetuksen mallista. Imatran kaupunginvaltuusto on 20.6.1994 §68 antanut ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunnalle ratkaisuvallan seuraavissa jätelain säädöksiin perustuvissa asioissa, jotka koskevat:
1. Yhteisten keräyspisteiden käyttöä järjestetyssä jätteenkuljetuksessa (JL 7§ mom 4)
2. Sopimusperusteista jätteenkuljetusta ja sen ehtoja
(JL 10 § mom 2)
3. Kunnallisten jätehuoltomääräysten antamista (JL 17§ ) .
Kunnan vastuulla olevat jätteet
Kunnan vastuulle kuuluvat seuraavien jätteiden kuljetukset, käsittely ja hyödyntäminen:
Asumisessa syntyneet jätteet, joita ovat:
1. kaikki asumisessa, kuten vakinaisessa ja vapaa-ajan asunnossa sekä maatilojen asuinrakennuksessa, syntyvät jätteet jätteen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta; ja
2. sako- ja umpikaivoliete;
3. julkisen toiminnan jätteet, joita ovat asumisessa syntyviin jätteisiin ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään rinnastettavat valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhtiön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneet muut kuin ongelmajätteet. Julkisina toimintoina pidetään seuraavia:
a) terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
b) hallinto- ja maanpuolustus
c) koulutus
d) ympäristöhuolto
e) virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta; sekä
4. ns. kivijalkayritysten jätteet, joita ovat asuinkiinteistöissä sijaitsevissa liikehuoneistoissa syntyvät muut kuin ongelmajätteet, jotka ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään vastaavat asumisessa syntynyttä jätettä ja jotka toimitetaan kiinteistön haltijan luvalla kiinteistöllä olevaan keräyspaikkaan.
Lisäksi kunnan vastuulle kuuluvat seuraavien jätteiden hyödyntäminen ja käsittely:
- maa- ja metsätaloudessa syntyneet ongelmajätteet, jos ei ole kysymys kohtuuttomasta määrästä jätettä.
Kaikki edellä mainitut jätteet on toimitettava kunnan järjestämään hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Tämä ei koske tuottajavastuun piiriin kuuluvia jätteitä (esim. paperi, ser-romu, autonrenkaat), joista säädetään jätelain 3 a luvussa. Osittaisen tuottajavastuun piiriin kuuluvista pakkausjätteistä kunnan velvollisuus koskee sitä osaa asumisessa ja julkisessa toiminnassa syntyvää pakkausjätettä, jota tuottajat eivät ole ottaneet tuottajavastuujärjestelmäänsä (39 % pakkauskartongista).
Mitä muutos koskee
Muutos koskee vähimmäispalvelutasoesityksen hyväksymistä sekä sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamista kunnan järjestämäksi sekä sen kilpailutuksen antamista Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n hoidettavaksi muiden kunnan vastuulla olevien jätteiden osalta pois lukien kuitenkin sako- ja umpikaivolietteet, jotka jäävät edelleen sopimusperusteiseen jätteenkuljetusjärjestelmään. Käytännössä kilpailutus koskee kuivajätteen ja erilliskerätyn biojätteen kuljetusta. Myöhemmin, jos on tarvetta voidaan kilpailuttaa myös hyötyjätejakeita.
Vaikutukset
Imatran osalta vähimmäispalvelutaso tarkoittaa, että palvelut tulevat säilymään vähintään nykyisentasoisena, joten suuria muutoksia nykytasoon ei tulisi.
Jätteenkuljetusjärjestelmän muutoksella sopimusperäisestä kunnan järjestämäksi ei ole suurta merkitystä yksittäisen asukkaan kannalta. Keskitetyssä kilpailutuksessa jätteenkuljetushintojen odotetaan laskevan verrattuna sopimusperäiseen järjestelmään.
Keskitetty Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toimesta hoidettu kilpailutus yhtenäistää maakunnan kuntien välillä jätehuollon toimintamalleja. Tosin kuntiin jää kuitenkin erilaisia malleja, sillä harvaanasutuilla alueilla jätteenkuljetus hoidetaan jatkossakin aluekeräyspisteillä, joita Imatralla ei ole lainkaan.
Kuljetussuoritteet kunnan vastuulla olevan jätteen (asumisjätteen) osalta tulevat vähenemään, sillä reittien päällekkäisyyksiä poistuu. Osan tästä hyödystä syö kuitenkin se, että yritysjätteet eivät kuulu keskitetyn kilpailutuksen piiriin ja näin ollen niiden osalta päällekkäisiä reittejä kuitenkin jää. Päästöt ja melu vähenevät samassa suhteessa kuin kuljetussuoritteetkin. Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen kannalta keskitetty kilpailutus on siis edullisempi kuin sopimusperusteinen. Liikenteen kokonaismäärät huomioon ottaen merkitys jää kuitenkin vähäiseksi.
Kuljetusyritysten ja niiden työntekijöiden kannalta vaikutukset on kuvattu muistutuksissa ja lausunnossa. Työntekijöiden sopimusten määräaikaisuus saattaa vaikuttaa työntekijöiden kouluttautumiseen ja ammattitaitoisuuteen sekä siihen, että ammattitaitoinen työvoima häviää alueelta. Urakkasopimusten määräaikaisuus saattaa rajoittaa kuljetusyrityksen investointihalukkuutta kehittyvään teknologiaan.
Asian käsittely
Kuuluttaminen ja tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu Imatran kaupungin virallisella ilmoitustaululla 25.3. – 30.4.2008 välisenä aikana, minkä ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Imatran kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa. Kuulutuksesta on ilmoitettu Uutisvuoksessa 26.3.2008.
Asianosaisten kuuleminen
Muistutukset
Nähtävilläoloaikana on ympäristötoimistoon tullut neljä muistutusta asiasta:, Lassila & Tikanoja Oyj:n 24 työntekijän allekirjoittama muistutus ja Sita Finland Oy:n 18 työntekijän allekirjoittama muistutus, Imatran autoalantyöntekijät ry:n osasto 002:n sekä Imatran Yrittäjät ry:n muistutus.
Jokaisessa muistutuksessa vaaditaan sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän jatkumista Imatralla mm. seuraavin perustein:
-Vain sopimusperusteinen malli turvaa alan työntekijöiden vakaan työsuhdeturvan sekä pitkäaikaiset työsuhteet ja kunnan järjestämä malli lisää pätkätöitä ja muuttaa työsuhteet määräaikaisiksi.
-Sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä takaa parhaat mahdollisuudet työnantajan puolelta henkilöstön pitkäjänteiseen kouluttamiseen. Kunnallisessa järjestelmässä on vaarana, että työntekijöiden sitoutuneisuus, työturvallisuus ja ammattitaito laskevat, mikä lisää vahinko- ja tapaturmariskiä
-Osaava, motivoitunut ja sitoutunut työvoima häviää paikkakunnalta
-sopimusperusteinen malli on vapaata kilpailua ja näin myös yrittäjyyttä tukeva malli
-Kunnanjärjestämä malli rajoittaa kuljetusyritysten kalusto- ym. investointeja, koska urakat ovat määräaikaisia
-Asukkaille kunnanjärjestämä malli tarkoittaa ostopakkoa monopoliasemaan pääsevän yrityksen kautta ja kilpailun puuttuminen näin nostaa ajanmittaan jätteenkuljetusten hintoja.
Muistutukset ovat esityslistan liitteenä
Liite 4 § 103.
Lausunnot
Asiasta on pyydetty lausunnot Lassila & Tikanoja Oyj:ltä ja Sita Finland Oy:ltä ja saatu yhteinen ko. yritysten yhteinen lausunto, johon on liitetty alan yritysten näkemyksiä jätteenkuljetusjärjestelmistä. Siinä on seuraavien yritysten nimet alla: Etelä-Karjalan Kiinteistö- ja ympäristöhuolto Oy, Jätehuolto Suurpää Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Hyötypaperi Oy, Marko Koponen ky ja Sita Finland Oy. Lausunnossa on tuotu esiin seuraavaa:
-Asumisessa syntyvien jätemäärien varmistaminen kuntien omistaman Etelä-Karjalan Jäteyhtiö Oy:n käsittelyyn ei edellytä kuljetusjärjestelmän muutosta.
-Tutkimusten mukaan (Rambol Finland Oy 2008 ja Ins. Paavo Ristola Oy 2003) eri kuljetusjärjestelmissä ei ole merkittävää eroa päästöihin tai meluun.
-Jätteentuottajat ja asukkaat haluavat itse päättää palvelun tarjoajan (tehdyt asiakaskyselyt Oulu 2007, Päijät-Häme 2002, Kanta-Häme 2007).
-Kunnan kilpailuttama järjestämä vähentää yritysten määrää ja luo monopolin alalle.
-Kunnan kilpailuttamat hinnat ovat nousseet sopimusperusteista enemmän (Kuntaliiton selvitys 2000-2007)
-Kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n pitää luoda kilpailutus- ja laskutusjärjestelmät ja ottaa sitä varten työvoimaa. Tästä tulee uusia kuluja. Kuljetusyrityksillä nämä ovat jo olemassa.
-Toivottiin, että päätöstä lykätään 21.5.2008 jälkeen, jolloin Etelä-Karjalan yrittäjät ry järjestivät kuntien päättäjille tiedotustilaisuuden, jossa jätteenkuljetusliikkeet L & T ja Sita Finland esittivät mielipiteensä.
-Toivottiin, että lausunnon antajat saavat tulla esittämään lyhyesti mielipiteensä lautakunnalle ennen päätöksentekoa.
-Toivottiin 5 - 10 vuoden siirtymäaikaa muutokselle, jos sopimusperusteinen vaihdetaan kunnanjärjestämään järjestelmään.
Lassila & Tikanoja Oyj:n ja Sita Finland Oy:n yhteinen lausunto on esityslistan liitteenä
Liite 5 § 103.
Palvelutasotyöryhmässä sovittiin, että Etelä-Karjalan jäteyhtiö pyytää keskitetysti lausunnon Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta. Lausuntoa ei olla saatu.
Jätteenkuljetusyrityksiä, jotka keräävät Imatran alueella asumisessa syntyvää jätettä: Lassila & Tikanoja Oyj ja Sita Finland Oy, on kuultu palaverissa 7.4.20087 Imatran kaupungin ympäristönsuojelutoimistolla. Palaverin muistio on liitetty asiakirjoihin.
Lisäksi 3.6.2008 on pidetty kokous, jossa oli läsnä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:stä Arja Villanen ja Kimmo Pöllänen ja Imatran kaupungin toimitiloista Pasi Kapanen ja Eija Airas-Julin sekä Imatran kaupungin ympäristötoimesta Anna-Maija Wikström. Kokouksessa Arja Villanen ja Kimmo Pöllänen esittelivät järjestämiseen suunniteltuja muutoksia ja niiden vaikutuksia kaupungin kiinteistöjen jätehuollon järjestämiseen. Kokouksen muistio liitetty asiakirjoihin.
Tilaisuudet
Etelä-Karjalan Yrittäjät järjestivät 21.5.2008 Imatran kaupungintalolla seminaarin asiasta. Seminaariin oli kutsuttu Imatran seudun jätehuollosta päättävät luottamushenkilöt. Imatran ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunnan jäseniä paikalla oli neljä.
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Mika Suomalainen on kutsuttu 17.6.2008 ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunnan kokoukseen kertomaan jätehuollon järjestämisen kehittämisestä ja kuljetusten kilpailutuksen keskittämisestä.
Asiakirjat ovat nähtävillä ympäristönsuojelutoimistolla ja kokouksessa.
Järjestetyn jätteenkuljetuksen vaihtoehtojen vertailu, Rambol Finland Oy 2008 ja Tietoja kuntien jätehuollosta, Suomen kuntaliiton kysely 2007 on jaettu asialistan mukana.
Ympäristönsuojelupäällikön esitys:
Ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunta päättää muuttaa Imatralla sopimusperusteisesti hoidetun jätteenkuljetusjärjestelmän kunnan järjestämäksi jätteenkuljetusjärjestelmäksi kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden osalta vuoden 2009 alusta. Tämä päätös ei koske umpi- ja sakokaivolietteitä, jotka jäävät sopimusperusteiseen jätteenkuljetusjärjestelmään. Lisäksi lautakunta päättää antaa kunnan järjes-
tämän jätteenkuljetuksen kilpailutuksen ja järjestämisen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n hoidettavaksi ja hyväksyy esityksen vähimmäispalvelutasosta.
Päätöksen perustelut:
Järjestetty jätteenkuljetus voidaan hoitaa joko kunnan organisoimana (kunnan järjestämä jätteidenkuljetus) tai sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, jolloin asukas tekee itse sopimuksen valitsemansa kuljetusyrittäjän kanssa ( jätelain 10 §). Kunta voi antaa jätehuollon osittain tai kokonaan muun yhteisön tai yksityisen yrittäjän hoidettavaksi ( jätelain 13 §).
Keskitetty kilpailutus Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toimesta on perusteltua yhtenäisten toimintamallien vuoksi. Tosin harvaanasutuissa kunnissa jätehuolto hoidetaan osassa kuntaa jatkossakin aluekeräyspisteillä. Imatralla ei ole aluekeräyspisteitä muuta kuin hyötyjakeille.
Keskitetty kilpailutus voi tuoda suuren tilaajan hyötynä säästöjä jätteenkuljetusmaksuihin.
Kun kuljetusurakat kilpailutetaan kuljetusreiteittäin, se vähentää tyhjennysreittien päällekkäisyyksiä. Tosin koska yritysjätteet ovat kunnan järjestämän kilpailutuksen ulkopuolella, tämä hyöty jää vähäiseksi.
Kuljetussuoritusten väheneminen vähentää myös päästöjä.
Päätöksen voimassaolo
Päätös on voimassa toistaiseksi.
Päätöksestä tiedottaminen
Päätöksestä kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla ja ilmoitetaan Uutisvuoksessa (YSL 54 §).
Ote pöytäkirjasta toimitetaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle, jätteenkuljetusliike Lassila &Tikanoja Oyj:lle ja Sita Finland Oy:lle, muistutuksen tekijöille sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle.
Sovelletut oikeusohjeet
Jätelaki (1072/1993)
Jäteasetus (1390/1993)
Kuntalaki (635/1995)
Hallintolainkäyttölaki (586/1996)
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimus kuntalain mukaisesti, oikaisuvaatimusohje liitetään otteeseen.
Va. toimialajohtajan ehdotus:
Hyväksytään ympäristönsuojelupäällikön esitys.
Päätös:
Juhani Laihia esitti, että va. toimialajohtajan ehdotus hylätään ja että Imatralla säilytetään sopimusperusteinen jätteenkuljetus.
Pidettiin neuvottelutauko 18.25-18.40.
Neuvottelutauon jälkeen Mauri Inkinen ehdotti asian jättämistä pöydälle lisäselvityksia varten. Ilkka Nokelainen kannatti ehdotusta.
Laihian ehdotusta kukaan ei ollut kannattanut.
Keskustelun jälkeen lautakunta päätti yksimielisesti jättää asia pöydälle lisäselvityksiä varten.
_________________________
YMPRAKLA § 115
Ympäristönsuojelupäällikön esitys:
Ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunta päättää muuttaa Imatralla sopimusperusteisesti hoidetun jätteenkuljetusjärjestelmän kunnan järjestämäksi jätteenkuljetusjärjestelmäksi kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden osalta vuoden 2009 alusta tai aikaisintaan silloin kun Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ottaa hoitaakseen kunnanjärjestämän jätteenkuljetuksen kilpailutuksen Imatran osalta. Sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä on kuitenkin voimassa siihen asti kunnes uusi jätteenkuljetusjärjestelmä on toiminnassa. Tämä päätös ei koske umpi- ja sakokaivolietteitä, jotka jäävät sopimusperusteiseen jätteenkuljetusjärjestelmään. Lisäksi lautakunta päättää antaa kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kilpailutuksen ja järjestämisen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n hoidettavaksi ja hyväksyy esityksen vähimmäispalvelutasosta.
Päätöksen perustelut:
Järjestetty jätteenkuljetus voidaan hoitaa joko kunnan organisoimana (kunnan järjestämä jätteidenkuljetus) tai sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, jolloin asukas tekee itse sopimuksen valitsemansa kuljetusyrittäjän kanssa ( jätelain 10 §). Kunta voi antaa jätehuollon osittain tai kokonaan muun yhteisön tai yksityisen yrittäjän hoidettavaksi ( jätelain 13 §).
Keskitetty kilpailutus Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toimesta on perusteltua yhtenäisten toimintamallien vuoksi. Tosin harvaanasutuissa kunnissa jätehuolto hoidetaan osassa kuntaa jatkossakin aluekeräyspisteillä. Imatralla ei ole aluekeräyspisteitä muuta kuin hyötyjakeille.
Keskitetty kilpailutus voi tuoda suuren tilaajan hyötynä säästöjä jätteenkuljetusmaksuihin.
Kun kuljetusurakat kilpailutetaan kuljetusreiteittäin, se vähentää tyhjennysreittien päällekkäisyyksiä. Tosin koska yritysjätteet ovat kunnan järjestämän kilpailutuksen ulkopuolella, tämä hyöty jää vähäiseksi.
Kuljetussuoritusten väheneminen vähentää myös päästöjä.
Saapuneet lisäselvitykset jaetaan kokouksessa.
Päätöksen voimassaolo
Päätös on voimassa toistaiseksi.
Päätöksestä tiedottaminen
Päätöksestä kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla ja ilmoitetaan Uutisvuoksessa (YSL 54 §).
Ote pöytäkirjasta toimitetaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle, jätteenkuljetusliike Lassila &Tikanoja Oyj:lle ja Sita Finland Oy:lle, muistutuksen tekijöille sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle.
Sovelletut oikeusohjeet
Jätelaki (1072/1993)
Jäteasetus (1390/1993)
Kuntalaki (635/1995)
Hallintolainkäyttölaki (586/1996)
Muutoksenhaku
Oikaisuvaatimus kuntalain mukaisesti, oikaisuvaatimusohje liitetään otteeseen.
Va. toimialajohtajan ehdotus:
Hyväksytään ympäristönsuojelupäällikön esitys.
Heikki Vidman esitti, että va. toimialajohtajan ehdotus hylätään ja Imatralla säilytetään sopi-
musperusteinen jätteenkuljetus.
Ehdotusta kannattivat Sari Valkonen, Päivi Sormunen ja Karin Ignatius.
Pidettiin Mauri Inkisen ehdotuksesta neuvottelutauko klo 17.45 - 18.00.
Neuvottelutauon jälkeen keskusteltiin ja keskustelun aikana sekä Vidmanin ehdotusta että
listaehdotusta kannatettiin mutta ei tehty muita listaehdotuksesta poikkeavia ehdotuksia.
Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu muutosehdotus, on asiassa suoritettava
äänestys. Puheenjohtaja ehdotti, että suoritetaan kättennostoäänestys. Ne, jotka kannattavat
listaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Vidmanin tekemää ehdotusta äänes-
tävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 JAA-ääntä (Makkonen, Helo, Laitinen) ja 8 EI-ääntä
(Kalsta, Sormunen, Vidman, Ignatius, Dillström, Inkinen, Mälkiä, Valkonen).
Päätös:
Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen Vidmanin tekemän ehdotuksen.
____________________
| Edellinen asia | Seuraava asia | |